Kun lukee näitä halpa/kallis koira,niin tulee kuva,että vähävaraiset joutuu tyytymään paperittomaan tai sekarotuseen kun ei ole rahaa kalliisen rotukoiraan.Tai ei haluta maksaa 1000 eur ,vaikka haluaisi villakoiran niin rahanpuutteessa ostaa sit 100 eur koiran.
Onko näin?? Onko koiran hankkiminen hetken päätös,että säästäminen ei käy?
Onko näin?? Onko koiran hankkiminen hetken päätös,että säästäminen ei käy?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Todella vähävaraisen ei kyllä mielestäni kannata koiraa ottaa lainkaan, riipumatta koiran hankintahinnasta. Koiran pito maksaa, rodusta tai hinnasta riipumatta. Kaikki välineet,ehkä farmari-auto häkkeineen,ulkoiluun kaikilla säillä sopivat vaatteet, ruoka, vakuutukset, rokotukset, mahdolliset eläinlääkäri ja sairaanhoitokulut. Matkoilla erityisjärjestelyt, esim. laivoilla eläinhytti pakollinen. Koirakoulut ja kurssit. Vähävaraisen kannattaa sijoittaa vähät varansa johonkin muuhun.
Joodå, eihän sen vähävaraisen edes tule matkustettua kun ei ole rahaa.
Täällä meidän asuinalueellamme asuu mies ja hänen sakemanninsa. Mies on työtön ja alkoholisoitunut, ja elää toimeentulotuen varassa aika pitkään. Ovat mahtava pari. Pitkät lenkit ja todellinen yhdessäolo. Mies on myös kouluttanut koiransa itse.
Totta on rivan kirjoitus ettei vähävaraisella todellakaan ole mahdollisuutta ostaa haluamaansa koiraa vaikka miten haluaisi. Miten esim. Kelan työttömyyskorvauksesta mitään säästetä pussin pohjalle koiran ostoa varten. Samoin pienet eläkkeet.
Nykysuunta on sellainen ettei pienituloisella vaikka olisikin rotu koira ole enää mahdollisuutta harrastaa sen kanssa. Näyttely maksutkin nousevat vuosi vuodelta. Juttelin erään ystäväni kanssa tätä nykyistä meininkiä ja muistelimme että suunta on ilmiselvästi siihen suuntaan, että varakkaat kuten ennen sanottiin parhaimmiston harrastus, johon rahvaalla ei ole asiaa. Näinhän on ollut kauan sitten ja tähän samaan ollaan taas menossa.
Rotukoirien hinnat ovat vain pieni esimerkki siitä.
mulla kaks koiraa,ei farmariautoo vaan isännän corollanroisko kuljetusautona.Laivalla en oo ollu moneenvuoteen ittekkään joten ei oo koirakkaan.Talveksi joudun joka tapauksessa ostamaan toppatakin ja pakkaskengät,oli mulla koira tai ei.Sadeasun omistin jo ennenkuin koiria rupes taloon tulemahan.Ja köyhä en tunne viä olevan,joka päivä lapsilla ja koirilla ruokaa.On todella väärin sanoa ettei köyhän tai vähävaraasen kannata koiraa ottaa....meitä on monehen junahan, mutta kyllä taas jää laiturille paljo porukkaa.
Okei, tuo köyhyyskin on hieman suhteellinen käsite. On ihan okei vähävaraisenkin hankkia koira, kunhan pystyy kattamaan senkin tarpeet, eikä sitten koiraa syytä siitä, että joutuu itse ehkä luopumaan joistakin muista "huveista", tai asioista elämässään.
koiran ottaa,niin tietää sitoutuvansa moneksi vuodeksi siihen.Tiedän luopuvani monesta asiasta,mutta tilalle saan paljon ihania kokemuksia .Koirista ei meillä ainakaan luovuta pienestä asiasta.Oon itte makaroonivellillä,kunhan tenavat ja koirat saa ruokaa.Ja tavarat on halpoja niin kauan kunhan niitä ei jouduta oravannahoolla maksamahan.
