Nyt on jo pitkään valiteltu sitä että AMK-tutkinnon
suorittaneita tulee liikaa, eivätkä he pääse koulutustaan vastaaviin töihin ... plaa plaa ...
niin kukahan kumipää AKH:sta tai Opetusministeriöstä keksi lopettaa teknikon tutkinnon?
Muistan hyvin nuoryydestani, että teknikot olivat usein niitä jätkiä jotka saivat koneet toimimaan ja
hommat kentällä luistamaan. Mikä idea oli lopettaa teknikkokoulutus???
suorittaneita tulee liikaa, eivätkä he pääse koulutustaan vastaaviin töihin ... plaa plaa ...
niin kukahan kumipää AKH:sta tai Opetusministeriöstä keksi lopettaa teknikon tutkinnon?
Muistan hyvin nuoryydestani, että teknikot olivat usein niitä jätkiä jotka saivat koneet toimimaan ja
hommat kentällä luistamaan. Mikä idea oli lopettaa teknikkokoulutus???
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juuri eilen julkistettu "tekniikan alojen koulutuksen kehittämis -selonteko" -raportissa käsittääkseni haikaillaan ammattikorkeakouluun myös pelkästään työnjohtoon suunattuja tutkintoja (teknikko?), mutta tutkinnot eivät olisi korkeakoulututkintoja? Tuotantopainotteista insinööritutkintoa myös pyrittäisiin vahvistamaan.PDF löytyy MINEDU:N sivuilta.
Tuo selontekohan on vain ehdotus, mutta itse kiinnitin huomiota tuohon Bolognan prosessin puitteissa tapahtuvaan "työnjohto"-koulutukseen, onkohan ne suunnittelemassa jotain alempaa amk -tutkintoa?
"Tuo selontekohan on vain ehdotus, mutta itse kiinnitin huomiota tuohon Bolognan prosessin puitteissa tapahtuvaan "työnjohto"-koulutukseen, onkohan ne suunnittelemassa jotain alempaa amk -tutkintoa?"
Se ei ole bolognan puiteissa, vaan bolognan prosessia tuntemaa lyhyempi koulutus. Tekstissä myös mainitaan, ettei kyseessä olisi korkeakoulututkinto. Toisaalta se ei laajuuden puolesta ole myöskään ammattikoulututkinto.
Teknikot toimivat aikoinaan ns. työnjohtajina mutta
myös (oikeina) teknisinä asiantuntijoina.
Vaativimmat tekniset asennukset yms. teki yleensä teknikko. Ihmettelenkin sitä, että mihin tämä asiantuntijan rooli on haluttu unohtaa tämän päivän koulutuksissa.
Liityy kai jotenkin Bolognan prosessiin, jonka tarkoitus on yhtenäistää koulutsta Euroopassa, jotta siitä tulisi kilpailukykyisempää USAn kanssa. Suomen y.oposto-amk (ns. dualimalli) ei muutenkaan tahdo tähän kehikkoon aivan mutkattoasti istua ja keskiasteen ja korkeakoulun väliin tippuva teknikko olisi siinä oikea kummajainen.
Kummallsita kyllä, just äskettäin tekniikankorkekakoulutuksesta valmistuneessa raportissa suosistelitiin tämmöistä johtotehtäviin valmistavaa väliinputoaja tutkintoa. Mutta se on tarkoitettu johtotehtäviin, eikä niinkään teknikoksi.
Opetusministeriö keksi ammattikorkeakoulut ja samalla entiset pelkkiä teknikoita kouluttaneet paikallistekut saivat insinöörikoulutusoikeudet yhdessä yössä. Insinöörejä alkoi valmistua urakalla ja teknikoilta hävisi arvostus. Miksi palakta teknikko kun samalla rahalla saa insinöörin??
Koulutusjärjestelmä on jo nyt sekainen ja laaja johon teknikoita edes jossain muodossa ei kaivata. Työelämän erityisammattitutkinto ja tuotantopainotteinen insinöörikoulutus ovat nykyiset suoraan työnjohtoon vaikuttavat koulutukset. Teknikko on vain titteli ei suora pätevyyden mitta.
Ei pidä paikkaansa. Parisen vuotta sitten Suomessa useamman ison yrityksen johtohenkilöt sekä osa elinkeinoelämän edustajista ehdotti että teknikkokoulutus otettaisiin takaisin.
Omistuisinta on se, että esim Merkonomin tutkinto
otettiin takaisin ja vielä melkoisen inflaation kokeneena 2.asteen tutkintona. Asia missä ei ollut mitään järkeä. Ja jota kukaan ei edes halunnut tapahtuvan.
ovatkin ehdotelleet mutta teknikko-koulutus ei palaa enää koskaan!
Työnjohtaja on työnjohtaja eikä koulutus siihen tuo lisastatusta. Työelämän erityisammattitutkinto on tehokkaampi koulutusväylä kuin vanhamuotoinen teknikko-koulutus.
Merkonomi vai merkantti? Merkantti nimitys on pois ja merkonomi palasi tradenomien tieltä pois 2.asteen titteliksi.
Ei Opetusministeriö mitään keksinyt, vaan taustalla on euroopan koulutusalueen pyrkimys harmonisoida tutkintonsa. Kyllä mallia otettiin ennemminkin Saksasta ja Hollannista, kuin että itse olisi keksitty tämä järjestelmä!
Tähän luotuun järjestelmään teknikko oli kummajainen, joskin se olisi varmaan bolognan sopimuksen puitteissa täyttänyt ensimmäisen syklin tutkinnon vaatimuksen, eli laajuus oli 120 ov. Yleiseurooppalaisittain se olisi todennäköisesti täyttänyt kriteerit tai oli ainakin lähellä niitä. Kyllähän muutamat liitotkin olisivat kernaasti pitäneet teknikon, mutta silloin oli melkoinen insinöörivetoisuus varsinkin tietotekniikassa. Nyt ajat ovat toiset. Käsittääkseni insinöörin tutkinto on lyhyempi muissa euroopan valtioissa.
Ei Opetusministeriö mitään keksinyt, vaan taustalla on euroopan koulutusalueen pyrkimys harmonisoida tutkintonsa. Kyllä mallia otettiin ennemminkin Saksasta ja Hollannista, kuin että itse olisi keksitty tämä järjestelmä!
Tähän luotuun järjestelmään teknikko oli kummajainen, joskin se olisi varmaan bolognan sopimuksen puitteissa täyttänyt ensimmäisen syklin tutkinnon vaatimuksen, eli laajuus oli 120 ov. Yleiseurooppalaisittain se olisi todennäköisesti täyttänyt kriteerit tai oli ainakin lähellä niitä. Kyllähän muutamat liitotkin olisivat kernaasti pitäneet teknikon, mutta silloin oli melkoinen insinöörivetoisuus varsinkin tietotekniikassa. Nyt ajat ovat toiset. Käsittääkseni insinöörin tutkinto on lyhyempi muissa euroopan valtioissa.
No ainakin rakennusmestarikoulutus palasi,ja konepajoilla kaivataan koneteknikkokoulutuksen palauttamista.