Olin tässä useampi vuosi sitten töissä suomen saaristossa, en nyt mainitse paikan nimeä tässä. Restauroimme 1700-luvulla rakennettua kartanoa, sellainen saaristolaistyylinen valtava ja uhkaavan näköinen rakennus.
Paikka oli juuri sen oloinen että varsinkin iltaisin siellä lähti usein mielikuvitus laukkaamaan kun oli yksin ylitöissä ja vain kartano hiljaa narahteli ympärillä.
Eräänä iltana olin tapani mukaan yksin ylitöissä, olin juuri sirkkelillä halkaisemassa lautaa kun yhtäkkiä olkapäähäni koputettiin aika kovakouraisesti. Tiesin että kukaan ei ole voinut päästä taakseni ja säikähdin siinä määrin että vasen käteni lipesi sirkkelin terään. Nappasin kädestäni kiinni ja katsoin taakseni, vain tyhjä huone... Minulla oli kuitenkin kaikki ihokarvat pystyssä ja kylmänväreet juoksi pitkin selkää. Tilanne tuntui todella aavemaiselta.
Onnekseni en kärsinyt sen isompia vaurioita kuin että etusormen kynsi repesi puoliksi irti ja vihoitteli tosi pitkään, se on tänäpäivänäkin vielä hiukan epämuodostuneen näköinen.
Seuraavana päivänä keksin työkavereille meriselityksen että puukko lipesi, koskaan en kertonut mitä todellisuudessa tapahtui ennenkuin nyt.
Sen koommin en myöskään enää suostunut jäämään yksin ylitöihin, sen verran karmaiseva kokemus oli.
Paikka oli juuri sen oloinen että varsinkin iltaisin siellä lähti usein mielikuvitus laukkaamaan kun oli yksin ylitöissä ja vain kartano hiljaa narahteli ympärillä.
Eräänä iltana olin tapani mukaan yksin ylitöissä, olin juuri sirkkelillä halkaisemassa lautaa kun yhtäkkiä olkapäähäni koputettiin aika kovakouraisesti. Tiesin että kukaan ei ole voinut päästä taakseni ja säikähdin siinä määrin että vasen käteni lipesi sirkkelin terään. Nappasin kädestäni kiinni ja katsoin taakseni, vain tyhjä huone... Minulla oli kuitenkin kaikki ihokarvat pystyssä ja kylmänväreet juoksi pitkin selkää. Tilanne tuntui todella aavemaiselta.
Onnekseni en kärsinyt sen isompia vaurioita kuin että etusormen kynsi repesi puoliksi irti ja vihoitteli tosi pitkään, se on tänäpäivänäkin vielä hiukan epämuodostuneen näköinen.
Seuraavana päivänä keksin työkavereille meriselityksen että puukko lipesi, koskaan en kertonut mitä todellisuudessa tapahtui ennenkuin nyt.
Sen koommin en myöskään enää suostunut jäämään yksin ylitöihin, sen verran karmaiseva kokemus oli.
Vastaukset 13
Vanhimmat
rannikolla tää on?nauvossa päin tai Paraisilla tai missä?olisi kiva tietää.minkä värinen kartano?en tiedä kuin kuusiston kartanon ,kuusiston linnan vieressä.olisi kivä käydä kuikuilemassa.
Kyseessä ei ole kuusiston kartano. Tämä sijaitsee kemiön saarella, ja on yksityisomistuksessa ja yksityisalueella. Juurikin sen takia en tarkemmin sijaintia kerro, alueella liikkuminen on sallittu vain luvalla.
Kolkuttelua, askeleita, kuiskintaa, taulut putoaa seiniltä, Gezeliuksen vaimo, meritaisteluja...
Sama paikka?
Duunari, oliko päärakennus keltainen ja pihalla kaksi punatiilistä rakennusta ja vaaleansininen puutalo (ikkunoihin kuulemma koputeltu, ja lumessa ei ollut näkynyt jälkiä). Kyseinen kartano oli peruskorjattu vuosituhannen alkupuolen tietämillä, kävin siellä vuonna 2001. Silloin kun olin siellä paikassa kuului kuiskintaa ja hiiviskelyä. Paikan sisällä oli erilaisia tyylejä ja siellä oli muun muassa eläimen pää seinällä. Onko kyseessä tämä paikka?
Duunari jos luet niin haluaisin tietää onko kyseessä mainitsemani rakennus vai jokin muu.
se on myös usein myöntämisen merkki,,niinkuin sanonta kuuluu... ;)
Keltaisen kartanon pihalle johti puiden vierustama promenadi. Talon englantilainen puutarha oli ehkä hieman hoitamaton mutta edelleen tyylikäs. Kartanon entisiä asukkaita olivat olleet muun muassa Oxenstjernat ja piispa Gezelius, joka legendan mukaan sulki vaimonsa kartanon kellariin. Vaimo ei ole jättänyt kai taloa vieläkään rauhaan. Pidin talon tunnelmasta autereisena lokakuun iltapäivänä noin kello 17 aikoihin. Tarinat ja saliin tulevat alkuillan auringonsäteet sävyttivät tunnelmaa, joka oli miltei unelias. Kuiskaukset kuitenkin rikkoivat miljöön.
Siis juu,kartano on keltainen, pihalla yksi punatiilinen ulkorakennus, ko. kylässä on myös varsin tunnettu lukkotehdas...
Joko arvaatte mistä on kysymys? En tosiaan voi suoraan sanoa ettei tule syytteitä niskaan.
Kartanon puutarhassa on varsin erikoisia kasveja jotka on tuotu aikoinaan ulkomailta, ja pihapolku muodostaa ympyrän kivisten patsaiden ympäri, varsin hieno paikka.
Kuulostaa kyllä samalta paikalta, pihassa oli varmaan juu yksi punatiilinen rakennus. Patsaat tai jotkin sellaset olivat talon takana alatasanteella. Kuulin jo silloin että kartanossa on erittäin vilkasta.
Kuulitko muita juttuja kuin tuo oma kokemuksesi liittyen kartanoon? Olisi kiinnostavaa tietää. Olitko mahdollisesti tekemisissä talon omistajien kanssa vai henkilökunnan. Kysymys siis Duunarille.
Enpä kuullut muita tapauksia, tosin en tuosta omastanikaan liiemmin puhunut. Olinko tekemisissä omistajien vai palvelusväen kanssa??! Työasioissa sekäettä, tuohon tapaukseen liittyen en tosiaan tiedä kun kyseessä ei ollut mikään kovin pitkäaikainen saati tuttavallinen tapaaminen...
No ne kartanon entiset asukit eivat tykanneet yoduunin aiheuttamasta metelista...;)
kyllähän siitä mielenkiintoisia tarinoita kulkee.