kylläkin, että kun sen koiran hommaa, niin AINA on tingittävä joistain muista menoista sen koiran hyväksi! Ei voi olla oikein, että jos se koira esim. työpäivät joutuu olemaan yksin, niin joutuu olemaan sitä vielä illatkin perään, kun omistaja haluaa juhlia, tai tehdä jotain muuta kuin olla sen koiran kanssa!
tuo ainakaan kaikilla. Itselläni on kaksi sekarotuista koiraa ja ensimmäinen koiranikin oli sekarotuinen. Eikä yksikään ole ollut hetken päätös vaan koirat tulevat olemaan minulla koko elämänsä!
En vaan koe tarpeelliseksi maksaa satoja euroja koirasta, kun se kerran on kotikoirana. Ja sekarotuisen kanssa pystyy paljon nykypäivänä harrastamaan jos jonkinlaista. Molemmat koirani ovat fix-rekisterissä ja vakuutettuja.
Jos koiran ottaminen on rahanpuutteesta kiinni, niin silloin koiraa ei pitäisi ottaa ollenkaan! Varsinkaan niiden, jotka ajattelevat säästävänsä tällä tavalla. Koiran hinta on pieni osa siitä, mitä se elämänsä aikana tulee kuluttamaan ja tarvitsemaan.
Kuule ei ole noin! Kyllä se on tapauskohtaisesti arioitava ei voida noin yleistää! On niitä säästökoiria vähintään yhtä paljon köyhillä kuin rikkailla! Eikä tuo koiran ostohinta ole suora merkki siitä että kaikessa muussakin koiraan liittyvässä säästettäisiin!
Minä oon köyhä ja kyllä mulla on hyviltä kasvattajilta kaksi rekisteröityä rotukoiraa! Hyvin on rahaa kaikeen oleelliseen.
Sanoisin kyllä, että en milloinkaan ole näiden vuosien aikana morkannut osamaksulla meiltä pentua ostanutta ihmistä/perhettä köyhäksi, vaikkei sitä rahaa olekaan ollut kerralla sijoittaa kaikkea. Vaikka ovatkin osamaksulla pentunsa ostaneet, niin aina ovat niistä kuitenkin huolehtineet asiaankuuluvalla tavalla! Kun on elämänsä aikana läpikäynyt saman rumban, jonka minä, niin silloin osaa arvostaa myöskin niitä, joilla ei tilillä ole kasapäin rahaa jatkuvasti. Siksi toiseksee se raha ei aina kerro koko totuutta, sillä vaikka sitä maallista mammonaa olisi läjäpäin, niin silti voi ihminen olla hemmetin köyhä!
lauseesta jonka olen kuullut monta kertaa: ei ole rahaa kalliiseen rotukoiraan.Viimeksi tänä aamuna.
Osamaksu on todella hyvä ratkaisu.
Tämä on tarkoitettu vain tähän yhteen ryhmään,"ei ole rahaa rotukoiraan" ja ostaa halvan koiran.
Ei mitenkään muihin.Vain tämä pieni ryhmä herättää ihmetystä.
..niinkin että "pieni" summa rahaa olisi sioittaa koiraan, mutta joka kuukausi lyhennysten maksaminen tuottaa vaikeuksia, muiden koirasta koituvien kustannuksen lisäksi,esim työttömälle tai useamman lapsen perheelle voi 50€ kuukausi maksukin olla jo suuri, kun tietää että kuluja on muitakin.
