Sitä tässä vain tulin pohtineeksi, että mitäs mieltä olette tästä Tolkien-aatteen nykyisestä kaupallistumisesta.
Onko Tolkienin luoma sinänsä hieno maailma ja tarina nyttemmin uhrattu kaupallisuuden alttarilla, tai niin kuin kansanomaisemmin sanotaan, pantu lihoiksi? Ensinnä tietysti yksi helpottuneen huokauksen aihe: en ole vielä tuolla tavarataloissa kierrellessäni pannut merkille Sormusten herra-kylpyvaahtoa tai Gandalf-suolasirottimia. Kaikkein pisimmälle mahdolliseen ei olla menty. Mutta lopputuloksen (tosifanit: lukekaa: halventamisen) kannalta Sormusten herra-paperikorit ja kaikenlainen harrypotterismi eivät ehkä ole tarpeenkaan.
Sormusten herra on loppujen lopuksi kaikesta huolimatta tuotteistettu. Ei aivan niin räikeästi kuin mahdollista, mutta megatuote siitä silti on tehty. Ja paitsi tuote, se on myös nostettu alas jalustalta ja alistettu Hollywoodin viihdeteollisuuden ja mainostuksen remmiin. Sillä tahkotaan pätäkkää ja rikotaan ennätyksiä.
Häiritseekö tämä kaupallistaminen teitä? Luulisin, että kyllä. Tietysti tämän maailmanlaajuisen rumban myötä tuhannet ovat saaneet kuulla tätä evankeliumia ja tarttuneet kirjaan, kultti on voimistunut ja saanut globaalisti verevää kannatusvoimaa. Hyvä asia kaiken hulabaloon keskellä onkin tavallaan se, että huolimatta herra P. Jacksonin elokuvasta - josta en taaskaan sano mitään (emmekö me kaikki ole sellaisen tuotannon yläpuolella)-, saavat kaikki ihmiset nyt kokea herätyksen, avata kirjan, nauttia, ja todeta, miten hyvä alkuperäisteos lopulta onkaan.
Ja tietysti tämä on luonut valtavasti työpaikkoja.
Mutta: nyt teidän ajatuksianne aikamme uudesta megatuotteesta: Sormusten herran tarusta!
Onko Tolkienin luoma sinänsä hieno maailma ja tarina nyttemmin uhrattu kaupallisuuden alttarilla, tai niin kuin kansanomaisemmin sanotaan, pantu lihoiksi? Ensinnä tietysti yksi helpottuneen huokauksen aihe: en ole vielä tuolla tavarataloissa kierrellessäni pannut merkille Sormusten herra-kylpyvaahtoa tai Gandalf-suolasirottimia. Kaikkein pisimmälle mahdolliseen ei olla menty. Mutta lopputuloksen (tosifanit: lukekaa: halventamisen) kannalta Sormusten herra-paperikorit ja kaikenlainen harrypotterismi eivät ehkä ole tarpeenkaan.
Sormusten herra on loppujen lopuksi kaikesta huolimatta tuotteistettu. Ei aivan niin räikeästi kuin mahdollista, mutta megatuote siitä silti on tehty. Ja paitsi tuote, se on myös nostettu alas jalustalta ja alistettu Hollywoodin viihdeteollisuuden ja mainostuksen remmiin. Sillä tahkotaan pätäkkää ja rikotaan ennätyksiä.
Häiritseekö tämä kaupallistaminen teitä? Luulisin, että kyllä. Tietysti tämän maailmanlaajuisen rumban myötä tuhannet ovat saaneet kuulla tätä evankeliumia ja tarttuneet kirjaan, kultti on voimistunut ja saanut globaalisti verevää kannatusvoimaa. Hyvä asia kaiken hulabaloon keskellä onkin tavallaan se, että huolimatta herra P. Jacksonin elokuvasta - josta en taaskaan sano mitään (emmekö me kaikki ole sellaisen tuotannon yläpuolella)-, saavat kaikki ihmiset nyt kokea herätyksen, avata kirjan, nauttia, ja todeta, miten hyvä alkuperäisteos lopulta onkaan.
Ja tietysti tämä on luonut valtavasti työpaikkoja.
Mutta: nyt teidän ajatuksianne aikamme uudesta megatuotteesta: Sormusten herran tarusta!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä suorastaan raivostuin kun olin pikkuveljen kanssa käymässä lelukaupassa ja eikös siellä ollut Gimli, Saruman, Frodo ja muu porukka sellaisina muovisina action-nukkeina (mitä sitten hienolla oikealla nimellään ovatkaan) En oikein usko että Tolkien olisi välttämättä halunnut tätä kaikkea.............
Äh ei minusta ole mitään kertomaan....
Älä mainitse niitä!
Mikään ei ole hirveämpää kuin muoviset f******t jotka putkahtelevat esiin menestksekkään leffan jäljissä kuin homesienet sateella. Yök! Kammotus. Pois pois ne. Jos olisivat edes näköisiä niin _ehkä_ niitä voisi sietää.
Jotkin oheiskrääsät ovat kyllä ok, vaikkei niihin varaa olekaan. Kukunorissa oli esillä ihan fiksuja miekkoja. (sugoi!) Ja sellainen ihana pehmolelu Mononoke Himen söpöistä päänheiluttajamenninkäisistä vai mitä öttiäisiä ne olivat. En muista. Muistaako joku muu? (kawaiii...!)
