Selittäkääpä

Tämä kysymyksesi kuuluu taas niihin joihin tällä palstalla ei tule täysin sinua tyydyttävää vastausta.
Mutta muista että eihän vangit määrää sitä minkälaisessa oloissa he ovat ja paljonko saavat palkkaa tai makuurahaa, Kyllä ne päättäjät ovat vapaalla olevia kallispalkkaisia virkamiehiä, joten olisi aikalailla oikein että esittäisit kysymyksen niille jotka ovat nykykäytännöstä vastuussa.
Tässä hieman tietoa vangin rahoista :
Ansiot ja rahankäyttö
Suljetuissa laitoksissa vangit saavat työstä tai opiskelusta työrahaa, josta ei makseta veroja tai ylläpitoa. Avolaitoksissa vangit saavat työstä avolaitospalkkaa, josta he maksavat normaalit verot ja lisäksi ruoka- ja majoituskustannukset. Koulutuksesta tai kuntoutuksesta avolaitoksessa saa toimintarahaa.

Suljetut laitokset:
työrahaa 0,4-0,67 euroa /tunti työstä tai koulutuksen ja kuntoutuksen ajalta
mahdollisuus henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaan 30%:n korotukseen
keskiansiot (ilman korotusta) 65-109 euroa/kk
vangille, joka on vapautettu osallistumisvelvollisuudesta, maksetaan käyttörahaa 0,20 euroa /tunti niiltä tunneilta, joilla vanki normaalisti työskentelisi. Jos vanki kieltäytyy suorittamasta osallistumisvelvollisuuttaan, käyttörahaa ei makseta
noin neljännes suljettujen laitosten vankipäivistä käyttörahapäiviä eli päiviä, jolloin vanki ei ole tehnyt työtä tai osallistunut koulutukseen tai muuhun toimintaan
työ- ja käyttöraha voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta, jos vanki saa muilta viranomaisilta tukea toimintaansa (esim. opintorahaa)
Avolaitokset:
avovankilapalkka työstä 3,63-4,41 euroa / tunti
työsiirtolatyöstä n. 6,56 euroa / tunti (rakennusalan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka).
palkastaan vanki maksaa veroennakkoa sekä ruoka- ja ylläpitomaksua avovankiloissa 1,88 euroa työtuntia kohti ja työsiirtoloissa 1,82 euroa työtuntia kohti (keskimäärin 257 ja 296 euroa kuukaudessa). Lisäksi palkasta suoritetaan pidätys huollettaville.
avolaitospalkka voi olla ulosmittauksessa
koulutukseen tai kuntoutukseen osallistuva avolaitosvanki saa toimintarahaa 1,28-0,84 euroa / tunti . Toimintarahasta vanki ei maksa ruoka- ja ylläpitomaksua laitokselle. Toimintaraha on verollista tuloa ja voi olla ulosmittauksen kohteena.
Omaa työtä tai siviilityötä tekevän vangin on tuloistaan maksettava vankilalle ruoka- ja ylläpitokorvaukset. Ruoka- ja ylläpitokorvaus on pääsääntöisesti 9,90 euroa /päivä. Myös vangin muilta viranomaisilta saamasta tuesta voidaan määrätä perittäväksi ruoka- ja ylläpitokustannukset. Vankilan ulkopuolella opintoluvalla opiskeleva voi saada opintotukea ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuva koulutustukea, mikäli hänen ns. työssäoloehtonsa täyttyy.

Rahan käyttö
Suljetuissa laitoksissa vankien ei ole sallittua pitää tai käyttää käteistä rahaa. Erityisistä syistä tämä on kuitenkin johtajan luvalla mahdollista.

Vangin rahavarat ja maksetut työrahat talletetaan vangin tilille, jota ylläpidetään vankilan hallinnossa. Tililtä vangilla on mahdollisuus käyttää rahojaan esim. vankilan kaupassa. Ansaitsemansa työrahan lisäksi vangit saavat suljetuissa laitoksissa käyttää omaa rahaa 85 euroa kuukaudessa. Mikäli joku haluaa lahjoittaa vangille käyttörahaa, hänen on laitettava raha vankilan tilille, josta raha siirretään vangin käyttöön henkilötilille. ks. tarkemmat ohjeet

Avolaitoksissa rahan käyttö ja säilyttäminen on vangeille sallittua. Avolaitospalkat maksetaan vangeille käteisenä, jota he saavat käyttää omiin ostoksiinsa tai tallettaa pankkitilille.

