Ota velkaa, ei se satu
[Terho Puustinen 19.8.2005]
Ei siitä pitkä aika ole, kun suomalaiset vihasivat velkaa.
Takki on kääntynyt. Kotitalouksien velka on kasvanut reipasta vauhtia pitkään. Tasaisen vauhdin taulukko viittaa siihen, että Suomi tekee ensi vuonna kaikkien aikojen velkaennätyksen, jos kotitalouksien velkaa verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Näin raskasta velkasäkkiä suomalaiset kantoivat viimeksi kasinovuonna 1990.
Suomalaisten velkaantuminen on käytännössä asuntovelkaantumista. Ison asuntovelan avulla voi ostaa kerralla isomman asunnon tai jättää rahaa muuhun mukavaan elämään. Kansantalous saa elinvoimaa. Isot velat kertovat vahvasta tulevaisuudenuskosta ja kannustavat työntekoon.
Asunnon myynti on vaarallinen varasuunnitelma.
Kaikki nämä ovat Suomen talouden kannalta hyviä asioita.
Ongelma on, että raha on Suomen kannalta liian löysää. Lainaa saa pankeista puoli-ilmaiseksi. Se näkyy.
Lainamäärät ja -ajat ovat venähtäneet lyhyessä ajassa tasoille, jotka olisivat tuntuneet vielä vuosituhannen vaihteessa tolkuttomilta.
Asunnonostajat hakevat ensiasuntoon kasvukeskuksissa usein 150 000 euron lainaa ja 20 vuoden maksuaikaa. Perheasunnon ostajat tarvitsevat 200 000 euroa ja 25-30 vuotta maksuaikaa. Löysä lainaraha turvottaa asuntojen hintoja, ja lainat kasvavat aina vain suuremmiksi.
Tilanne huolestuttaa Rahoitustarkastusta ja joidenkin pienten pankkien johtajia.
Suuret pankit sen sijaan viestittävät, että tilanne on hallinnassa.
Nordea, OP-ryhmä ja Sampo korostavat, että muihin kansoihin verrattuna suomalaisten velkaantuminen ei näytä huolestuttavalta. Eikä totisesti näytäkään, koska myös muut velkaantuvat.
Jos joku epäilee velkaantumisen mielekkyyttä esimerkiksi sen takia, että markkinakorkoihin asuntolainansa sitonut Suomi on euroalueen korkoherkin maa, pankit vastaavat, että ne tutkivat hyvin huolellisesti asiakkaidensa velanhoitokyvyn.
Tätä tuskin tarvitsee epäillä.
Pankit tutkivat asiakkaan tämänhetkisen velanhoitokyvyn, mutta ne eivät voi tietää, millainen velanhoitokyky on viiden vuoden kuluttua.
Mitä suuremmaksi ja pitemmäksi velka paisuu, sitä vähäisempi merkitys on nykyisellä korkotasolla ja nykyisellä velanhoitokyvyllä. 20-30 vuoden laina ei ehdi lyhentyä paljoakaan, vaikka korot pysyisivät vielä viisi vuotta nykyisillä tasoilla. Jo kymmenen vuoden päähän eli vuoteen 2015 ulottuva korkojen ja tulojen ennustaminen on pelkkää arpapeliä.
Jos Suomen taloudella menee hyvin, kotitaloudet saattavat hyvinkin selvitä suurista veloistaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos työllisyys heikkenee ja korot lähtevät jyrkkään nousuun.
Toki suomalaiset tämän ymmärtävät. Monet perheet ajattelevat, että myydään asunto pois ja muutetaan pienempään, jos lainaa ei jaksa enää maksaa. Asunnon realisoimisen varaan laskevat myös pankinjohtajat.
Tällaisen ajattelun yleistyminen lisää romahduksen riskiä asuntomarkkinoilla. Kriisi on viittä vaille varma, kun liian moni yrittää päästä eroon asunnostaan samaan aikaan.
[Terho Puustinen 19.8.2005]
Ei siitä pitkä aika ole, kun suomalaiset vihasivat velkaa.
Takki on kääntynyt. Kotitalouksien velka on kasvanut reipasta vauhtia pitkään. Tasaisen vauhdin taulukko viittaa siihen, että Suomi tekee ensi vuonna kaikkien aikojen velkaennätyksen, jos kotitalouksien velkaa verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Näin raskasta velkasäkkiä suomalaiset kantoivat viimeksi kasinovuonna 1990.
Suomalaisten velkaantuminen on käytännössä asuntovelkaantumista. Ison asuntovelan avulla voi ostaa kerralla isomman asunnon tai jättää rahaa muuhun mukavaan elämään. Kansantalous saa elinvoimaa. Isot velat kertovat vahvasta tulevaisuudenuskosta ja kannustavat työntekoon.
Asunnon myynti on vaarallinen varasuunnitelma.
Kaikki nämä ovat Suomen talouden kannalta hyviä asioita.
Ongelma on, että raha on Suomen kannalta liian löysää. Lainaa saa pankeista puoli-ilmaiseksi. Se näkyy.
Lainamäärät ja -ajat ovat venähtäneet lyhyessä ajassa tasoille, jotka olisivat tuntuneet vielä vuosituhannen vaihteessa tolkuttomilta.
