Onko muilla ollut ongelmia Fiskarsin lähetyksien kanssa? Alkoi perjantaina 12.8 ja jatkuu vileäkin. MTV3, Nelonen ja SubTV hakkavat jatkuvasti.
Kenelle ilmoitan, kenelle raivoan. Kotikohtaiset laitteet ovat kyllä kunnossa, ongelma siis jossain muualla.
Kenelle ilmoitan, kenelle raivoan. Kotikohtaiset laitteet ovat kyllä kunnossa, ongelma siis jossain muualla.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mistä tiedät, että kotikohtaiset laitteet ovat varmasti riittävät?
Onko sinulla kaapeli, yhteisantenni vai oma antenni?
antennit ja kaapelit (sekä boksi) hankittiin omakotitaloon viime syksynä. Tämä viritettiin silloin kun Fiskarsissa viimeksi tehtiin jotain muutoksia, antenniyrittäjä teki kaikki nämä työt.
Lainaan tänään toinen boksi ja sitten nähdään mistä on kiinni.
Onko sinulla Nokian boksi tai onko se lainattava boksi Nokian? Jos on, niin katso lähetystiedot!
Tämä on kerrottu jo kymmenisen kertaa, mutta tässä vielä kerran.
"Kuvassa tai äänessä on häiriöitä tai Mediamaster ei löydä kaikkia kanavia. Mitä teen?
Tarkista että antennisignaali on riittävä. Voit tehdä tämän helposti seuraavalla tavalla. Paina kaukosäätimen Select-näppäintä. Valitse valikosta kanava, jossa häiriöitä on esiintynyt ja paina Select-näppäintä siirtyäksesi haluamallesi kanavalle. Anna Navi™ Bars- käyttövalikon olla kuvaruudulla ja paina OPT-näppäintä kaukosäätimestä. Kuvaruudulle ilmestyy valikko, josta näet signaalin teknisiä tietoja. Valikon oikeassa yläreunassa näkyvien signaalin laatua ja voimakkuutta ilmaisevien arvojen tulisi olla: C/N: 20dB (vähintään), Pin: välillä -78 ... -30 dBm ja BER 0e0, ennen kuin moitteeton vastaanotto on mahdollista. Huonoon signaaliin voi olla syynä esimerkiksi liian pieni, väärin suunnattu tai väärän tyyppinen antenni."
http://www.nokia.fi/digitv/tuotteet/150t/faq.html
Mitä sinulla vat Pin, C/N ja BER eri kanavilla? Katso esim. YLE1 (nippu A), MTV3 (nippu B) ja urheilukanava (nippu C).
Muutkin voivat kertoa nuo arvot. Olisi mielenkiintoista tietää millaiset vastaanotto-olosuhteet muilla on.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Lainaboksi oli Nokia 150T, oma boksi Medion 1000T. Tarkistin ensin lainaboksin siellä mistä lainasin=OK, sitten meillä yläkerrassa missä TV video=OK. Kytkin sitten pois alakerrrassa oleva Medion ja kytkin Nokian=ei toiminut...
Vähän aikaa mietittiin ja sitten kokelilin "Järjestelmän palautuminen". Ainoa muutos oli se että olin kytkenyt boksin, telkkarin ja videon jatkojohtoon. Tämän kun otin pois niin toimii kaikki taas mainiosti!
Mielenkiintoinen seikka on se että Nokia näyttää urheilukanavan, mutta Medion ei.
Tuli vietyä Nokia jo pois enkä voi sanoa noi arvot mikä meillä on. Kuitenkin näyttää siltä että MTV3, Nelonen ja SubTV toimivat pienemmällä teholla kuin muut kanavat.
Maximum 1000T eikä Medion.
Itselläni laski signaalin taso noin 4dB, kun kierrätin antenisignaalin videoiden kautta boksiin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi C/N-suhteeseen.
Vaikuttaa näkyvyys olevan rajoilla, kun kerran Nokian boksi pystyy näyttämään Uhreilukanavan (kanavanippu C) mutta Medion ei ja kun digi-TV ei näy enää, jos kytkee boksin videon jatkojohtoon.
Ihme, kun antenniasentaja ei maininnut mitään näkyvyyksistä. Luulisi, että hän mittasi digikanavien näkyvyydet laitteillaan.
Harmi kun ehdit paulauttaa jo sen Nokian boksin. Olisi ollut mielenkiintoista katsoa ne arvot molemissa paikoissa.
Aamulla kun kotiin tulin niin vaimo ilmoitti että nelonen oli toiminut 5 min ja sitten mennyt täysin mustaksi, ääni vain kuului.
Piti hetkeksi mennä pihalle kiroilemaan...
