Nyt olen pahassa pulassa. En tiedä kauan jaksan tätä epätietoisuutta ja piinaa enää.. Outoa ja pahaa tässä on se että olen rakastunut/ihastunut kaveriini (poika sekin), enkä ole yhtään varma onko kiinnostus edes molemminpuolista. En ole koskaan ennen tuntenut poikaa kohti tällaista. En ole tuntenut edes ketään tyttöä kohtaan tällaista. En kumminkaan voi kieltää tunteitani häntä kohtaan enkä myöskään uskalla kertoa kaverilleni niistä. Mielestäni paras olisi jos kaveri kysyisi sitä minulta tai alkaisi epäillä niin asia ei tulisi niin yllätyksenä, mutta kuinka kummassa tämän saa tapahtumaan.? Onkohan se ihan mahdotonta että hänellä olisi tunteita minua kohtaan, vaikka hänellä on tyttöystävä, puhuu paljon tästä niinkuin muistakin tytöistä. Aika uusi kaveri se on ja olemme lähes joka päivä jonkilaisessa yhteydessä, hänen aloitteestaan. Olen huomannut että hän hakeutuu paljon seuraani juttelemaan (on muutenkin ihan sosiaalinen kaveri), vaikka aina ei olisi edes mitään tärkeää sanottavaa. Itse tietysti viihdyn hänen seurassaan loistavasti, mutta olen vain ujo enkä itse koskaan iskeydy hänen seuraansa. En tiedä voiko ihastusta niin katseista huomata, mutta aina joskus välillämme on aika pitkiäkin katseita (tai ne tuntuvat vain), joskus katseemme vain kohtaavat mutta useimmin niitä tietysti on keskustellessa. Taidan vain kuvitella, mutta se katse on silti niin lumoava.
Mutta on myös sellaisia päiviä jolloin hän ei edes pahemmin tunnu huomaavan minua.
Miltä tilanne teistä näyttää ja mitä pitäisi tehdä?
Mutta on myös sellaisia päiviä jolloin hän ei edes pahemmin tunnu huomaavan minua.
Miltä tilanne teistä näyttää ja mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on mahdotonta, koska minulla on lähes tismalleen samanlainen tilanne!
Ja ne katseet tuntuvat tämän oman ihastukseni kanssa myös äärettömän pitkiltä!
Yhdyn alkuperäisen viestin kirjoittajaan ja haluaisin itsekin tietää missä mennään.
Ei se tietenkään mahdotonta ole että hän tuntisi jotain sinua kohtaan! Mutta asia on todella vaikea, koska jos tunnustat tunteesi suoraan ja se järkyttää ystävääsi, ystävyytenne saattaa joutua koetukselle... Mielestäni ihastuminen ei katso sukupuoleen, en ymmärrä miksi useat heterot pitävät homoja, biseksuaaleja tai lesboja jotenkin erilaisina! Itse ihastuin noin vuosi sitten itseäni muutamaa vuotta vanhempaan kundiin, mutten koskaan uskaltanut asiasta kertoa ja ihastuminen hiipui ajan kuluessa. Nyt keväällä tein sen taas, ihastuin korviani myöten tyttöön jonka olen tuntenut todella kauan, ja kun viimein kerroin hänelle tunteistani, hän tunnusti tuntevansa samoin minua kohtaan. Mutta jonkun aikaa yhdessä oltuamme tajusimme että emme yksinkertaisesti ole toisiamme varten ja päätimme jatkaa ystävinä. Se on kuitenkin todella vaikeaa, koska tuntuu että joissain tilanteissa ystävyyden ja seurustelun välinen ero hämärtyy, eikä oikeen tiedä mitä voi tehdä tai sanoa, ja tulee kiusallisia tilanteita. Se on ehkä helpompaa pojan ja tytön välillä, en tiedä millaista se olisi kahden samaa sukupuolta olevan välillä. Mutta zemppiä kuitenkin sinulle, koita saada asiaan selkoa!=)