Asunnonostajat hakevat ensiasuntoon kasvukeskuksissa usein 150 000 euron lainaa ja 20 vuoden maksuaikaa. Perheasunnon ostajat tarvitsevat 200 000 euroa ja 25-30 vuotta maksuaikaa. Löysä lainaraha turvottaa asuntojen hintoja, ja lainat kasvavat aina vain suuremmiksi.
Tilanne huolestuttaa Rahoitustarkastusta ja joidenkin pienten pankkien johtajia.
Suuret pankit sen sijaan viestittävät, että tilanne on hallinnassa.
Nordea, OP-ryhmä ja Sampo korostavat, että muihin kansoihin verrattuna suomalaisten velkaantuminen ei näytä huolestuttavalta. Eikä totisesti näytäkään, koska myös muut velkaantuvat.
Jos joku epäilee velkaantumisen mielekkyyttä esimerkiksi sen takia, että markkinakorkoihin asuntolainansa sitonut Suomi on euroalueen korkoherkin maa, pankit vastaavat, että ne tutkivat hyvin huolellisesti asiakkaidensa velanhoitokyvyn.
Tätä tuskin tarvitsee epäillä.
Pankit tutkivat asiakkaan tämänhetkisen velanhoitokyvyn, mutta ne eivät voi tietää, millainen velanhoitokyky on viiden vuoden kuluttua.
Mitä suuremmaksi ja pitemmäksi velka paisuu, sitä vähäisempi merkitys on nykyisellä korkotasolla ja nykyisellä velanhoitokyvyllä. 20-30 vuoden laina ei ehdi lyhentyä paljoakaan, vaikka korot pysyisivät vielä viisi vuotta nykyisillä tasoilla. Jo kymmenen vuoden päähän eli vuoteen 2015 ulottuva korkojen ja tulojen ennustaminen on pelkkää arpapeliä.
Jos Suomen taloudella menee hyvin, kotitaloudet saattavat hyvinkin selvitä suurista veloistaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos työllisyys heikkenee ja korot lähtevät jyrkkään nousuun.
Toki suomalaiset tämän ymmärtävät. Monet perheet ajattelevat, että myydään asunto pois ja muutetaan pienempään, jos lainaa ei jaksa enää maksaa. Asunnon realisoimisen varaan laskevat myös pankinjohtajat.
Tällaisen ajattelun yleistyminen lisää romahduksen riskiä asuntomarkkinoilla. Kriisi on viittä vaille varma, kun liian moni yrittää päästä eroon asunnostaan samaan aikaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Velan ottaminen on itse asiassa yleensä järkevää.
Ylivelkaantuminen taas ei ole koskaan järkevää.
Selkeä ero.
sanottu siellä takana.
Puhut täyttä asiaa.
Asuntolaina kannattaa mitoittaa seuraavasti:
- Laske ainakin, että selviät 5% koronnoususta
- Oma rahoitus vähintään 20 %
- Varaudu, että selviät vaikka esim. sinä itse tai puoliso jää työttömäksi
- Vakuutukset kuntoon esim. vammautuminen, kuoleminen
Riskeistä huolimatta kannattaa ostaa oma asunto, heilui sitten korot ja hinnat mihin hyvänsä. Ostamisen absoluuttinen oikea ajankohta on sula mahdottomuus ennakoida.
Asuntolainoja pahempi asia on ihmisten velkaantumisessa kulutusluotot, joita otetaan asuntolainojen päälle. Ne syöksevät helposti talouden kuralle. Ahnehditaan liikaa kerralla, kaikki pitäisi saada heti.
"Riskeistä huolimatta kannattaa ostaa oma asunto, heilui sitten korot ja hinnat mihin hyvänsä. Ostamisen absoluuttinen oikea ajankohta on sula mahdottomuus ennakoida. "
Asuntojen hinnat ovat nyt korkeimmillaan.
Asunto kannattaa ostaa korkojen noustua, korothan nousevat eniten niillä, joilla on eniten velkaa ;=)
Höpöä itsellesi. Asuntojen hintojen on sanottu olevan korkeimmillaan jo monta vuotta. Taitavat olla ensi kuussa tai ensi vuonna vielä korkeammalla. TAI SITTEN EI ??! Kenelläkään ei voi olla tietoa käännekohdasta.
ALE -70% syksyllä
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=760824
Tähän talouteen hankitaan ensimmäinen kiinteistö ensi viikolla, eli velkaa tulee! Päätin hyödyntää naurettavan alhaisen korkotason, ja uskon onnistuvani siinä. 24kk takaisinmaksuaika ei paljoa heilahda vaikka korko muuttuisikin. Nice. :-)
Iiro Viinasen jälkeen kaikenmaailman korkeushypppääjät ovat päättäneet Valtion taloudersta ja Suomi-niminen valtio sos.demien ja keskustan johdossa on hyppäämässä muurin yli hyiseen mereen?
lakin nosto vielä jälkeenpäinkin Iiro Viinaselle joka pystyi pitämään maan lähes velattomana.
Puoluetuet pitäisi lopettaa ja kansanedustajien erilaiset tuet hyvän palkan päälle....heiltä on hävinnyt realismi ja sitä kulutusjuhlaa velkarahalla ei voi jatkaa loputtomiin?!
Koko maa velkaantuu, ihmisiä suomii...ja kohta Fin land myydään takaisin Ruotsalaisille?