Silloin voi olla houkutus suuri ostaa seropi tai paperiton.
mun kuukausi tulot on about 500 euroo. mulla on yli 800 euron arvonen rotukoira, jonka maksoin kerralla. eläinlääkärissä ollaan käyty aina tarvittaessa. isomman auton osto oli tällä viikolla. itelleni ostan vaatteita aina kun tekee mieli. koira syö eläinkaupan kunnon ruokia.kämppä on 60 neliön kaksio...vai että köyhillä on vaikeeta...en oo samaa mieltä! mitä sitä turhaan töitä paiskimaan kun näinkin pärjää ja koiran kanssa voi aikaa viettää. niin ja koulutuksissa käydään tietysti;)
Jos sun tulot on 500eur. niin silloinhan sulla ei ole asunnostas vuokrakuluja kuin joku 10%, mutta jos käy töissä, saa palkkaa joku 1200euroo käteen ja joutuu maksaa koko vuokran ite,eli tuon kokoisesta sellaset 700-800...eli sama onko töissä,vai ei! parempi olla työtönnä himassa koiran kanssa.
Juuri tuotahan täällä usein selitetään, kun perustellaan, miksi ollaan otettu paperiton koira. Ei ole varaa eikä halua maksaa paperillisen hintaa, joten ostetaan halvempi versio. Toisaalta ymmärrän hyvin, ettei olla halukkaita maksamaan reilua tonnia koirasta, kun aika harva meistä varmaan rahassa kylpee, mutta kun toi koiran ostohinta on niin pieni osa siitä, mitä siihen koiraan oikeesti menee rahaa.
Jos se koiran osto on tosiaan kiinni esim. sadasta eurosta, niin mielestäni kannattaisi hetki odotella ja säästää. Eihän se mitään haittaisi, jos rahaa olisi hieman säästössä, kun pentua hakee, jos saisi sen oman kaverin edullisesti, niin voisi laittaa loppusumman säästöön niiden yllättävien menojen takia, joita varmasti jokaiselle koiran omistajalle eteen tulee.
Kun käytetään rahaa syynä paperittoman koiran hankintaan, niin en enää yhtään ihmettele, että joidenkin on mahdollista pyörittää tuota todella kyseenalaista bisnestä eli tuottaa maailmaan noita paperittomia puhtaita. Näin nuo itseään kasvattajaksi kutsuvat saavat tavallaan hyväksynnän touhulleen ja ovat lähes hyväntekijöitä!
Itse olen odotellut erään työkaverin kohtaamista, kun kuulin hänen harrastavan juuri tuota paperittomien puhtaiden teettämistä koirillaan. Syynä on tietenkin se, että halutaan auttaa ihmisiä, joilla ei ole varaa tuollaiseen pikkukoiraan, tämä "hyväntekijä" käyttää tuossa touhussa pallivikaista urosta... Pennut menevät helposti kaupaksi, koska hinta on puolet rekatun vastaavan hinnasta. Jokainen varmaan voi kuvitella miten nyt toinen työkaveri on teettämässä noilta ostamallaan nartulla pentuja, koska on saanut neuvon "pennut kannattaa tehdä jottei tule kohtutulehdusta..." Minä ja suuri suuni, enhän ole voinut hiljaa vierestä kuunnelle noita juttuja ja nyt varmasti kaikki tietävät töissä mielipiteeni tosta touhusta.
Taisi mennä hiukan asian vierestä;)
Pyyhin noilla teille niin tärkeillä, mutta käytännössä niin hyödyttömillä, papereilla takapuoleni!
Aina täällä ylistetään että paperit takaavat sitä ja paperit takaavat tätä. Ja että paperit takaavat että kasvattaja on vastuullinen. Pah! Ei niillä papereilla ole oikeasti mitään merkitystä! Vastuuton kasvattaminen on aivan yhtä yleistä teidän ylistämissä paperikasvattamoissa! Se on tosin sellainen tabu että sitä ei ole lupa rikkoa!
Merkitystä on kaikella muulla, mutta ei papereilla! Pääasia että kasvattaminen on kaikin puolin vastuullista.
En minä papereita vastaan ole, mutta kun ne paperit eivät mitään takaa ja nimenomaan niin te paperityypit aina vaan yritätte väittää.
kodinkoneissa ym. teknisissä vempeleissä valmistusvirheen. Eläinkaupoissa sellaista takuuta ei voi olla.
