olin yksin mökillä.ajatuksessani pyöri vain miten mä selviin tästä.sitten aloin huomaamattani kulkea lääkekaapille.otin sieltä purkin lääkkeitä.laitoin puolet lääkkeistä pöydälle vesi lasin viereen.mietin et mitä järkee mulla on enää elää.kaikki ovat jättäneet mut yksin.otin lääkkeet ja soitin petterille ja kysyin miksi sinä petit minut tämä kaikki on sun syytä hyvästi.tunnin kuluttua mökille tuli siskoni.hän näki minut makaamassa lattialla.heräsin sairaalassa.olin ollut koomassa pari päivää.huoneeseen tuli äiti,isä,sisko.äiti kysyi miksi sinä teit näin.minä rupesin itkemään enkä sanonut mitään.pääsin sairaalasta pari päivää myöhemmin.lääkäri ehdotti että minulle varataan aika psykiatrilta.maanantaina sitten menin sinne me juteltiin pitkään se oli inhottavaa sillä se kyseli kaikenlaista esim.miksi minä tein sen.sehän ei sille kuulu.vuosi kului eikä petteri ole käynyt vaikka eihän hän enää minun poikaystävä ole.päätin yrittää taas itsaria ja tällä kertaa myös onnistun.otin taas nitä samoja lääkkeitä.otin isomman määrän kuin viimeksi.nielaisin lääkkeet ja ........
ei ole muuta ratkaisua......
c")
2185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mä olin melkeen siin kuoleman rajoilla.....
mä en kyllä erottanu,olinko joutumas helvettiin,vai taivaaseen.Kaikki oli niin pimeää,mut kyllä mä pelkäsin.Ei kuolema oo helpoin ratkasu,vaikka kaikki niin ajattelee.Eihän elämä siihen pääty.
Kait mä olin eläny elämäni huonosti,sillä näin tuonelan porttien avautuvan mun silmieni edessä,kunnes heräsin.
Janne istui mun vieressäni...
-Mitä sä oikeen yritit???Janne kysyi kauhuissaan
-Sähän melkeen kuolit......
-Mitä? Oonks mä elossa?
-No onnkes olet!
Saakeli, ajattelin. Mikään ei onnistu multa. Sitten se kauhea kohtaus jonka sain. Yök. Tekee ihan pahaa kun ajattelankin sitä! Ja olisimpa nähnyt sen Jannen ilmeen. Hei muuten mistä mä ees tiiän sen nimen?En nimittäin ollut ikinä edes nähnyt sitä... Apua! Must on varmaa tulos hullu. Kaaduin lattialle ja löin pääni. Päästäni vuoti niin paljon verta kuin kukaan olisi voinut edes kuvitella. Näin kaiken ylhäältä käsin, olisinkohan jo kuollut?