Mutta nyt luulen että oikea ongelma on löytynyt! Antennikaapeli oli pari metriä liian pitkä, lyhensin sitä ja heti nousivat signaalivahvuus. Tässäkö se ongelma oli? Mutta miksi se on toiminut lokakuusta (2004), miksi juuri nyt lakkasi toimimasta.
Todella omituista.
Epäilempähän lähetystä.
Taitaa vekottimesi olla kyllä tikissä.
Kyseleppäs vikaa Digitv infosta.
Saat vastauksen:Emme ole kuulleetkaan tällaisesta.
Totuus on se että tällä hetkellä digilähetysten kanssa painitaan aikamoisten ongelmien kanssa.
Jossain seudulla toimii...jossain ei, mutta ei missään yhtaikaa.
sekin tuli kaapelilyhennyksen mukana.
Nyt olisi kyllä aikaa perustaa antenniyritystä, nimittäin tuttavapiirissä ei kukaan tajuaa näistä asioista yhtään mitään. Kun analooginen lähetys häviää niin olisi töitä ympäri vuorokauden, tuskin olisi edes aika käydä välillä vaihtamassa isompaan Mersuun...
Antennijohdin liittimissä saattoi olla häikkää. Huono kontakti korjaantui, kun lyhensit kaapelia.
Puiden lehdet vaikuttavat näkyvyyteen tehokkaasti. Talvella voi digit näkyä pienelläkin antennilla, mutta lehtien tullessa puihin alkaa ongelmat. Minulla näkyi kaikki kanavaniput noin 12,5dB antennilla talvella, mutta kesällä ei näkynyt kuin YLEn nippu A. Vaidoin isompaan 17dB vahvistavaan antennin. Tällä näkyi jo B nippukin, mutta kanavanippu C pätkii silloin tällöin. C/N-suhde vain 17-18dB.
Jotkut digiboksit alkavat toistaa vain ääntä, jos ne kadottavat välillä signaalin. Tällöin kanavan vaihto edestakaisin auttaa.
Tästä löytyy hieman lukemista, jos kiinnostaa. Kannattaa aloittaa "erecting antenna"-linkistä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=1000000000000017&posting=22000000009510544
Kannattaa myös selailla vanhoja keskusteluja.
Siinäpä se.
Asentajan olisi odottanut tekevän parempaa jälkeä, jos teillä ei aivan mahdoton vastaanottopaikka ole. Ei arvannut lokakuussa lehtien vaikutusta.
Joskus voi harkita tehokkaampaa antennia, vahvistinta mastoon tai sisälle ennen haaroituksia.
Tietysti aina kannattaa tarkistaa antenni, ettei se ole esimerkiksi myrskyllä kääntynyt väärään suuntaan.
kaapelin pituudella ei ole mitää merkitystä. On aivan sama onko kaapeli 2 tai 20 metrinen.
Kaapelien vaimennus on riipuvainen signaalin taajuudesta. Tyypillinen vaimennus esimerkiksi 700Mhz taajuudella on noin 18dB/100m. 20m kaapeli vaimentaa noin 3.5dB.
Tutkitaan esimerkkiä, jossa on antenni, 5m johtoa (1dB), jaotin neljään (7,5dB) ja 20m kaapelia (3,5dB) sekä digiboksi, jonka kohinaluku on 5dB (oletus, ei tarkkaa tietoa).
Systeemin kokonaiskohinaluku on
1dB (5m kaapelia)
7,5dB (jaottimen vaimennus)
3,5dB (20m kaapelia)
5dB (digiboksin kohinaluku)
_____
= 17dB!
20m kaapelia huonontaa kohinalukua ja samalla signaalikohinasuhdetta 3,5dB, joka vastaa antennin koon yli kaksinkertaistamista (3dB lisää vahvistusta).
Digibokseille olisi kantoaaltokohinasuhteen (C/N) hyvä olla ainakin 20dB (esimerkiksi Nokian ilmoittama luku: http://www.nokia.fi/digitv/tuotteet/150t/faq.html)
Itsellänikin kanavanipun B C/N on digiboksin mukaan 20dB. Jos tätä huononnetaan 3,5dB:llä, eli suhteeksi tulee 16,5dB, alkaa kuvassa näkyä virheitä ja vastaanotosta saattaa tulla sääherkkää.
Joku voi miettiä, että eihän se signaalikohinasuhde huonone kaapelissa, koska molemmat sekä signaali että kohina vaimenevat saman verran. Signaalikohinasuhde huononeekin vasta vahvistimessa tai televisiossa tai digiboksissa. Heikko signaali hukkuu helpommin vastaanottimen tai vahvistimen kohinaan kuin vahva. Aivan kuin puhuisit kaverillesi meluisassa huoneessa. Puhe on kyllä selvää, mutta se hukkuu meluun.