Kyllä minulle oli jo kauan ennen leffan ilmestymistä Sormusten Herraa luettavaksi tuputettu, mutta totuus on, etten minä sitä lukenut ennen elokuvan katsomista.
Mua ei muuten haittaisi se, kun tulee kaikenlaisia ``Gandalf-suolasirottimia´´, mutta jos jokin asia on muotia, niin kohta se ei enää ole. Ja sitten, kun se ei olekaan in, niin monet ääliöt rupee valittaa: Ei Sormusten herra oo enää muotia!
Musta vika on kylläkin niissä ääliöissä, ei Gandalf-suolasirotinten valmistajassa.
Tulikin tuosta mieleen: ruvetaan keksimään hauskoja TSH-tuotteita. Yleisesti niitä voidaankin sitten kutsua ``Gandalf-suolasirottimiksi´´.
Ensin:
Hobitti-lompakoita
``Frodot on meiltä valitettavasti loppuunmyyty, mutta löytyy kyllä Sameja, Bilboja... Merrejä ja Pippinejä on vähän vielä jäljellä´´
Saruman hiiri-mattoja kaikissa pastellin väreissä
Klokku-stressileluja -täytetty herneillä. Niitä voi hypistellä.
Örkki-serpentiinejä, Sauroninsilmä rantapallo, Mustaratsastaja-kukkapurkkeja...
Ja kaikkien suosikki: Elrond-kahvikuppi
Aragorn-pullonavaajat ja paperiveitset. Niillä on kädessä sellainen pieni miekka, jolla saa pullot ja kirjekuoret auki
No tietysti einespuolelle tuota kuulua Rohan-meetwurstia, ("vihreillä ruohokentillä vapaana laukannutta hevosta").
Sitten näin kotikäyttäjien web-cam-aikakaudella Palantír-tietokonekamerasetti (näe ystäväsi lähellä ja kaukana).
Entäs Galadriel-peililasia.
Gil-Galadin Aiglos-makkaratikkuja
...
Miehille Galadriel- boksereita ja naisille voitaisiin alusvaatteisiin asettaa komeilemaan itse Elrond.
Sähkökäyttöinen Boromir-nenäkärvatrimmaaja.
Viljami Voivalvatti- selluliitin poisto geeli
Ja tietysti Ostos tv:n nimi voitaisiin muuttaa esim. Arwenin tilaus tv:ksi.
Örkki- kosteusvoidetta.
Käärmekieli- korvikset
Täähän on hauskaa. Mä kirjotan sitten taas lisää kun tulee mieleen... Kirjottakaa muutkin!!!
"Onko Tolkienin luoma sinänsä hieno maailma ja tarina nyttemmin uhrattu kaupallisuuden alttarilla, tai niin kuin kansanomaisemmin sanotaan, pantu lihoiksi?"
Lypsäminen on kyllä käynnissä, mutta nyt puhutaan sen verran isosta lehmästä että maitoa riittää kaikille. Teurastaminen taas ei yksinkertaisesti onnistu millään nykyisillä keinolla.
"Sormusten herra on loppujen lopuksi kaikesta huolimatta tuotteistettu. Ei aivan niin räikeästi kuin mahdollista, mutta megatuote siitä silti on tehty. Ja paitsi tuote, se on myös nostettu alas jalustalta ja alistettu Hollywoodin viihdeteollisuuden ja mainostuksen remmiin."
Olen eri mieltä. Tämä tuotteistaminen alkoi jo 70-luvulla, mutta alkuperäistekstit ovat edelleen ainoa auktoriteetti. Keski-Maasta on tullut pieni uskonto ja Tolkienista profeetta. Niin kauan kun kannattajia riittää, Taru ei lähde siltä jalustalta yhtään mihinkään, saati sitten alistu kenenkään remmiin. Onhan moinen uhkakuva toki periaatteessa mahdollinen, mutta ei vielä edes horisontissa.
"Häiritseekö tämä kaupallistaminen teitä?"
Eipä juuri. Ei ainakaan enempää kuin mikä tahansa muukaan kaupallisuus. Tolkienin tarinat eivät ole mitä tahansa kirjoja, ne voivat toki jäädä joksikin aikaa taustalle, mutta sieltä ne aina löytyvätkin, ennemmin tai myöhemmin. Vanhat fanit jatkavat saarnaamistaan ja tuotemaailmaan uppoutunut noviisikin törmää aikansa harhailtuaan alkuperäisiin kirjoihin. Toki kaupalliset tahot voivat soveltaa Bradburyn terroreemaa, mutta tuskinpa onnistuisi loppujen lopuksi sekään. Tolkienin voi haudata, mutta ei tuhota. Ja minulla on lapio.
No ehkä kaupallistaminen on mennyt liian pitkälle, mutta kai tästä nyt kannattaakin kiskoa rahaa mahdollisimman paljon. Ja jokainen voi välittää siitä niin paljon kuin haluaa, itse en ole kovin innostunut. Pitäisin kirjasta tasan yhtä paljon, vaikka sillä olisikin miljoonia lukijoita vähemmän eikä elokuvaa tai muita oheistuotteita olisi olemassa. Mutta kai se on hyvä bisnes, käykää vaikka kattomassa elvengrove.de, kalleimmat sormukset €1500! vielä yksi sivu, jos ette ole löytäneet quintessentialwebsites.com/lordoftherings/movieshots hienoja kuvia kaikista kolmesta elokuvasta,järjestyksessä tarinan mukaan. katsomisen arvoinen paikka.