kuka kontrollooi ettei ole.
Sijaisvanhemmissa
huumepössyttelijöitä
211112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
eikö tästä tyylistä nyt sitten millään päästä eroon?
aloittaja menköön itseensä ja mietiköön tarkoitusperiään!
kukako valvoo, ettei sijaisperhe ole huumehörö, pedofiili, sadisti, rikollinen ja muuta kauheaa?
sinä valvot!
naapuri valvoo!
vastaan tuleva kadunmies valvoo!
ja myös parjattu sosiaaliviranomainen valvoo!
kyllä me olemme suurennuslasin alla kaikkien niiden silmissä, jotka tietävät meillä sijaislapsia olevan.
kaikkea mitä lapsemme (varsinkin biolapsemme)tekevät arvostellaan. kuvittelemmeko me olevamme muita parempia, kun otamme vieraita kasvatukseen? eikö ensin pitäisi saada omistaan pyhimyksiä, ennekuin alkaa vieraita hoitamaan?
mitä me oikein luulemme olevamme? katsokaa nyt, senkin lapsi kiroaa, riitelee, jopa riehuu! saataa peräti kokeilla alkoholia ja vaikka huumeitakin! nuoko nyt sitten kasvattavat toistenkin lapsia? mitä esimerkkiä sieltä saakaan! lapsiparat!
eikös juu?
mutta me olemme silti aivan tavallisia. taviksia. ja meillä on tavallisen perheen murheita ja ongelmia. ihan niin kuin kenellä tahansa.
biovanhemmatkin.Meidän päällehän aina ne törkeimmät sonnat heitetään.Kyse onkin miten olisitte yhtään parempia vanhempia.
emme me väitäkään olevamme parempia. mutta erilaisia me taatusti olemme.
esimerikkien valossa: minä esimerkiksi en osta mistään hinnasta alkoholia alaikäiselle. en myöskään tarjoa tai välitä sitä murrosikäisille tai nuoremmille. en myöskään läträä sillä viikottain vaan käytän sanunnaisesti ja ilman humalajoumista.
meillä nuoret ja lapset kulkevat vanhempien mukana niin ulkomaanmatkoilla kuin sukulaisissakin. ei puhettakaan, että jäisivät kotiin kun ei huvita tulla mukaan.
meillä lapset ovat lapsia ei pikkuaikuisia, jotka ovat niiiin osaavia, että pärjäävät jo 7v. yksin kotona kaikki illat ja viikonloput.
me olemme usien tiukkoja kalkkiksia, jotka eivät kosiskele lapsen suosiota kaikin keinoin, vaan meille lapset ovat lapsia kunnes muuttavat omilleen ja aikuistuvat. me emme ole kavereita lapsille vaan aikuisia joihin lapsi voi turvautua ja joihin he voivat aina luottaa. me olemme paikalla kun tarvitaan. me pidämme sanamme. niin hyvässä kuin pahassakin.
se ero on sijaisvahemman ja huostaanotetun lapsen biovanhemman välillä.
äläkä nyt sitten ala luettelaan kuinka SINÄ täytät kaikki nämä kriteerit. sillä sitä minä en usko. lapsieni kavereilla on monilla vanhemmat jotka ovat oleellisesti lepsumpia kuin minä. tosi kivoja ja vapaamielisiä. eikä lapsia ole huostaanotettu. huostaanotto vaatii paljon laiminlyöntejä, paljon välinpitämättömyyttä ja heitteillejättöä ennen kuin lapsi todella viedään. väität sinä sitten mitä tahansa.
ja jos sinulta, kunnon vanhemmalta on lapsi syyttä suota viety. niin tule julkisuuteen. tee asiasta karpon, mot. ja kuningaskuluttajan ja iltalehden ja iltasanomien lööppi juttu. niin minä tulen puolustamaan sinua. ja taistelemaan tarpeettomien huostaaottojen lopettamiseksi. nämä huostaanotetut lapset, jotka useimmilla sijaisvanhemmilla ovat. ovat tosiaan huostaanoton tarvinneet. eikä heillä ole sitä rakastavaa ja huolehtivaa kotia johon palata.
todella hyvää tekstiä kirjoittamalla noinkin lyhyesti.
Näin ajattelen minäkin.
Olen myös vahva aikuinen kohtaan biovanhemmatkin aikuisena enkä lannistu hetkessä olen oikeudenmukainen enkä myöskään ottaisi lasta huostaan epäselvin paperein eli jos lapsi syyttä suotta on otettu huostaan.
