...ja arvaa mikä oli lopputulos...huh..viime yönä kerroin sit vanhemmille mikä minä olen naisiani...ja huh...tällä hetkellä tuntuu kuin istuisi tulisilla hiilillä kun istun kännykkä kourassa ja odotan yhteydenottoa. Miten käy...? entä teillä...hiukan rohkaisua kaipaan nyt.
tulin minä kaapista ulos....
ilona_
31538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eilen kirjoitinkin tuonne yhteen alempaan ketjuun vähän omasta tilanteestani (vanhemmat ja lesbous-ketjuun siis..). Jos sen käyt lukemassa , niin voit todeta että osaksi kyllä minulla on mennyt kaapista tulon jälkeen hyvin, mutta äitini tuskin ikinä tulee täysin hyväksymään lesbouttani (kai tässä jo toivo on mennyt...).
Kyllä kuitenkin monet tuttavani ovat säilyttäneet hyvät ja ihan samanlaiset välit vanhempiinsa kuin aina ennen kaapista ulos tuloa. Vanhempien suhtautuminen riippuu pitkälti heidän omista ennakkoluuloistaan ja käsityksistä lesboja kohtaan ja tietenkin siitä kuinka hyvin he pystyvät suvaitsemaan erillaisuutesi. Omalla kohdalla arvelin aina, että erityisen läheiset välit auttavat asiaa, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Toivon mukaan vanhempasi ymmärtävät ja kaikki käy hyvin! Älä kuitenkaan heti heitä kirvestä kaivoon, vaikka he alussa eivät olisi kovin innokkaita ja kyselisi jo tulevan (tai olevan..) tyttöystävän perään, sopeutuminen varmasti vie oman aikansa.
Tsemppiä sulle =)
Kyllä se siitä, ainahan sitä vanhempien hyväksyntää kaipaa mutta it's your life ;)
toiset vanhemmat tarvii enempi aikaa kuin toiset. ne ei ehkä hyväksy s- suhdetta, mutta hyväksyy sut ihmisenä ajan kanssa. kuitenkin näin kävi minulle. joo
aikaa -anna aikaa. jos hyväksyvät heti HIENOO jos eivät niin aika kyllä korjáa tilanteen USKON