Nainen voi olla julma mustamaalatessaan isän, jottei lapset tapaisi isäänsä, tai uskalla. T.Narsismin uhri
Hylätty isä
????
141078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Väärin! Äidit eivät koskaan tekisi niin. Otappa nyt aivosi käyttöön ja kuulostele maailmaa. Se on paha... mutta syy on muualla kuin äideissä, syy on ne teidän uudet ihastuksenne, ne ikävän poistajat, jotka kiristävät teidät omia lapsiaan vastaan!
Mitä mitä? Eiole uutta naista. Olen Kiltti ihminen ja huomioin x:ää lahjoilla yms. Mutta hänelle ei riittänyt mikään.Miehiä hänellä on ollut monia ja kun heiltä rahat loppuu niin matkalaukku oven ulkopuolella.
Sä voit hakea yksinhuotajuutta/lähihuoltajuutta jos äiti ei hoida lasta ja hyppää aina uusien ukkojen kanssa vähän väliä. Tai ainakin ottaa yhteyden lastenvalvojaan, jos tilanne on huono.
Onko tapaamiset sovittu?
Niin voi olla myös mies, mutta ymmärrän tuskasi jos kerta tiedät vastapelurisi olevan narsisti. Tuntuu aivan toivottomalta taistella sellaista ihmistä vastaan. Sanoin pojalleni tänään, että minusta tuntuu, että tämä tilanne on kohta sellainen, että me emme pysty tapaamaan ennen kuin hän täytää 18 ja voi päättää itse tekemisensä. On kuin hakkaisi päätä seinään, eikä sekään auta. Olen tämän viikon saanut kylmää suihkua niskaan oikein roppa kaupalla sossun toimesta. Narsisti isä on pyöritellyt sossun naiset pikkusormensa ympärille. Niin ollen minä saan oikein uskomattomia vastauksia. Ex:ni on lähdössä pitemmäksi aikaa ulkomaille ja vie poikani 13v sinne ja tyttöni 15v jättää yksin suomeen. Herra on järjestänyt tytölle jonkun "aikuisen" vahtimaan häntä siksi aikaa on sossun mielestä lasten edun mukaista ja aivan normaalia. Asun ex:stä alle kilometrin päässä. Eivät edes ehdottaneet, että tyttö voisi tulla siksi aikaa minun luokse. Ilmeisesti se ei ole sitten lapsen edun mukaista. Meillä on sopimuksessa kaksi "määrättyä" tapaamista vuodessa ja lopuista tapaamisista päättää isä, jos haluaa lapsia laskea (eli ei laske lapsia muuten) ja nyt tämän isän ulkomaan reissun takia minun täytyisi luopua tästä toisesta tapaamisesta. Ja vielä sossu painostuksesta. Olen koko viikon pyöritelly sossun kanssa asiaa, mutta isää vain uskotaan asiassa, naristilla kun aina uskottavat selitykset.
Itse eronnut tuollaisesta miehestä jo vuosi sitten.Koko ajan riitaa,hän saa sossutkin uskomaan,että on täydellisyys ja minua poljetaan vaikka olen ihan tavallinen äiti.
Haen lähestymiskieltoa tiistaina kun hän on minua alistava ja kontrolloi koko ajan,minä oikeasti pelkään.Nimittelee aina huoraksi ja psykopaatiksi,jatkuvasti halventaa ja syyttelee,uhkailee polvien ampumisella ym.räkii päälle,haukkuu julkisesti henkisesti sairaaksi,ja KAIKKI LASTEN KUULLEN,näyttelee keskisormea myös nykyiselle miesystävälle.Vaikka meillä on valvotut vaihdot lapsille niin hän järjestää jotenkin aina niin ettei muita ole paikalla.
Hän ajelee kotini lähellä ja ajelee autolla seuraillen perässä.Kukaan ei usko minua,siis nuo viranomaiset,hän tekee kaiken niin salakavalasti,nyt miesystäväni on joutunut tuohon samaan pyöritykseen ja hän tulee todistamaan,myös tyttäreni ja pari kaveriani on nyt kuullut kun hankin kaiutinpuhelimen,eli näyttöä on.