Pitkä syvällinen keskustelu on aina ollut bioäitien kanssa (bioisiä ei ole kuvioissa mukana)meillä aina suuri määrä asiallisia kysymyksiä ja niihin odotan myös asiallisia vastauksia. Toivon mukaan saan kysymyksiä myös biovanhemmiltakin, niitä on ollut vaikkakin heikonlaisesti, sitten heiltä hyväksyntä ja nimi alle.
syyttelyn ja halveeraamisen sijasta,miksi huostaanottoja puretaan tarpeettomina?Vastauksestasi huokuu hyvä vastaan paha,ja tietty itsesi hyviin luet.
että te kuvittelette olevanne erinomaisia.Ette ole.Sijaisäiti jonka luona lapseni on on niin kiero,etteipä maailmassa vielä tähän mennessä ole moista vastaan tullut.Valehtelee,nostaa aih,syytöksen,että saisi tapaamiset loppumaan,mainipuloi lasta,yksikseen päättää tapaamisista ym.
Siis että kriteerit eivät enää täyty vai että koko huostaanotto on ollut alun alkaen ihan tekaistu?
Jos kriteerit eivät enää täyty niin hurraa! Ihanaa että tilanne on korjaantunu ja lapsi pääsee takas kotiin! Mut tarkoitatko turhia huostaanottoja? Kuinka monta on suomessa ollut? Mä kun en tiä tilastoista mitään..
tiedät.Jopa valtio on joutunut maksamaan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan tarpeettomasta huostaanotosta.Samoin lapsia palautettu,kun kriteerit eivät täyty.
minä kun yritin vain tuoda esiin tavalliseten perheiden erilaista suhtautumista tiettyihin asioihin.
jos se sinusta tuntui syyttelyltä, niin mikä siihen sitten mahtaa olla syynä?
en tosiaankaan uskalla lukea itseäni "hyviin", sen verran kovaa kritiikkiä murkkuni minulle kalkkisaivoistani syytävät.
tiedän vain että tämä on minulle ainoa tie toimia vanhempana. olla ikäiseni, olla kalkkis, kannattaa antiikkisia moraali ja käytösarvoja.
ota se syytöksenä jos sinusta siltä tuntuu.
minä olen hyvin tavallinen äiti. huudan komennan, kiroankin. vaadin tottelemista, mutta pysyn myös sanojeni takana ja vastaan aina huutooni.
jos minun sijoitettujeni biot syyttävät minua valheista, seison sitten niidenkin sanojeni takana.
en koe olevani kiero.
ja uskon vakaasti avoimeen keskusteluun. ja avoimmuus ei siedä kieroilua ja takana muun puhumista. kovakin voin olla jos katson totuuden sitä vaativan. mutta ei sekään tee minusta erinomaista.
Kuinka monta huostaanottoa viivytellään ja tehdään liian myöshään, näitä on vielä enemmän.
On myöhäisä rypistää, kun on jo housuissa.
mielestänne jokaiselta olisi huostaanotettava lapsi.Saisitte syrjäkylille töitä.
Ei pidä paikkaansa, ettei biot voisi täyttää noita samoja asioita. Minä en osta viinaa edes itselleni.
Lapset ovat aina olleet mukana matkoilla niin kotimaassa kuin ulkomailla eikä matkoilla ole juopoteltu eikä jätetty lapsia yksin sen enempää kuin kotonakaan.
Sinun on turha jauhaa samaa paskaa laiminlyönneistä. Jos sossut eivät valehtelisi niin paljon kuin tekevät oikeudessa ja muualla, päätökset perustuisivat paremmin oikeudenmukaisuuteen.
Turha vastata, että valita. Olen valittanut ja sossut ovat saaneet monta huomautusta. Nyt katsotaan ovatko noudattaneet niitä.
koska sinun asiasi on jostain syytä poikkeuksellinen (taustojahan et yksilöi etkä kerro ((ei toki täällä tarvikaan)), niin kaiki huostaanotot ovat siitäsyystä turhia ja tarpeettomia.
silloinkin kun biovanhempi myötää huostaanoton tarpeen ja tunnustaa ettei itse kykene lastaan hoitamaan juuri omien päihdeongelmiensa vuoksi.
että silleen
Minulta otettiin lapset pois, ja ihan syyttä. Sosiaalityöntekijä kirjoitti papereihinsa: olen skitsofreenikko.Kukaan lääkäri ei ole todennut minussa skitsofreniaa. Sosiaalityöntekijä sanoi esimiehilleen, käytän huumeita. Huumepoliisi olisi tullut puolustamaan minua, mutta sosiaalityöntekijä sanoi, ettei muuta päätöstään. Hän kun oli päättänyt hakea lapsilleni oikeat vanhemmat.
