OTA VELKAA !!!!!!!!!!!
Ota velkaa, ei se satu
[Terho Puustinen 19.8.2005]
Ei siitä pitkä aika ole, kun suomalaiset vihasivat velkaa.
Takki on kääntynyt. Kotitalouksien velka on kasvanut reipasta vauhtia pitkään. Tasaisen vauhdin taulukko viittaa siihen, että Suomi tekee ensi vuonna kaikkien aikojen velkaennätyksen, jos kotitalouksien velkaa verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Näin raskasta velkasäkkiä suomalaiset kantoivat viimeksi kasinovuonna 1990.
Suomalaisten velkaantuminen on käytännössä asuntovelkaantumista. Ison asuntovelan avulla voi ostaa kerralla isomman asunnon tai jättää rahaa muuhun mukavaan elämään. Kansantalous saa elinvoimaa. Isot velat kertovat vahvasta tulevaisuudenuskosta ja kannustavat työntekoon.
Asunnon myynti on vaarallinen varasuunnitelma.
Kaikki nämä ovat Suomen talouden kannalta hyviä asioita.
Ongelma on, että raha on Suomen kannalta liian löysää. Lainaa saa pankeista puoli-ilmaiseksi. Se näkyy.
Lainamäärät ja -ajat ovat venähtäneet lyhyessä ajassa tasoille, jotka olisivat tuntuneet vielä vuosituhannen vaihteessa tolkuttomilta.
Asunnonostajat hakevat ensiasuntoon kasvukeskuksissa usein 150 000 euron lainaa ja 20 vuoden maksuaikaa. Perheasunnon ostajat tarvitsevat 200 000 euroa ja 25-30 vuotta maksuaikaa. Löysä lainaraha turvottaa asuntojen hintoja, ja lainat kasvavat aina vain suuremmiksi.
Tilanne huolestuttaa Rahoitustarkastusta ja joidenkin pienten pankkien johtajia.
Suuret pankit sen sijaan viestittävät, että tilanne on hallinnassa.
Nordea, OP-ryhmä ja Sampo korostavat, että muihin kansoihin verrattuna suomalaisten velkaantuminen ei näytä huolestuttavalta. Eikä totisesti näytäkään, koska myös muut velkaantuvat.
Jos joku epäilee velkaantumisen mielekkyyttä esimerkiksi sen takia, että markkinakorkoihin asuntolainansa sitonut Suomi on euroalueen korkoherkin maa, pankit vastaavat, että ne tutkivat hyvin huolellisesti asiakkaidensa velanhoitokyvyn.
Tätä tuskin tarvitsee epäillä.
Pankit tutkivat asiakkaan tämänhetkisen velanhoitokyvyn, mutta ne eivät voi tietää, millainen velanhoitokyky on viiden vuoden kuluttua.
Mitä suuremmaksi ja pitemmäksi velka paisuu, sitä vähäisempi merkitys on nykyisellä korkotasolla ja nykyisellä velanhoitokyvyllä. 20-30 vuoden laina ei ehdi lyhentyä paljoakaan, vaikka korot pysyisivät vielä viisi vuotta nykyisillä tasoilla. Jo kymmenen vuoden päähän eli vuoteen 2015 ulottuva korkojen ja tulojen ennustaminen on pelkkää arpapeliä.
Jos Suomen taloudella menee hyvin, kotitaloudet saattavat hyvinkin selvitä suurista veloistaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos työllisyys heikkenee ja korot lähtevät jyrkkään nousuun.
Toki suomalaiset tämän ymmärtävät. Monet perheet ajattelevat, että myydään asunto pois ja muutetaan pienempään, jos lainaa ei jaksa enää maksaa. Asunnon realisoimisen varaan laskevat myös pankinjohtajat.
Tällaisen ajattelun yleistyminen lisää romahduksen riskiä asuntomarkkinoilla. Kriisi on viittä vaille varma, kun liian moni yrittää päästä eroon asunnostaan samaan aikaan.
Ota velkaa, ei se satu
[Terho Puustinen 19.8.2005]
Ei siitä pitkä aika ole, kun suomalaiset vihasivat velkaa.
Takki on kääntynyt. Kotitalouksien velka on kasvanut reipasta vauhtia pitkään. Tasaisen vauhdin taulukko viittaa siihen, että Suomi tekee ensi vuonna kaikkien aikojen velkaennätyksen, jos kotitalouksien velkaa verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Näin raskasta velkasäkkiä suomalaiset kantoivat viimeksi kasinovuonna 1990.