Mutta nyt pääasia miksi laskin häviöt erikseen listattuna.
Asetetaan antennille 25dB:n pienikohinainen (kohinaluku 3dB) mastovahvistin 2,5m päähän antennista.
Nyt systeemin kohinaluku on
0,5dB (2,5m kaapelia)
3dB (vahvistin)
_____
= 3,5dB!!!
Parannusta saatiin vahvistimen avulla 13,5dB:ä. Tämä vaikuttaa merkittävästi jo analogiseenkin kuvaan.
http://www.kathrein.de/en/sat/tinfos/download/Planning_and_Installation_Instructions.pdf Sivu 2 kohta 5.
!Eli systeemin kohinaluvun määrää ensimmäinen vahvistin tai vastaanotin (digiboksi edellisessä esimerkissä) ja häviöt ennen näitä.!
http://wiki.ham.fi/Kohinaluku
Tälle on kuitenkin se ehto, että vahvistuksen tulisi olla _ainakin_ 3dB:ä suurempi kuin häviöt vahvistimen jälkeen (jaotin 7,5dB, 22,5m kaapelia 4dB) ja vastaanottimen kohinaluku (digiboksi 5db).
http://www.geocities.com/toddemslie/UHF-TV-DX.html
Eli vahvistuksen pitää olla ainakin 7,5dB 4dB 5dB 3dB=19,5dB. Eli vahvistimen 25dB on riittävä. Lisäksi laskuihin pitäisi ottaa antennirasian vaimennus, joka on noin 1-2dB ei ketjutettaville rasioille.
Nyt vahvistimen asettamisen jälkeen ei ole enää kovin ratkaisevaa lisääkö digiboksia ennen hieman ylimääräistä kaapelia. Tosin todella vahvassa kentässä ylimääräiset suojaamattomat liittimet voivat vastaan ottaa suoraan lähetettävää signaalia. Tällöin analogiseen kuvaan syntyy varjo kohteen vasemmalle puolelle, koska liittimien vastaanottama signaali saapuu televisiolle ennen kuin antennin ja kaapeleiden kautta tuleva signaali.
Oletin kaapelit ideaalisen hyvin suojatuiksi. Eli kaapelit eivät vastaanota häiriöitä.
Toivottavasti ei tullut kamalasti virheitä tai epäkohtia selostukseen.
Ehto, että vahvistuksen tulisi olla ainakin 3dB suurempi kuin häviöt ja vastaanottimen kohinaluku, on vain yksi monista peukalosäännöistä. Monilla sivuilla neuvotaan, että vahvistuksen tulee olla häviöiden suuruinen tai tämän lisäksi vielä 10dB:iä suurempi.
Kaikki ovat yhtä oikeita neuvoja.
Vahvistuksen vaikutus kohinalukuun selviää Friis'n yhtälön avulla: http://en.wikipedia.org/wiki/Friis'_formula .
Yhden vahvistimen systeemillä yhtälö on:
Fr = (Frest -1)/Glna Flna,
jossa Fr on koko systeemin kohinaluku (dB), Glna on vahvistimen vahvistus (dB), Flna on vahvistimen kohinaluku (dB) ja Frest on vahvistimen jälkeinen kohinaluku eli vaimennukset plus vastaanottimen kohinaluku (dB). Kaikki vaimennukset ennen vahvistinta pitää summata vahvistimen kohinalukuun.
Yhtälöstä näkee, että vahvistuksen kasvaessa koko systeemin kohinaluku lähestyy vahvistimen kohinalukua.
Systeemin todellinen kohinaluku edelliselle esimerkille on:
Fr=(16,5 - 1)/25 3 = 3,6 , joka on lähellä aikasemmin oletettua 3dB:n arvoa.
Jos vahvistus olisi säännön mukainen 19,5dB
=> Fr=(16,5 -1)/19,5 3 = 3,8 (ei suurta eroa edelliseen).
Sääntö, että vahvistuksen tulee olla häviöiden (11,5dB) suuruinen, antaa systeemin kohinaluvuksi
Fr=(16,5 - 1)/11,5 3 = 4,3 .
Tästä huomaanne, että vahvistuksen määrällä ei ole kovin suurta merkitystä, kunhan se on riittävä. Systeemin kohinaluku alkaa kuitenkin kasvamaan voimakkaammin, kun vahvistus käy pienemmäksi suhteessa Frest:iin.