Kyse oli takaamisesta, ei takuusta. Tutustu vähän tarkemmin takuuseen ja virhevastuuseen.
Mutta se paperi ei takaa nimenomaan sitä olennaisinta eli kasvatuksen vastuullisuutta.
muuta kun pennun sukutaulun.Se ei lupaa mainetta ja mammonaa.Mutta se avaa harrastavalle ihmiselle kaikki portit harrastamaan mitä ikinä haluaa.
Ja ehkä saa mitättömän alennuksen vakuutuksesta.
Ja tietäville se paperi kertoo,että kasvattaja on ainakin täyttänyt kennelnimihakemuksen ja miettinyt kennelnimen.Ja samalla se paperi kertoo,että vanhemmat täyttää pevisa määräykset.
Samoin tietävä ihminen osaa lukea mitä meriittejä esivanhemmilla on ja mitkä lonkka-arvot.
Paperi kertoo myös asiantuntijalle linjaukset.
Ehkä ne paperikoirat onkin tarkoitettu vain tietyntyyppisille omistajille.
Kennelnimi on pelkkä vitsi, se ei takaa yhtään mitään oleellista. Terveyspuoli on tarkistettavissa ilman papereitakin ja suurin osa terveysteikiöistä on tuntemattomia. Nuo perustarkistukset on hyvä tehdä, mutta miljoona aivan yhtä tärkeää tarkistusta on täysin mahdotonta tehdä oli paperit tai ei. Näkeehän papereista tosiaan esivanhempien meriitit, mutta tietäväinen näkee niistä nimenomaan rotupelleilyn negatiivisetkin puolet. Yleensä niissä meriiteissä ei mitään kehuttavaa ole.
Papereissa ei ole mitään niin erinomaista että niitä oleellisina pitäisin.
Tityntyyppisille ihmisille ne paperit kai on sitten tärkeät. Harrastavalle, tietävälle ja oleellisiin asioihin keskittyvälle ihmiselle ne ovat varavessapaperia.
Ei siinä mitään kyllä paperit saa olla, mutta paperikiihkoilijoilta en kyllä koskaan koiraa ostaisi. Paperikiihkoilu on pelkkää kulissin ylläpitoa ja se saattaa olla hyvinkin petollista. Myöskään näyttelykiihkoilijoilta en koskaan koiraa ostaisi, se vasta petollista kulissia onkin.
Kasvattaja joka on rotujärjestön jäsen ja kennelliitonjäsen ja käyttää kennelliiton lomakkeita kaupanteko tilanteessa, takaa juuri sille ostajalle sen että kasvattaja on vastuussa myymästään pennusta ja korvausvelvollinen moneen asiaan. vastuu säilyy lähes koiran koko iän. Kasvattajalla(kunnollisella) ei ole varaa menettää mainettaan, vaan hän todella vastaa siitä myymästään tuotteesta siis koirasta. Vanhemmat ovat tutkitut ja koiran ostaja näkee tutkimustulokset kauppaa tehdessään.
Usein kasvattajat keskustelevat keskenään siitä, että olemme vapaata riistaa, ja kennelliitto on ostajan asialla, vaikka kaiken järjen mukaan sen pitäisi myös olla aika vahvasti kasvattajan asialla. Varsinkin kun kasvattajat kartuttavat monella tapaa kennelliiton pohjatonta kassaa.
Paperit eivät pelkästään takaa vaan jo se pitkääkin pitempi taustatyö jota kasvattajat ovat vuosia tehneet ennenkuin on pennut ovat syntyneet.
Mitä sinä saat paperittomia myyviltä "kasvattajilta", saat koiran josta et voi mitenkään olla varma sen puhdasrotuisuudesta, et voi olla varma miten vanhempien ja isovanhempien taustat oikeasti ovat. Et voi mitenkään tietää astutetaanko pentujen emä joka juoksusta, etkä varmasti saa korvauksia jos vikoja ilmenee ja koira on huonompi kuin ostohetkellä odotit.