Päiväraha
Varusmiehen päiväraha on palvelusajan mukaan (1-6 kk) 3,60 euroa, (7-9 kk) 5,75 euroa tai (10-12 kk) 8,25 euroa. Päivärahat maksetaan yleensä pankkitilille kaksi kertaa kuukaudessa

Lomamatkat
Varusmiehet saavat vapaita lomamatkoja kotipaikkakunnalle enintään seuraavien kiintiöiden mukaisesti:


180 pv: 12 matkaa
270 pv: 21 matkaa
330 pv: 27 matkaa
362 pv: 30 matkaa
Lomamatkoja varten annetaan tarkastuslipuke rautatiematkoille ja linja-autoliikenteeseen nk. älykortti. Lisätietoja matkajärjestelyistä saa perusyksiköstä.

Pohjoismaissa Suomen ulkopuolella asuville antavat eräät varustamot alennetun laivamatkan lomamatkoilla. Tällöin on esitettävä kuvalla varustettu voimassa oleva varusmieskortti, josta ilmenee kotiosoite.

Euroopassa Suomen ulkopuolella vakituisesti asuva varusmies saa kahdesta neljään ilmaista lomamatkaa palvelusajasta riippuen. Ne sisällytetään Suomessa olevaan osoitteeseen annettavaan lomamatkakiintiöön. Euroopan ulkopuolella vakituisesti asuva saa vastaavasti yhden tai kaksi ilmaista lomamatkaa.

Perusyksikkö hankkii yleensä matkaliput näitä ilmaisia lomamatkoja varten julkiseen kulkuvälineeseen tai maksaa vastaavan suuruisen korvauksen. Lippujen hankkimisesta on sovittava yksikköupseerin kanssa.

Kotihoidon ruokaraha
Kun varusmies on sairauden tai vamman vuoksi vapautettu palvelustehtävistä ja hänet on toipumista varten lähetetty kotihoitoon, maksetaan hänelle sen ajalta normaalipäivärahan lisäksi ruokarahaa 8,95 euroa päivässä.

Isyysraha
Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa 10,09 euron suuruista isyysrahaa varusmiehelle, joka on 6 arkipäivää kestävällä isyysvapaalla.




Sotilaasta huolehditaan
Sotilasavustus
Sotilasavustukseen ovat oikeutettuja:

asevelvollisen puoliso ja sellainen avopuoliso, jolla on asevelvollisen kanssa yhteinen alaikäinen lapsi huollettavana
asevelvollisen tai hänen puolisonsa alaikäinen lapsi, ottolapsi tai muu häneen pysyvässä hoitosuhteessa oleva lapsi
asevelvollinen eräissä tapauksissa omien asumismenojensa osalta ja
asevelvollinen valtion takaamien opintolainojen korkotuen osalta.

Sotilasavustus on tarveharkintainen ja sen määrään vaikuttavat avustukseen oikeutetun mahdolliset tulot ja joissakin tapauksissa varusmiehen omaisuus. Avustuksen tarvetta voi aiheuttaa raskaus, sairaus, lapsenhoito, päätoiminen opiskelu tai muu hyväksyttävä syy. Sotilasavustusta voidaan maksaa ulkomailla asuville sotilasavustukseen oikeutetuille samoin perustein kuin Suomessa asuville.

Sotilasavustuksen määrästä ja sen hakemisesta löydät lisätietoja kutsunnoissa jaettavasta sosiaalioppaasta, Kelan paikallistoimistosta ja nettisivuilta. Avustushakemus on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen palvelukseen astumista lähimmässä Kelan paikallistoimistossa. Valituskirjelmä toimitetaan aina paikallistoimistoon, joka on oikeutettu itseoikaisuun. Ensimmäisenä varsinaisena valitusasteena on sosiaalivakuutuslautakunta ja toisena tarkastuslautakunta. Avustusasioissakin auttaa joukko-osaston sosiaalikuraattori.

Avustusta maksetaan yleensä sen kuukauden alusta, jona sitä on haettu, aikaisintaan kuitenkin palvelukseenastumispäivästä sen kuukauden loppuun, jona varusmies on kotiutettu. Palveluksen keskeytyminen vähintään 14 päivän ajaksi siten, ettei aikaa lueta palvelusajaksi, keskeyttää myös sotilasavustuksen.

Toimeentulo- ja asumistuki
Jos edellytykset sotilasavustuksen saamiseen puuttuvat, voivat varusmiehen omaiset ja eräissä tapauksissa varusmies itse hakea toimeentulotukea oleskelukuntansa sosiaalilautakunnalta ja/tai asumistukea Kelan paikallistoimistosta. Yrittäjät saavat neuvontaa omista keskusjärjestöistään. Maatalousyrittäjä voi lisäksi tiedustella sijaisapua kotikuntansa lomalautakunnalta. Joukko-osaston sosiaalikuraattori ohjaa yhteydenottoon kulloinkin soveltuvimman viranomaisten kanssa.

Linkit:

Tutustu Kelan esitteisiin osoitteessa: www.mil.fi
Lue varusmiehen sosiaaliopas osoitteesta: www.kela.fi