Vahvistusta mietittäessä tulee myös muistaa, että liian suuri vahvistus voi aiheuttaa ongelmia. Signaali voi säröytyä vastaanottimessa. Myös vahvistimessa signaali voi säröytyä, jos tulevan signaalin taso plus vahvistus ylittävät vahvistimen maksimiulosantotehon.
Aikaisempi on väärin, koska yhtälö ei päde desibeleillä laskettaessa.
**)
Ehto, että vahvistuksen tulisi olla ainakin 3dB suurempi kuin häviöt ja vastaanottimen kohinaluku, on vain yksi monista peukalosäännöistä. Monilla sivuilla neuvotaan, että vahvistuksen tulee olla häviöiden suuruinen tai tämän lisäksi vielä 10dB:iä suurempi.
Vahvistuksen vaikutus kohinalukuun selviää Friis'n yhtälön avulla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Friis'_formula .
Yhden vahvistimen systeemillä yhtälö on: Fr = (Frest -1)/Glna Flna,
jossa Fr on koko systeemin kohinakerroin, Glna on vahvistimen vahvistus, Flna on vahvistimen kohinakerroin ja Frest on vahvistimen jälkeisten osien kohinakerroin.
Yleensä kaikki nämä arvot ovat ilmoitettu tai laskettu desibeleissä ja ne pitää muuntaa yhtälöä varten pois desibeliyksiköistä.
Kohinaluku (dB) = 10*Log(kohinakerroin), joten kohinakerroin kohinaluvusta näin:
Kohinakerroin = 10^(kohinaluku / 10).
Desibeleissä Frest on vahvistimen jälkeiset vaimennukset plus vastaanottimen kohinaluku. Kaikki vaimennukset ennen vahvistinta tulee summata vahvistimen kohinalukuun Flna, desibeleissä laskettaessa. Jos ei käytetetä desibeleja tulee luvut kertoa keskenään.
Yhtälöstä näkee, että vahvistuksen kasvaessa koko systeemin kohinaluku lähestyy vahvistimen kohinalukua.
Systeemin todellinen kohinaluku edelliselle esimerkille on:
Fr=( 10^(16,5/10) - 1) / (10^(25/10) 10^(3/10) = 2,133
Desibeleissä 10*Log(2,133) = 3,29 dB, joka on lähellä aikasemmin oletettua 3dB:n arvoa.
Jos vahvistus olisi säännön mukainen 19,5dB
=> Fr = ( 10^(16,5/10) - 1) / (10^(19,5/10) 10^(3/10) = 2,485
Desibeleissä 10*Log(2,485) = 3,95 dB
.
Sääntö, että vahvistuksen tulee olla häviöiden (11,5dB) suuruinen, antaa systeemin kohinaluvuksi
Fr = ( 10^(16,5/10) - 1) / (10^(11,5/10) 10^(3/10) = 5,09
joka on desibeleissä 10*Log(5,09) = 7,06 dB (Noin 3 dB huonompi kuin edellinen arvo!)
Vahvistuksen määrällä ei ole kovin suurta merkitystä, kunhan se on riittävä. Fr laskee vahvistuksen kasvaessa aluksi jyrkästi, mutta lasku loivenee vahvistuksen kasvaessa. Systeemin kohinaluku alkaa kuitenkin kasvamaan voimakkaammin, kun vahvistus käy pienemmäksi suhteessa Frest:iin.
Vahvistusta mietittäessä tulee myös muistaa, että liian suuri vahvistus voi aiheuttaa ongelmia. Signaali voi säröytyä vastaanottimessa. Myös vahvistimessa signaali voi säröytyä, jos tulevan signaalin taso plus vahvistus ylittävät vahvistimen maksimiulosantotehon.
Toivottavasti tämä on nyt ainakin yhden askeleen lähempänä oikeaa versiota.
Älä kuitenkaan jätä nykyistä työtäsi tämän uuden "antenniguru" toimesi vuoksi, sillä luultavasti 5 sentin lyhennykselläkin olisit päässyt, eli korjannut huonosti tehdyn antenniliitoksen, jossa luultavasti vika oli.
Ehyessä antennisysteemissä 2 lisämetriä hyvälaatuista kaapelia ei merkitse mitään,
ei ainakaan noin radikaalia muutosta.
Myös kaupasta ostetuissa valmiiksi prässätyissä kaapeleissa ilmenee liian kaapelirepimisen vuoksi
folion katkeamisvikoja, joten noita välijohtoja kannattaa välillä vaihdella, jos häiriöitä ilmenee, vaikka testimielessä.
Videon kautta lenkitettäessä pitää ottaa huomioon videon oma RF kanava, ja ettei se mene päällekäin minkään kaapelinipun kanavan kanssa.