Arkkitehtuuri korostui Oulussa ja kävijämäärä romahti Heinolan 121.000:sta 50.000 kävijään.
Kumman vika; kyseisen arkkitehtuurin vai arkkitehtuuria ymmärtämättömien ihmisten?
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=264&artikkeli=7663
Kumman vika; kyseisen arkkitehtuurin vai arkkitehtuuria ymmärtämättömien ihmisten?
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=264&artikkeli=7663
Vastaukset 8
Vanhimmat
Siis Oulussa oli 121 000 kävijää, ja tavoite oli 150 000 kävijää (asuntomessujen keskiarvo).
Suurin osa rakentavasta väestä asuu etelässä – kyllä Oulu oli aivan liian kaukainen retkikohde. Se on ainakin osasyy alhaiseen kävijämäärään…
Mikä nyt on asuntomessujen rooli. Periaatteessa kai joskus oli asumisratkaisujen kehittäminen (mitä ainakaan valmistalot eivät mielestäni erityisemmin edusta). Joku vuosi voisi olla teemana mahdollisiman halvalla tehdyt talot, muut kuin valmistalot. Siis ennakkoluulottomia ratkaisuja, katsottaisiin vaikka, mikä on todella tarpeellista ja mikä ei. Tai esim. enemmän tilaa, mutta vähemmän hienot sähkösäädöt ja parketit. Hisseistä puhumattakaan (Heinolan elinkaaritalo!) Mitä mieltä olette…
sisälukuvirhe?
Miten noin pääsi käymään. Se tauti jonka nimeä en muista taisi iskeä.
Sitten onkin romahdus huomattavasti pienempi, kuten samalla asuntomessujen tappiokin.
on aikalailla etelässä, enpä itsekään jaksanut lähteä raahautumaan Ouluun asti, vaikka kerrankin olisi ollut mielenkiintoiset messut.
No, ensi vuonna ne on tuossa vieressä.
Ijäshän totesi että asuntomessuille tullaan joka suunnasta 150 km sätellä. Oulussa kun ympyrästä kolmasosa on merta ja suhteellisen harvaanasuttua ei ole mikään ihme että keskiarvo ei täyttynyt.
että viitsisi muutamaa, vaikkakin erikoista taloa viitsisi lähteä katselemaan. Ensin matkustaa tuntutolkulla ja sitten viellä maksaa siitä ihmettelystä. Joko alkaisi mennä järjestäjillekin päähän, ettei ole kovinkaan taloudellista pystyttää messujaan kauaksi valtaväestöstä.
Ihan vieressähän tuo on.
Kävijämäärästä päätellen valtaväestö ja kohderyhmä ei ole siellä "vieressä".
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki osalliset "ottavat oppia" Oulun messuista.
1) Ihmiset (asiakkaat, rakennuttajat, asujat):
Messut eivät ole talonäyttely, johon mennään katsomaan taloja "tuon minä otan"-ideologialla. Sinne mennään poimimaan ideoita sieltä täältä ja yleisellä tasolla unelmoimaan.
2) Arkkitehdit (suunnittelijoina):
Arkkitehtuuri ei ole hinnasta kiinni. Halvempi voi olla parempi ja kauniimpikin, kuten Oulunkin messuilla voi havaita vertailemalla esim. neliökustannuksia. Pientalosuunnittelu ei kannata taloudellisesti, ellei asiakas ole rikas, tai mikäli ei toista omia ideoitaan. Messuille rohkeasti mukaan esittelymielellä, jos joku pyytää (vaikkei projekti itsessään löisi leiville)
3) Kaupungit:
Kilpailuttaminen nostaa mielenkiintoisia näkemyksiä esille ja homma toimii, mutta sen on kehityttyvä jatkossa (ks. kohta4). Pakettiratkaisuja ei tule tiputtaa alaluokkaan periaatteen vuoksi, vaikka niitä on pellot täynnä jo muutenkin. (Olihan Oulussakin eräs mielenkiintoisimmista kohteista "pakettitalo")
4) Talotehtaat.
Asuntomessuja ei ole tehty talojen markkinapaikaksi, vaan rakennusalaa kehittäväksi ja uudistavaksi tapahtumaksi. Jos ei omaa messutaloa kelpuuteta rakennettavaksi alueelle, on vika talossa. Jos kyyseessä olisi markkinointialan messut, voisi kaivaa puolustukseen niitä myyntilukuja - asuntomessuilla ei. Ja keskinäisestä kilpailusta sen verran, että paras tilanne olisi jos osa pakettivalmistajien taloista läpäisisi seulan ja osa ei - se se olisi vasta asukkaan etu. Kaupunkien ja kylien edustajien (tuomariarkkitehtien) on varauduttava todistamaan puolueettomuutensa (kisasäännöt? Avoimuus?).
5) Messuorganisaatio
Nyt jos koskaan olisi aika todistaa Brandi nimeltä "Asuntomessut" tavoittelemisen arvoiseksi - vaikkapa selvittämällä tämä vuosikausiin parhaiden messujen nostama debatti ja nostaa se alaa kehittävänä, hienona ja arvokkaana asiana esille. Hyssyttelyt pois.