Lapseni olivat 9 ja 10 vuotiaat. Itse opiskelin silloin, elätin lapseni opintolainalla. Lapseni kävivät sirkuskoulussa, ilmaisutaidonkerhossa, uimassa kanssani, musiikkiharrastusta oli. Kun he JOUTUIVAT OIKEILLE VANHEMMILLE, harrastukset jäivät, kavereita ei saanut tavata siellä uudessa paikassa, he joutuivat HOITAMAAN tukilapsia, olemaan sijaisvanhempiensa mukana sijaisvanhempien ystävien, vanhojen ihmisten luona. Sijaisvanhemmat olivat vanhoja. Lapsilleni ei ostettu kenkiä. Omalla 17 vuotiaalla pojalla oli tietokone, ja jos tytöt olivat tietokoneella sijaisäiti pyysi tytöiltä 20 mk per tunti per henkilö.
Ja sosiaalityöntekijät pyysivät minua ymmärtämään, että sijaisperhe on köyhä. Ja velvoittivat minut, jolla jäi työttömyyskorvauksesta vuokran jälkeen 1300 mk ostamaan kengät ja vaatteet lapsille.
Että silleen. Mutta sain taisteltua lapsille paremmat olosuhteet. Ja lapseni eivät halua olla näiden OIKEIDEN VANHEMPIEN kanssa tekemisissä.
Tiedätkö. Pari vuotta sitten sellainen ohjelma kuin Voimala kertoi oululaisesta tapauksesta, missä äiti oli vaatinut lapsensa huostaanottoa sijaisperheestä. Myöhemmin otin yhteyttä toiseen tekijään, ja hän sanoi, että heille tuli sellainen ukaasi, ettei tuommoista juttua saa tehdä. Sijaisvanhempienliitolla oli niin painava arvo. Onhan kuitenkin kysymys suurista rahoista, ei niinkään niistä sijoitetuista lapsista.
En ole huostaanottoja ja sijoituksia vastaan. Mutta yksittäisellä sosiaalityöntekijällä on niin suuri valta, että jos häntä joku ei miellytä, hän voi tuhota koko perheen, vanhempien ja lasten elämän. Ja koneisto suojelee sosiaalityöntekijöitä, sijaisvanhempia, mutta ei niitä, joita varten se on pystyssä: LAPSIA.
Tiedätkö. Olen ollut valmis tulemaan esille, mutta minun ei anneta. Olen tehnyt lakialoitteen kansanedustajille ja presidentille: Oikeus olla yksinhuoltajan lapsi. Olen sähköpostilla ollut yhteydessä heihin.
Kun lapseni olivat sijaisperheessä, sijaisäiti luki heidän kirjoittamat kirjeet minulle ja hävitti, jos tytöt kirjoittivat huonosta kohtelusta. Hän ei ostanut postimerkkiä, koska oli niin köyhä. Hän laittoi lapseni toisiaan vastaan, eli toinen nostettiin jalustalle ja toinen lyötiin alas.
Hirveä tilanne lapsilleni. Ja hän sanoi jo alussa lapsilleni, ettette pääse äidin luo takaisin vaan jos lähdette tästä perheestä joudutte tämän kunnan lastenkotiin. Ja että lapseni pitää olla kiitollisia kun he ottivat heidät lastenkodista. Jos he eivät olisi ottaneet lapsia lastenkodista he olisivat saaneet uuden auton.
Hirveää lasten syyllistämistä ja alistamista.
On tarpeellisia huostaanottoja. Mutta kun kaikki on kiinni sosiaalityöntekijästä.
Kun lapseni otettiin huostaan alueellamme pyöri sosiaalityöntekijä, joka keskittyi KILTTIEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN lasten huostaanottoon. Osui joskus kyllä ihan oikeaankin paikkaan. Mutta talossamme oli huumeperhe, jonka alle kouluikäinen lapsi kerjäsi ruokaa pihamme perhepäivähoitajilta. Talossamme oli yksinhuoltajaäiti,jolla oli lapsi poliisin kanssa. Äiti oli rapajuoppo, joi päivät pitkät. Kehuskeli vielä, kuinka sosiaalityöntekijä tuki ja auttoi häntä. Kun sosiaalityöntekijä alueellamme vaihtui, niin sitten puututtiin näihin perheisiin.
Ja kerron vielä, että minulla oli niin vahvat siteet tyttöihini, ettei mitkään sossujen ja sijaisvanhempien kieroilut saaneet rikottua välejämme. Minä kyllä romahdin henkisesti huostaanoton jälkeen ja aloin juoda. Jopa luovuin kaikesta, melkein elämästäni, mutta pahnan pohjimmainen ilmaisi tulonsa ja nyt vielä ainakin olen elävien kirjoissa.
Sen verran sanon, että minun ja tyttöjen välistä yhteydenpitoa ei haluttu mitenkään tukea. Päinvastoin. Jopa Espoon kaupungin lasten erityistarpeiden eli perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä sanoi minulle, että mikset jo luovu lapsistasi. Yleensä vanhemmat luopuvat paljon aikaisemmassa vaiheessa.