En vaan tiedä saanko tuon lähestymiskiellon,kun hän kiistää kaiken,vetoaa siihen,että meillä huoltajuuskiista kesken ja sen tähden haen kieltoa.Hän sai viime syksynä syytteen minun pahoinpitelystä ja tuntuvat sakot,ja siksi ehkä katkera.
Miksi sinulla on vain kaksi tapaamista????Etkö voi hakea muutosta tuohon,vai etkö itse halua.
Itse olen vaatinut nämä kaksi "pakollista" tapaamista, jotta saisin lapset edes silloin luokseni. Muita tapaamisia on vaikea sopia etukäteen, koska lapset harrastavat paljon. Tytölläni esim menee kutakuinkin joka toinen viikonloppu lauantai aamusta sunnuntai iltaan pelireisussa ja sitten hän saattaa olla väliviikonloppuna jomman kumman päivän kisamatkalla. En tosiaankaan halua, että sopimukseen kirjattaisiin esim. joka toinen viikonloppu äidin luona, koska ex järjestäisi sen niin että se oli juuri se viikonloppu, jolloin tyttö ei pystyisi edes olemaan minun luona. Hän oli auliista viime uudenvuoden aikonakin luvannut soskussa katsoa almanakasta niitä viikonloppuja, milloin se lapsille sopisi, mutta yhtään viikonloppua ei tuntunut löytyvän. Soskun mielestä kaikki on ok. Meillä oli aikaisemmin systeemi 2vko 2vko (8vuotta) joka toimi kohtalaisesti, koska asumme niin lähellä. Viime kesänä isä pakotti lapset muuttamaan sinne, eikä laskenut enää minun luokse kuin kerran kuussa. Soskusta sain vastauksen, että itsehän olet suostunut. Olin aivan ymmälläni, mutta narsku on hyvä selittämään. Tämä tarina on niin pitkä, ettei tätä kokonaisuutta pysty tässä selittämään, riittäisi juttua romaanin verran.
nyt tiedät miltä suurimmasta osasta iseistä tuntuu. Kivaa kun ei voi vaikuttaa oman lapsen asioihin, pitäisiköhän nostaa elatusmaksuja...
Kiitos, että minut hyväksyttään miesten maailmaan. Tiedän että isät ja äidit voivat tehdä toisen elämän helvetiksi, mutta silloin kun vastapelurina narsisti, niin se saa aivan toisenlaiset mittasuhteet.
En sano että sellaisia olisi olemassa, mutta kuulemma on erinäisiä "kerhoja/yhteisöjä" jotka ovat kovasti auliita auttamaan mikäli lain koura ei yllä.
Pieni korvaus ja asia on hoidettu. Sitäkö haluat? Tosin kyseiset ihmiset ovatkin utopiaa, minä en ainakaan ole todistettavasti havainnut kyseisiä ihmisiä.
Yritän asettua asemaasi, koska olen repinyt itseni irti narsistin kynsistä ja nyt hän yrittää kostoksi viedä minulta oikeusteitse lapset. Niin kauan kuin me kaikki teimme lasten isän mieliksi, kaikki sujui hyvin. Yksikin poikkipuolinen sana tai teko, niin kaikki yrityksemme olivat hukkaanheitettyjä. Välillä mietin omaa mielenterveyttäni, olenko kuitenkin hullu, kuten hän väittää. Vertaan itseäni muihin äiteihin ja lapsiani toisten perheiden lapsiin ja huomaan meidän olevan tavallinen suomalainen lapsiperhe.