Suomalaisten velkaantuminen on käytännössä asuntovelkaantumista. Ison asuntovelan avulla voi ostaa kerralla isomman asunnon tai jättää rahaa muuhun mukavaan elämään. Kansantalous saa elinvoimaa. Isot velat kertovat vahvasta tulevaisuudenuskosta ja kannustavat työntekoon.
Asunnon myynti on vaarallinen varasuunnitelma.
Kaikki nämä ovat Suomen talouden kannalta hyviä asioita.
Ongelma on, että raha on Suomen kannalta liian löysää. Lainaa saa pankeista puoli-ilmaiseksi. Se näkyy.
Lainamäärät ja -ajat ovat venähtäneet lyhyessä ajassa tasoille, jotka olisivat tuntuneet vielä vuosituhannen vaihteessa tolkuttomilta.
Asunnonostajat hakevat ensiasuntoon kasvukeskuksissa usein 150 000 euron lainaa ja 20 vuoden maksuaikaa. Perheasunnon ostajat tarvitsevat 200 000 euroa ja 25-30 vuotta maksuaikaa. Löysä lainaraha turvottaa asuntojen hintoja, ja lainat kasvavat aina vain suuremmiksi.
Tilanne huolestuttaa Rahoitustarkastusta ja joidenkin pienten pankkien johtajia.
Suuret pankit sen sijaan viestittävät, että tilanne on hallinnassa.
Nordea, OP-ryhmä ja Sampo korostavat, että muihin kansoihin verrattuna suomalaisten velkaantuminen ei näytä huolestuttavalta. Eikä totisesti näytäkään, koska myös muut velkaantuvat.
Jos joku epäilee velkaantumisen mielekkyyttä esimerkiksi sen takia, että markkinakorkoihin asuntolainansa sitonut Suomi on euroalueen korkoherkin maa, pankit vastaavat, että ne tutkivat hyvin huolellisesti asiakkaidensa velanhoitokyvyn.
Tätä tuskin tarvitsee epäillä.
Pankit tutkivat asiakkaan tämänhetkisen velanhoitokyvyn, mutta ne eivät voi tietää, millainen velanhoitokyky on viiden vuoden kuluttua.
Mitä suuremmaksi ja pitemmäksi velka paisuu, sitä vähäisempi merkitys on nykyisellä korkotasolla ja nykyisellä velanhoitokyvyllä. 20-30 vuoden laina ei ehdi lyhentyä paljoakaan, vaikka korot pysyisivät vielä viisi vuotta nykyisillä tasoilla. Jo kymmenen vuoden päähän eli vuoteen 2015 ulottuva korkojen ja tulojen ennustaminen on pelkkää arpapeliä.
Jos Suomen taloudella menee hyvin, kotitaloudet saattavat hyvinkin selvitä suurista veloistaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos työllisyys heikkenee ja korot lähtevät jyrkkään nousuun.
Toki suomalaiset tämän ymmärtävät. Monet perheet ajattelevat, että myydään asunto pois ja muutetaan pienempään, jos lainaa ei jaksa enää maksaa. Asunnon realisoimisen varaan laskevat myös pankinjohtajat.
Tällaisen ajattelun yleistyminen lisää romahduksen riskiä asuntomarkkinoilla. Kriisi on viittä vaille varma, kun liian moni yrittää päästä eroon asunnostaan samaan aikaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko joku kateellinen toisten veloista vai siitä, että velallisten omaisuus karttuu säästäessä ja maksaessa velkaa pois kuten myös asuntojen arvon nousussa?
asiahan on kuitenkin niin että kartu ei muutakuin pankkien omat tilit, ei korviaan myöten velkaisen ihmisen.
ota ihmeessä 30-vuotias velkaa 200000 ja maksa 35 vuotta sitä "pois", on 65 vuotiaana oma talo tai asunto, jolloin koko markkinatilanne on hyvässä lykyssä ihan pyllyllään...
Joo huomattavasti fiksumpaa, kuin osta oma ja hoitaa lainanlyhennyksiä kuukausittain, on maksaa vuokraa 35 vuotta, niin ei edelleenkään VARMASTI omista mitään ja lisäksi vuosittain vielä varautua noin 2-5% vuokrankorotuksiin :)
kuinka paljon sinä hassaat rahaa muiden taskuihin laina-aikanasi korkojen muodossa sekä muihin asumiskuluihin. Ei niistä rahoista mitä sinä asumiseesi sijoitat, jää hyvä jos puoletkaan kiinni siihen kämppään. Asuntojen arvonnousua on mahdotonta ennustaa vuosikymmenien päähän. Ja silloinkin otettava huomioon yleinen hinta- ja tulotaso.