Kuitenkin se paperitkin omistava koira voi sairastua ja olla huonompi kuin oletit, mutta kuitenkin sen kasvattaja on tehnyt parhaansa, jotta ostamasi koira olisi terve rodunomainen yksilö.
Tässä ne karkeasti arvioiden olevat erot.
vitsi kuten asian ilmaisit. Onko sinun sukunimesi vitsi? Aivan samoin se on koiralle sukunimi kuin sinullekin.
mitä tarkoitat että ei ole kehuttavaa?
Jos on KANS MVA TVA,FIN KVA olisin aika ylpeä saavutuksesta ja koirasta.
Kennelnimi on yksilöinti merkki,on maailmassa vain yksi xxxx-niminen kasvattaja.
Rekatun kasvattajan tiedot voi tarkistaa,mutta paperittoman pennuttajan tietoja ei saa.
Myös minä olen hyvin kriittinen näissä koira-asioissa,esim en ostanut rekattua pentua kun kasvattajalla ei ollut tuota kennelnimeä.
Olen hyvin tarkka kenelle rahani annan.
ja naureskelin tyhmiä asiakkaita
Loppujen lopuksi rekisteröinti ei takaa mitään. Koira voi tosiaankin sairastua siitä huolimatta,että sen vanhemmat ja esi-vanhemmat ovat terveys tutkittuja.
Kasvattajan vastuu ei todellakaan kata koko koiran elin-ikää.
En nyt tarkalleen muista, mutta se oli jotakin neljä kuukautta tai sinnepäin,mitä myyntitodistuksessa mainitaan, ja useat kasvattajat eivät edes mainitse kyseistä rastitusta,jos ostaja ei sitä huomaa!
Rotu-ja sekarotuiset koirat ovat suunnilleen samalla viivalla näihin sairastumisiin nähden,ehkä jonkun verran plussaa sekarotuisille.
Etukäteen ei voi tietää mitä saa ,jos vain luottaa kasvattajien kauniisiin puheisiin.
Paras keino edes jotain varmistaa, on se että tutustuu kasvattajaan jo koiran tiineys vaiheessa, eli pyytää saada käydä katsomassa hänen koiraansa,ja paikkaa missä pennut alkavat elämänsä. Tällä tavoin voi edes vähän saada osviittaa siitä kuinka pentuja kohdellaan.
Sama asia koskee siis kaikkia pentueita, monirotuisia, paperittomia,ja rek.kasvattajien koiria.
minullekin missä tuollainen pykälä on. Esim. silmä kaihi usein vasta paljastuu vuosien päästä, lonkkavika vasta kun koira kuvataan ja hirmuaikaisin ei lonkkakuvia oteta. Legg Calve pertheskin ilmenee vasta pennun kasvun loppuvaiheessa siinä 6-12 kk. iässä. Ja kasvattajahan ne viulut maksaa ainakin osittain. Itse tarjoan uutta pentua tai sitten puolta ostohinnasta takaisin mikä korvannee suuremmilta osin eläinlääkäri ja leikkaus kulut. Kasvattaja todella vastaa perinnöllisistä vioista sillä ne ovat olleet pennussa jo ostohetkellä, vaikka ne huomattaisiinkin vasta paljon myöhemmin.
Se on hyvin lyhyt aika mitä se ns. takuu on!
Vuoden tai kahden päästä ilmenevistä perinnöllisistäkin vioista vastaa vain,ja ainoastaan koiranomistaja,näin todellisuudessa on.
Hyvä on jos suomessa on yksi kasvattaja U-M.Lehtinen joka korvaa vielä vuosienkin kuluttua.
Miten sää niihin meidän niin tärkeisiin papereihin takapuoles muka pyyhit ?
Kyllä ne paperit vieläkin takaa paljon, ajattelet sitte mitä haluat.
Ainakin se takaa koiran syntyperän, ja suvun aika pitkälle, ja samalla ettei ainakaan niissä suvun koirissa ole perinnöllisiä sairauksia.