Edelleen yhdessäolomme aikaiset tapahtumat sävyttävät elämääni ja ajatuksiani mm niin että en kai koskaan enää pysty rakentamaan parisuhdetta vaikka kaipaan hellyyttä ja rakkautta siinä kuin kuka tahansa. Olisipa haava poskessa, sen voisi paikata laastarilla ja arven kaunistaa palstikkakirurgilla, mutta kuka korjaa sisäiset haavat ja itsetunnon menetyksen? Kuka on tukena vaikealla hetkellä, kun itsekin epäilee olevansa seko ja uhkakuvana lasten joutuminen narsistin kynsiin? Kaiken huipuksi osa viranomaisista on täysin isän pompotettavia ja kauhulla odotan, mitä nuo naiset kirjoittavat virallisiin lausuntoihinsa, joilla on tuomarin päätökseen suuri painoarvo.
Kuulostipa tutulta. Itsekkin nielin 8 vuotta, vain lasten takia. Kun käämit siiten lopullisesti paloivat, hän uhkailemalla ja kirsitämällä sai lapset hiljaiseksi ja ei jäänyt kuin minun sana hänen sanaa vastaan. Tänään tilanne näyttää siltä, että todennäköisesti en tule näkemään lapsiani ennen kuin he täyttävät 18v ja isä ei pysty sitä enää estämään. Mutta se vinkki: sinulla on oikeus lukea jokaisesta sossu käynnistä heidän kirjaamasa tiedot. Tarkista ja korjaa jos koet että ovat kirjoittaneet väärän lausunnot. Itse pyysin liian myöhään lukea ne ja en pystynyt enää niihin puuttumaan. Toinen vinkki: Ilmoita kaikista asioista soskuun joista koet vääryyttä, vaikka saisit hankalan ihmisen maineen, älä niele niin kuin minä tein. Niitä on vaikea todistaa jälkikäteen. Minäkään en pysty enää kuin toivomaan, että lapset selviävät narskun kohtelusta pienin haavoin. Veikkaan että haavat tulevat olemaan syvät. 13 vuotiaani komentti kesälläkin oli: aion muuttaa ainakin 200 km päähän isästä, jottei tule edes kadulla vastaan. Ei lupaa hyvää.
Oli tossa äskettäin lastenvalvojalla tapaaminen, piti tehdä sopimus neljän lapsen huoltajuudesta. Mutta eipä tullut sopimusta. Lasten äiti olikin muuttanut mielensä, hakee yksinhuoltajuutta kaikille, vaikka kesällä sovittiin että kaksi isällä ja kaksi lapsista äidillä ja lapset yhdessä perjantaista sunnuntaihin vuoroviikoin toisen luona. Tapaamisesta muodostui erittäin kiva, kun äiti haukkui isän vaikka miksi. Milloin olin pahoinpidellyt häntä ja milloin lapsia. Sen kyllä myönnän että löin häntä, kun hän oli haukkunut, solvannut ja lyönyt lasta, mutta siitä on monta vuotta ja olen sitä katunut erittäin paljon. Eroon halusin sen vuoksi, ettei lasten tarvitsisi kuulla, kun äiti haukkuu heitä. Ajattelin, että hänkin rauhoittuisi erotessa, mutta ei tainnut mennä ihan silleen. Nyt hän sitten haukkuu minua lasten kuullen, milloin puhelimessa ollessan (lapset hänen lähellään) tai sitten kun kaikki lapset ovat hänen luonaan. Hänen mielestään hän vain puhuu asiat siten kuin ne ovat. Hänen mielestään en olisi saanut puuttua esim. hänen rahan käyttöön (veikkasi esim. vuokrarahat), lasten hoitoon (lapsia etsitty vaikka mistä, kun ovat karanneet, lapset tietyökaivannoissa, yksin kotona (tosi pieninä), kun toinen kioskilla yms.) Kaikki nämä olivat tietenkin minun vika, kun en ymmärtänyt tai osannut auttaa. Hän oli kuulemma ollut aina ymmärtävä ja auttava, vaikka ainakin minusta esim. haukkuminen ei ole kovin kannustavaa. Minun vain olisi pitänyt muuttua.
