Oikeuden puheenjohtaja laamanni Heikki Mikkola
taitaa olla se suurin este saada Gustafsson puhumaan, kun ei sallita minkäänlaista painostusta ristikuulustelussa. Toki nämä Lampelan dekkarikirjakyselyt olivat epäasiallisia, mutta jos ei edes anneta mahdollisuutta siihen, että lausuntojen ristiriitaisuudet tuodaan esille, on mielestäni ristikuulustelu ihan yhtä tyhjän kanssa. Annettiin vain Gustafssonille aikaa miettiä sopivampia vastauksia.
taitaa olla se suurin este saada Gustafsson puhumaan, kun ei sallita minkäänlaista painostusta ristikuulustelussa. Toki nämä Lampelan dekkarikirjakyselyt olivat epäasiallisia, mutta jos ei edes anneta mahdollisuutta siihen, että lausuntojen ristiriitaisuudet tuodaan esille, on mielestäni ristikuulustelu ihan yhtä tyhjän kanssa. Annettiin vain Gustafssonille aikaa miettiä sopivampia vastauksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
.. PUHEENJOHTAJAN ASEMA.
Ja lamanni Heikki Mikkola käytti valtaansa ASIALLISESTI - syyttäjän kysymykset olivat selkeästi asian ULKOPUOLELTA ja kertoivat lähinnä syyttäjän olemattomasta järjenjuoksusta.
Tämän lainen on nyky oikeudenkäynti vain oikeudenkäynnissä suullisesti esitetyt todisteet kelpaavat ovatpa ne vaikka kuinka ristiriidassa kuulustelukertomusten kanssa.
Muutama vuosi takaperin Lohjan käräjäoikeudessa tuomari Brax kielsi minua kyselemästä todistajana olevilta poliiseita Kiuru ja ylitalo miksi todistajan lausunnot poikkevat täysin salissa esitetyistä. Tämä kaikki siksi ,että tuomareilla ja lautamiehillä olisi helpompi tuomita eukäteen sovittu tuomio.
Gustafsson kertoo vuoden 1995 haastattelussa että ongella syöttinä käytettiin leivänmurusia kun taas tänään ja oikeudessa hän kertoi syöttinä käytetyn makkaraa. Tämän kaltaiset jo kertovat sen, että aika on pyyhkinyt mielestä tarkat yksityiskohdat. Kuitenkin ihmiset odottavat nimenomaan tarkkoja muistoja ja selkeää kokonaiskuvaa. Onhan täälläkin nähty millaisia johtopäätöksiä vedellään sitten mitättömistä ristiriidoista. Myös ristiriitoja syyttäjäkin hakee heikentääkseen Gustafssonin asemaa. Ymmärrän hyvin miksi puheenjohtaja halusi vetää selkeän rajan pelleilyn välttämiseksi.
sillä lehdessä lukee leivänpalasia, ei murusia.
alle kaiken arvostelun, uhrien omaisten edustajan, Lampelan, ei sallittu esittää kysymyksiään jotka olisivat paljastaneen Gustafsonin teeskentelyn muistamattomuudellaan!
Syöttinä oli ehkä eväinä olleiden makkaravoileipien palasia. Jos ei muista 45 vuoden kuluttua, tuliko laitettua aamuyön hämärissä koukkuun leivän vai makkaran paloja, niin eipä tuo niin suuri virhe ole että se riittäisi murhaoikeudenkäynnissä raskauttavaksi todisteeksi. Suhteellisuudentajua, hyvät ihmiset!
Kuuntele Gustafssoni haastattelu vuodelta 1995 osoitteessa:
http://4media.2ndhead.fi/Nils Gustafssonin haastatt elu.wmv
Olen samaa mieltä, ettei mitättömien pikkuseikkojen pitäisi antaa vaikuttaa. Mutta missä raja mitättömän ja ei-mitättömän jos tarkoitus onkin yrittää kaivaa henkilöstä valehtelijan piirteitä sivullisesta mitättömillä tekijöillä. Monista pienistä puroista kasvaa helposti suuri joki!
Laamanni Mikkola pilasi kaiken!
Poliisin pitäisi tutkia, onko hänet
lahjottu!
Voidaan kysyä, olisiko Lampisen seuraava
kysymys saanut Nilsin tunnustamaan.
Hän oli niin lähellä!!!!
Kuulusteluissa ei ollut tarpeeksi jämerät
keinot, joten Nilsiä olisi pitänyt korventaa
oikein kunnolla nyt oikeudessa.
Kolme tuntia ei riitä mihinkään. Minusta
häntä olisi pitänyt kuulustella 24 tuntia
ilman mitään taukoja. Tällä tavoin tunnustus
saadaan varmimmin. Siitä on esim. entisestä Neuvostoliitosta kokemusta.
Ja jos tunnustusta ei tule 24 tunnissakaan,
ei hiillostusta saa lopettaa. Sillä se tunnustus
on ihan lähellä...luultavasti jo seuraavalla
kysymyksellä...