Olen pankkien lainalaskureita hyväksi käyttäen laskenut, että asuntoni vuokrataso huomioiden (huomioituna vuokratason nousu, joka ollut viimeisen seitsemän vuoden aikana ollut luokkaa vajaat 0,5 %/v) aikana) asun 35 vuotta sillä rahalla, mitä joutuisin nykyiselläkin alhaisella korkotasolla maksamaan vastaavan asunnon lyhennyksiä + korkoja 25 vuoden takaisinmaksuajalla (joka olisi realistinen, jotta asumiskustannukset eivät nousisi pilviin). Tässä ei ole edes mukana vastiketta + mahdollisia korjaus- ym. kuluja! Eikä huomioitu mahdollista koronnousua (joka on noin pitkällä laina-ajalla tod.näköistä). Hyvä jos olen edes elossa enää silloin..
Tosiasia on se, että asunto"säästäjä" säästää useimmiten perillisilleen pääsemättä itse koskaan nauttimaan niistä rahoista. Minua ei kiinnosta sukulaisille säästää.
Joka tapauksessa joutuisin maksamaan monta sataa kuussa enemmän omasta vastaavasta asunnosta, jos aikoisin maksaa sen 25 vuodessa omaksi (jo pelkkä lainanlyhennys + korko reilut 250/kk enemmän kuin vuokra). Ne rahat menevät nyt rahastosäästämiseen, paljon helpompi ja järkevämpi ne on sieltä ottaa sitten kun huvittaa päästä nauttimaan työnsä tuloksista! Ei tarvitse muuttaa muualle...
No. ikä 30:v, lainaa 100000e ja laina aika noin 20:v. Lyhennyksiä noin 600e:kk
ja 3h k 75m2 vastike 200e:kk. Eli viiskymppisenä oot maksanu asunnon ja voit siirtyä nauttimaan vaikka eläkkeestä vähän aikaisemmin kun ei tarvitse maksella kalliita vuokria koko ikäänsä, vain pienen vastikkeen.Tämäkin on mielestäni tietynlaista eläkesäästämistä.
tottahan toki näinkin, mutta tuskinpa siinä omassakaan asuu pelkästään tuolla sadan tonnin sijoituksella niihin eläkepäiviin asti saatikka elämänsä loppuun asti pistämättä siihen lisää rahaa missään vaiheessa... harvapa sitä elämänsä selviää tekemättä minkäänsortin remppaa tai uusimatta kodinkoneita.
Sitä paitsi tuosta sadan tonnin velasta joutuu maksamaan 20 vuodessa esim. 3,5 %:n korolla jo 39 000 euroa pankille (puhumattakaan mahdollisesta koronnoususta). Lisäksi tuo 200 e/kk tekee 20:ssä vuodessa 48 000 euroa. Eli maksat sadan tonnin kämpästäsi 100 000 + 87 000 euroa korkoja ja vastikkeita. Lisäksi tulevat hajonneista kodinkoneista, remonteista aiheutuneet kustannukset... Ja mitään takeita ei ole asunnon arvonnoususta.
Kalliita vuokria? Minä maksan uudehkosta 3 h + k + s vuokra-asunnostani vuokraa 515 e/kk. Minusta tuo 200 euron vastike on siihen verrattuna hävyttömän suuri...
Minäkin voin siirtyä viisikymppisenä nauttimaan eläkkeestä, kun olen sijoittanut tuottavasti ne rahat mitä säästän vuokralla asuessa...
Sinulla on todella halpa vuokra, et taida asua ihan pääkaupunkiseudulla, kun täältäpäin ei yleisesti tuommoista asuntoa saa alle 700e vesi autopaikka. Kyllähän myös vuokraasuntoja pitää remontoida vuosien varrella ja sehän rahastetaan suoraan asukkailta. Epäilen että 20v päästä sinun vuokrasi ei ole enää 515e. Eli jos vuokraisin vastaavan asunnon kotikunnastani pääkaupunkiseudulta, maksaisin vuokra muut kulut yht.750e kun taas maksan omaa 800ekk vastikkeineen. Eli jos säästäisin tuon erotuksen 50ekk*20v niin säästössä olisi 12000e kun taas lainaa maksamalla olen silloin asunnon omistaja ja myymällä vaikka asunnon saan siitä ainakin 100000e(todennäköisesti enemmän).