Ensin puhuu että haluaa erota ja sitten kun minä sen laitan vireille, niin sitten halutaan etten lähde ja kehutaan. Kun sitten huomaa, etten tule takaisin kierretään työpaikalla haukkumassa, haukutaan lasten kuullen isää, uskotellaan heille että he tulevat varmalla asumaan aina äidin luona yms... En tiedä mitä pitäisi tehdä. Aion edelleen yrittää sitä, että huoltosopimus saataisiin siten, että kaksi lapsista minulla ja kaksi äidillä ja tapaamiset viikonloppuisin ja mahdollisesti viikolla. Minulle taistelu lapsista tulee kalliiksi, olen melko hyvä tuloinen, kun taas toiselle kaikki on ilmaista. En millään voi hyväksyä sitä, että lapset olisivat äidin luona, vaikka minulla olisikin tapaamisoikeudet. Ainakin omasta mielestä vanhemmat pystyvät antamaan lapsille enemmän, kun jako suoritetaan kaksi-kaksi systeemillä, eikä siinä minusta lapsia eroteta toisistaan, kun he kuitenkin saavat tavata toisiaan säännöllisesti. No, asia menee oikeuteen ja pelkään että äidin sana painaa enemmän, vaikka asiat olisivat aivan toisin. Pilasin omat mahdollisuudet muutama vuosi sitten, kun kostin hänen väkivaltansa lyömällä häntä, sen sijaan että olisin tehnyt ilmoituksen hänestä sosiaaliviranomaisille.
Olen äitinä tässä samassa tilanteessa.Meillä viikko-viikko systeemi,ja isä haluaa lapset itselleen keinolla millä hyvänsä.
Exäni kävi koko viime vuoden sossuilla tekemässä turhia ja perättömiä ilmoituksia tuon tuosta.Itse en silloin tajunnut puolustautua kun olin erosta aivan rikki,mutta nyt tyyli on muuttunut.Ensinnäkin,älä anna ikinä heidän tehdä mitään kirjallista merkintää aidin kertomuksista,jos eivät pidä paikkaansa,vaadi todella painavasti,että äidillä täytyy olla näyttää.Tiedän,että he kirjaavat sinne kaikkea sellaista,mikä ei pidä paikkaansa,mutta vaadi näyttöä ehdottomasti.Ole rauhallinen itse,mutta puolustaudu,minä en silloin jaksanut ja se koitui lähes minun kohtalokseni,hän sai sossujen päät käännettyä minua vastaan,vaikka olen tavallinen,lapsistani välittävä äiti ja olen joustanut kaikissa asioissa.Ja vaadi sopimukset paperille,älä luota mihinkään suulliseen sopimukseen.
Isä ei ole tänä päivänä sen huonommalla kuin äitikään huoltajuudesta ja lasten asumisesta päätettäessä,isät vain tuppaa antamaan periksi liian aikaisin.
Tuo pahoinpitely ei tietysti kuulosta hyvälle,mutta jos siitä on vuosia ja olet varma ettei se toistu,niin kerro siitä ja puhu siitä itse,tiedän että nainen osaa ärsyttää niin paljon että tekee mieli ihan lyödä,tiedän pari ystävääni jotka ovat saaneet turpaansa ihan suunsoitolla kun miehellä on mennyt maltti täysin,en toki puolusta lyöjää,vaan tarkoitan sitä että ymmärrän että pinna voi joskus mennä ihan totaalisesti.
Tsemppiä sinulle tulevaan,kunhan itsekin pääsen tästä taistelusta eroon,niin tulen antamaan vinkkejä hyvin paljon ihmisille,koska kaikki ihmeelliset kiemurat on käyty läpi ja olen saanut puolustautu aa mitä ihmeellisimmistä syytteistä mutta aina niistä selvinnyt.Tiedän että toinen voi tehdä kiusaa toisesta hyvin hyvin paljon pelkillä sanomisilla.
Kirjoitellaan