Luulen ettei kukaan vastuullinen kasvattaja sinulle edes myisi koiraa.
Pysy vaan siellä omassa pienessä maailmassasi.
Kyllä noita tehtaita löytyy mistä saat seropin parisataa halvemman ja samalla saa "taatusti" tukea "hyvää asiaa".Uutena harrastuksena voi vaikka alkaa tutkituttaa sitä koiraa,
kaikkien n.kymmenen eri rodun perinnölliset sairaudet...siinäpä harrastusta.
Syntyperästä paperit voivat kertoa, mutta suvun terveyttä ei yksikään paperi takaa. Siis miten voisi taata kun aukotonta systeemiä ei ole ja kaiken kukkuraksi vain murto-osa periytyvistä sairauksista voidaan tarkistaa? Tiedän kyllä että myös syntyperää on monikin arvostettu kasvattaja kaunistellut.
Paperiin en luota, omaan arviointikykyyn luotan.
Kyllä minulla on tälläkin hetkellä kaksi rekisteröityä rotukoiraa hyviltä kasvattajilta. Minun maailmani ei ole pieni. Minä näen asiat paljon monipuolisemmin ja rehelisemmin kuin paperikiihkoilijat.
Maksoin sekarotuisesta koirastani 150 e. En ostanut "halpaa" siksi etteikö mulla olisi ollut varaa kalliiseen koiraan. En vaan koe papereita tarpeellisiksi omalla kohdallani. Sekarotuisen ostoa puolsivat myös muut seikat kuin raha.
Niin menihän ne tukirahat haluamallesi suunnalle.
Jos nyt vihjailet taas pentutehtailun tukemisesta niin olepa vaan hiljaa siellä. Sinä et tiedä mistä koirani ostin tai kelle ne rahat menivät.
Etkä uskalla kertoakkaan ;)))
Meillä on ihana sekarotuinen Halli koira. Halli on ihana ja lempeä. Sekarotuiset ovat mielestäni helpompia ja kiltinpiä kuin kalliit rotukoirat. Halli on kuin mikäkin perheen jäsen .
Minun mielestäni ei raha ratkaise eläimen valinnassa vaan se onko se rauhallinen ,syö hyvin, hyvän tahtoinen ym.
Joskus minulle sanottiin, että ei kai se väliä ole jos se menee karkuun ja jää jonnekkin ku se on halpa sekarotu. Muistan jutun 19-vuoden jälkeenkin koska mua otti päähän , olimme juuri itkeneet sekarotumme perään, onneksi oli kotona ladon alla haavojaan nuolemassa.
Mistä sinä voit tietää mitkä on kiltimpiä tai helpompia, sinullahan ei ole kokemusta muusta kun noista "Halleistasi"
Kaikki koirathan on omalle perheelleen perheenjäseniä ?!
ajattele mitä ne jälkeensä ovat jättäneet.Hyvää vai pahaa.
Nyt meni yli hilseen..selvennä ?!
mitä se on jälkeensä jättänyt,onnellisen emon vai rääkätyn emon.
Siis silloin ku hankkii sekarotuisen koiran... se ei välttämättä maksa mitään... sillä ei ole rotukohtaisia rasituksia esim lonkkavika... halvemmaksi tulee ja koira on paljon, PALJON terveempi kuin puhdasrotuinen. Mutta onhan niilläki omat vikansa... niistä ei ole niin paljon tietoa kuin puhdasrotuisista... niiden luonteenpiirre on vaikeasti selvitettävissä... muutoin kuin käytännössä... ja toisekseen ne saattavat olla vaikeasti koulutettavia.
Mutta ei ne kaikki rumia oli... Tiedän yhden todella suloisen kauniin sekarotuisen koiran.
Kyllä niillä sekarotuisilla on yhtälailla "rotukohtaisia" perinnöllisiä sairauksia ja vielä monen rodun perimät (myös lonkkavikoja)