Eli, tässä pieni improvisaatioharjoitus. Kaikki ASIALLINEN palaute on tervetullutta!! Ei ollut aikaa tehdä sitä kun alle tunti, eli älkää olko turhan ankaria. Mutta negatiivinen/positiivinen ja perustellut jutut on must. Ja sori vähän kummallinen aihe, päätin lisätä vähän haastetta ja kertoa runon jo valmiista tarinasta. :) Siitä tuli aika pitkä, mutta mun oli vaikea kuvailla kaikkea sitä, mitä mä tunsin kun ajattelin Sormusta ja sen voimaa.
---
Pahuus hahmossa olennon,
Jonka rinnassa ei syki sydän,
Vaan musta, myrkyllinen tuho.
Tämä pahuuden ruumiillistuma,
Haluaa kantaa valtaa mukanaan,
Haluaa pahuutensa olevan kestävä,
Haluaa kantaa julmuutta kädessään.
pienen esineen viattomassa hahmossa.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus Herrasormus.
Herrasormus, joka hallitsee yhdeksäätoista muuta sormusta.
Herrasormus, joka orjuuttaa muiden sormusten kantajat tahtoonsa,
Sauronin tahtoon.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus yksin Sauronin.
Muita se ei tottele, muut eivät voi sitä hallita.
Pyrkikööt se aina Sauronin polttavaan käteen.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus riuduttava.
Sen käyttäjän sydän puutuu ja elämä pitkittyy,
kunnes lopulta on pelkkä kurja varjo,
jolla ei ole syytä elää.
Kantaja elää vain rakastaakseen Sormusta,
rakastaakseen Sormuksen kantajana olemista.
Tuntee kiintymystä pahuuden esineeseen,
vaikka vihaa itsensä tuhoutumista.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus taianomainen.
Hän, joka Herrasormuksen käteensä laittaa,
on näkymätön ympäröiville silmille.
Vain Sauron voi hänet silloin nähdä ja tuntea.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus läpeensä paha.
Se houkuttelee pahaa luokseen,
se muuttaa ympäröivänsä maailmaan pahaksi.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus sotahuuto,
jonka Sauron huutaa Tuomiovuoren uumenista.
Sormuksessa kätkeytyy julmuus,
piiloutuu tuho,
hämyää kauhu.
Olkoon se Sauron itse.
Olkoon se kultaa kestävämpi.
Näin muokkautui Herrasormus,
Sauronin valuttaessa siihen voimaa.
Voimaa, joka on turruttava vahvimmankin.
Voimaa, jota vain Sauron hallitsee.
Kaunis, kiiltävä ja lumoava esine,
jota kaikkien tekee mieli koskea,
tekee mieli kantaa.
Sauron pujotti sormuksen sormeensa.
Yhdeksäntoista sormusta vastasivat sen kutsuun.
Halajivat Herrasormuksen luo.
Ja vaikka Sormus riistettiin Sauronilta,
ei sitä tuhottu.
Niin kauan kun Sormus on,
Sauron on.
Odottaa aikaansa Tuomiovuorella,
yhdeksäntoista etsiessä Suursormusta.
Sormuksen huutaessa Herraansa.
Pienen hobitin tietämättömässä kädessä.
---
Pahuus hahmossa olennon,
Jonka rinnassa ei syki sydän,
Vaan musta, myrkyllinen tuho.
Tämä pahuuden ruumiillistuma,
Haluaa kantaa valtaa mukanaan,
Haluaa pahuutensa olevan kestävä,
Haluaa kantaa julmuutta kädessään.
pienen esineen viattomassa hahmossa.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus Herrasormus.
Herrasormus, joka hallitsee yhdeksäätoista muuta sormusta.
Herrasormus, joka orjuuttaa muiden sormusten kantajat tahtoonsa,
Sauronin tahtoon.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus yksin Sauronin.
Muita se ei tottele, muut eivät voi sitä hallita.
Pyrkikööt se aina Sauronin polttavaan käteen.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus riuduttava.
Sen käyttäjän sydän puutuu ja elämä pitkittyy,
kunnes lopulta on pelkkä kurja varjo,
jolla ei ole syytä elää.
Kantaja elää vain rakastaakseen Sormusta,
rakastaakseen Sormuksen kantajana olemista.
Tuntee kiintymystä pahuuden esineeseen,
vaikka vihaa itsensä tuhoutumista.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus taianomainen.
Hän, joka Herrasormuksen käteensä laittaa,
on näkymätön ympäröiville silmille.
Vain Sauron voi hänet silloin nähdä ja tuntea.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus läpeensä paha.
Se houkuttelee pahaa luokseen,
se muuttaa ympäröivänsä maailmaan pahaksi.
Kilahdus.
Olkoon tämä Sormus sotahuuto,
jonka Sauron huutaa Tuomiovuoren uumenista.
Sormuksessa kätkeytyy julmuus,
piiloutuu tuho,
hämyää kauhu.
Olkoon se Sauron itse.
Olkoon se kultaa kestävämpi.
Näin muokkautui Herrasormus,
Sauronin valuttaessa siihen voimaa.
Voimaa, joka on turruttava vahvimmankin.
Voimaa, jota vain Sauron hallitsee.
Kaunis, kiiltävä ja lumoava esine,
jota kaikkien tekee mieli koskea,
tekee mieli kantaa.
Sauron pujotti sormuksen sormeensa.
Yhdeksäntoista sormusta vastasivat sen kutsuun.
Halajivat Herrasormuksen luo.
Ja vaikka Sormus riistettiin Sauronilta,
ei sitä tuhottu.
Niin kauan kun Sormus on,
Sauron on.
Odottaa aikaansa Tuomiovuorella,
yhdeksäntoista etsiessä Suursormusta.
Sormuksen huutaessa Herraansa.
Pienen hobitin tietämättömässä kädessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oli minusta kaunis :) Sisimällä silmälläni (sori typerästä muotoilusta :D) näin sen kilahduksen, ja sen kullanhehkuvan sormuksen mustalla taustalla
Ääh, tämä viesti on typerä...
PS. Anteeksi sekavaisuuteni...:
Ihan kiva..JOtenkin tuntui ehkä vähän liian tehdyltä ,mu´tta ihan hyvää tekstiä :)
Älähdys.
Tuo oli liian pitkä.
Puolet lyhempänä toimisi paremmin. Minun mielestäni.
toihan on ihan kun tolkienin tekemä..oisko äijä palannu kuolleista??
Tosi upee runo!! Ois kiva jos itte pystyis tollaseen! sitä vaan että...joo...ei mitään sittenkää....antaa olla...HIENO RUNO!!=) kirjota lisää tollasia ni susta tulee kuuluisa!