Onko tämä mielestänne uskottavaa?
Tapasin nimittäin äskettäin hieman alle 40-vuotiaan naisen. Hän sanoo olevansa naisten suhteen lähes "neitsyt", koska kasvoi jossain kaukana maalla.
Sitten kaupunkiin muutettuaan hän kuvitteli edelleen etsivänsä miesseuraa ja tapailikin jonkin aikaa muutamia. Mikään ei vain toiminut. Sitten hän alkoi ajatella, että ok. hänessä on varmaan jokin vika ja lakkasi kokonaan etsimästä minkäänlaista seuraa.
Vasta 40 lähestyessä hän huomasi ihastuneensa, käytännössä rakastuneensa työpaikalleen tulleeseen uuteen heteronaiseen. Jolle ei tietenkään osoittanut muuta kiintymystä kuin mitä ystävälle yleensä. Mutta sitä kautta, tunteensa voimakkuuden ja siihen liittyneen vahvojen halun tunteiden vuoksi hän alkoi epäillä omaa mahdollista lesbouttaan.
Nyt hän on alkanut haparoida tietään tähän suuntaan päästäkseen selville itsestään... mitä kautta tapasi minutkin.
Minua vain ihmetyttää, että häneltä olisi voinut jäädä huomaamatta mitä todella tuntee - varsinkin koska työskenteli paljolti naisten parissa. Vai teeskenteleekö hän vain? Jos hän onkin vain joku äijiin väsynyt kokeilija?
Hän sanoo, että samalla aaltopituudella oleminen, samantyylinen ajattelu, älykin, on hänestä tärkeämpää kuin vain se, että on naisen vartalossa. Että hän on aina pitänyt enemmän naisten seurassa olemisesta, noin yleisemmässäkin seurapiirissä, mutta että seksuaalista halua hän ei tuntenut ennen kuin kohtasi naisen, joka oli älyllisesti suunnilleen samankaltainen. Ja onhan hän sellainen hiukan hiljaisenoloinen, vetäytyväinenkin....mutta voiko niin olla ettei tajuaisi mikä on?
Mitä ajattelette, tarinoiko hän vain? Minulle naisiin suuntautuminen on aina ollut selvää. Siksi on vaikea uskoa, ja kuitenkin kai haluaisin, koska pidän hänestä.
Tapasin nimittäin äskettäin hieman alle 40-vuotiaan naisen. Hän sanoo olevansa naisten suhteen lähes "neitsyt", koska kasvoi jossain kaukana maalla.
Sitten kaupunkiin muutettuaan hän kuvitteli edelleen etsivänsä miesseuraa ja tapailikin jonkin aikaa muutamia. Mikään ei vain toiminut. Sitten hän alkoi ajatella, että ok. hänessä on varmaan jokin vika ja lakkasi kokonaan etsimästä minkäänlaista seuraa.
Vasta 40 lähestyessä hän huomasi ihastuneensa, käytännössä rakastuneensa työpaikalleen tulleeseen uuteen heteronaiseen. Jolle ei tietenkään osoittanut muuta kiintymystä kuin mitä ystävälle yleensä. Mutta sitä kautta, tunteensa voimakkuuden ja siihen liittyneen vahvojen halun tunteiden vuoksi hän alkoi epäillä omaa mahdollista lesbouttaan.
Nyt hän on alkanut haparoida tietään tähän suuntaan päästäkseen selville itsestään... mitä kautta tapasi minutkin.
Minua vain ihmetyttää, että häneltä olisi voinut jäädä huomaamatta mitä todella tuntee - varsinkin koska työskenteli paljolti naisten parissa. Vai teeskenteleekö hän vain? Jos hän onkin vain joku äijiin väsynyt kokeilija?
Hän sanoo, että samalla aaltopituudella oleminen, samantyylinen ajattelu, älykin, on hänestä tärkeämpää kuin vain se, että on naisen vartalossa. Että hän on aina pitänyt enemmän naisten seurassa olemisesta, noin yleisemmässäkin seurapiirissä, mutta että seksuaalista halua hän ei tuntenut ennen kuin kohtasi naisen, joka oli älyllisesti suunnilleen samankaltainen. Ja onhan hän sellainen hiukan hiljaisenoloinen, vetäytyväinenkin....mutta voiko niin olla ettei tajuaisi mikä on?
Mitä ajattelette, tarinoiko hän vain? Minulle naisiin suuntautuminen on aina ollut selvää. Siksi on vaikea uskoa, ja kuitenkin kai haluaisin, koska pidän hänestä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Uskon, että tapaamasi nainen on ihan oikeasti aito ja avoin persoona. Tunnen itse nyt 37-vuotiaan naisen, jonka elämäntarina kuulostaa aika samanlaiselta. Jos en häntä tuntisi, niin en voisi uskoa, että jotkut todella elävät niin. Tämä tuntemani nainen tosin on Helsingistä kotoisin, löytänyt lesboutensa vasta reilusti yli 3-kymppisenä ja todella kokematon naisten kanssa. (Samoin miesten, sillä hän on aina tiedostanut, ettei miehet oikein kolahda.) Hänen 'suhteensa' ovat ripustautumista varattuihin lesboihin, tai naisiin, jotka eivät ole kiinnostuneita hänestä. Se kuitenkin ikään kuin 'riittää' hänelle. Siis hänelle riittää, että on joku jota ajatella, joku jonka kanssa istua kaljalla, ja joku jolle antaa ymmärtää että 'ollaan ystäviä' vaikka todellisuudessa suhde ei ole hänen ihastumisensa vuoksi lainkaan tasapainossa. Toiset vain ovat kykeneväisiä elämään toisella tavalla. Hienoa, että naisesi on nyt tutustunut sinuun ja rehellisesti kertonut, mikä on naisiaan. Kunnioita sitä ja arvosta myös, sillä hänen ei varmaankaan ole ollut helppoa tunnustaa kokemattomuuttaan. Tsemppiä!!! :)
Miksi tuota pitäisi valehdella. Jos on löytänyt itsensä vasta aikuisena niin sitten on. Minulle kävi juuri noin, enkä enää voisi kuvitella olevani miesten kanssa. Joten anna hänen löytää itsensä rauhassa, tue ja luota :)
ei tuo niin ihmeellinen totuus ole ollenkaan lesbojen keskuudssa, luulen ainakin niin.
Olen himpun nuorempi ja vasta netin tulo antoi minulle tajunnan siitä mitä elämältä oikeasti haluaa. Voi kuvitella ihan omasta kokemuksestakin että noin on.
Totuus on taruakin ihmeellisempi =)
kaikkea hyvää elämään kummallekin miten sitten käykään.
meinasi unohtua, tuo hijaisuus, osittainen syrjäänvetäytyminen. tms. Tasan totta varmasti on.
Etenkin jos ihmisenä on ollut vähän enempi sellainen niin on jäänyt ns. kokeilutkin tekemättä.
Zen cafee sanoo elät vain kerran, onneksi sen voi elää myöhemminkin jos aiemmin.=)
Itselläni oli joukko tunne-elämän ongelmia ja masennusta enkä vuosiin ihastunut oikein yhtään kehenkään.
Sitten kun löytyi nainen, niin suunta selkeni.
Ehkä se alkoi kiinnostuksesta omaa vartaloani kohtaan, vertailin sitten muihin ja ajattlein että tuopa on puoleensavetävää.
Nyt katselen naisia itse asiassa aika paljon tosin oma kulta on mielessä päällimmäisenä.