Perheellämme on vähän samantapainen tarina.
Olen itse sijari ja ehdottomasti sitä mieltä, että PALJON enemmän jää lapsia ottamatta huostaan tosi rankoista perusteista huolimatta, kuin otetaan huostaan ilman riittäviä perusteita.
Täällä näyttää olevan varsin iloinen tyyli yleistää asia kuin asia. Yritän nyt sanoa omasta kokemuksestani jotain, vaikka tässä helvetinkattilassa se luultavasti onkin ihan sama... tosin, kiehuu täällä toisaalta jo valmiiksi.
Tiedän kuitenkin, että on tapauksia, joissa sossu on selvästi tehnyt virheen. Ja tiedän myös, että tälläisissa tapauksissa on biojen asema todella heikko.
Tiedän myös, että on sijaisperheitä, joihin ei lapsia olisi koskaan pitänyt sijoittaa. Myöskään näissä tapauksissa biojen huolta lapsista ei oteta useimmiten todesta.
Ainakin 95% alan ihmisistä tekee työnsä kiitettävän hyvin ja korkealla moraalilla.
Mutta kipeitä ihmisiä on myös sossuissa ja sijareissa, siitä ei päästä mihinkään.
Ja minusta on vielä paljon pahempaa, jos ammatti-ihmiset kohtelevat lasta kaltoin, kuin se, että biot sen tekevät.Toivon siis itsekin tähän systeemiin jotain sellaista ihmettä, joka suojaisi lasta myös meidän "hyväntekijöiden" välineeksi joutumiselta.
Siihen saakka on tyydyttävä todellisuuteen, jossa ei parhaimmillaankaan toteudu 100% aukottomasti lapsen etu.
Niile bioille, jotka ovat (huom. oikeaa!!)mielivaltaa kohdanneet: jaksakaa roikkua toivossa ja toimia rakentavasti lastenne eteen, sillä useimmiten asiat ratkeavat lopulta oikein.
Niile sijaisvanhemmille, jotka joutuvat elämään jatkuvien sairaiden syytösten ja lapsia repivien biojen myrkyttämässä ilmapiirissä: jaksakaa uskoa itseenne ja hakea tukea sossulta, myös siellä silmät yleensä aukeaa jossain vaiheessa ja apua tulee.
Uskon itsekin, että myös sijaisvanhempiin mahtuu outoja tyyppejä. Olen tavannutkin koulutuksessa pari perhettä, joille ei kyllä mielestäni tarvitsisi lapsia sijoittaa. Ei sillä, etteikö lapsista niissä huolehdittaisi, muuten vaan tuntuu ajatusmaailma ja mahdollisesti psyykkinen terveys olevan vähän sopimaton tähän hommaan. Voin olla väärässäkin.
Mutta miten saada karsittua joukosta ne, jotka ryhtyvät hommaan väärin perustein (esim. saadakseen "oman" lapsen tai saadakseen rahaa).
Tätä olen ennenkin sanonut, että tarvitaan koulutusta ja sitä, että jo "rekrytointivaiheessa" perehdytään riittävästi sijaisperheeksi aikovan perheen tilanteeseen. Koulutuksessa pitää myös kertoa, mitä ongelmia matkan varrella voi tulla, se karsisi kyllä monet pois joukosta.
Ja jatkossa sosiaalityöntekijöiden on pidettävä yhteyttä sijaisperheeseen. Miten se voikin olla niin vaikeaa monissa kunnissa? Meillä ainakin välillä tuntuu, että kunhan lapsi on saatu sijoitettua, kaikki saa sen jälkeen sujua omalla painollaan, ei kuulu enää sossuille. Ainoastaan pakolliset huoltosuunnitelmat tehdään ja nekin usein myöhässä.
Totta turiset.
Ne väärin perustein hommaan ryhtyvät on tosiaan vaikeasti seulottava joukko, koska jollain tavalla heidän täytyy olla tietoisesti valehdellen liikkeellä. Hehän esittävät sossulle juuri sellaista, jota tietävät sossun haluavan... millä ihmeellä sen sitten voi sossu tietää, kuka meistä on se pimiö?
Onneksi tästä sentään maksetaan niin huonosti, että ainakaan raha ei vedä mukaan suuria massoja ;).
Sossut tosiaan unohtavat sijoitetun lapsen kuin sijaritkin järkyttävän helposti ja nopeasti. Koulutuksessa saisi painottaa myös oma-aloitteisuuden tärkeyttä: on oltava valmis massiivisiin toimiin, jos sattuu tarvitsemaan jotain apua matkan varrella. Useinhan se on niin, että sijarin homma on motivoida sossu toimimaan, eikä se aina ole ihan helppo keikka.
Mutta sitkeästi sinnitellään!