Suhtautuminen invalideihin

Olen kainuulainen,ja melkei ikäni asunut täällä
Kainuussa ja olen niinsanotusti näkyvästi vammainen. Minun mielipiteeni on ettei Kainuu ole ainut joka syrjis vammaisia. Kyllä tuijotuksia ja naurun pilkkaa on muuallakin kohdalleni osunut. Monesti me vammaiset jo pienestäkin katseesta ja sanomisesta pahastumme.
Olis monesti hyvä mennä esim. lasten juttusille ja kertoa että on vammainen ja että mekin olemme samanlaisia ihmisiä. Juttelin kerran erään Seurakunnan johtavan kerhon-ohjaajan kanssa ja kerroin etteikö seurakunnan lastenkerhoissa opetetä lapsille että on olemasssa monenlaisia ihmisiä myös vammaisia ja niille ei saa nauraa ja
pilkata. Kerroin myös että niitä kasvattaa vanhemmat,perhepäivähoitajat,ja käytetään Seurakunnan kerhoissa ja koulussa opettajat, eikö niille opeteta että on olemassa monenlaisia vammaisia ihmisiä ja niille ei pidä huudella ja naureskella. Kyllä minun mielestä asia on paljon korjaantunut tällä paikkakunnalla nykyisin,jos lapsille opetetaan jo pienenä käytöstapoja. Kyllä minäkin olen saanut aikoinani kuulla pilkkaa ja naurua,mutta aikuisten sanomiset kuittaan heidän yksinkertaisuudellaan.

Se on hyvä kun sinulla on käynnyt hyvä tuuri,mutta kaikilla ei ole välttämättä asiat niin hyvin.
Se ei pidä paikkaansa että vammaiset valittaa turhasta vaan he sanovat elämän tosiasiat.
Moni vammainen on joutunut lasten kiusanteon kohteeksi juuri siksi kun on vammainen ja erilainen,saa kuulla naurua ja pilkkaa ja nimittelyä ja se ei tunnu mukavalta ja saa osakseen pahan mielen ja vammainen ihminen tulee araksi ettei uskalla lähteä ulos asunnosta.

Siinä ei ole kyse omasta asenteesta vaan terveiden ihmisten kovuudesta ja pirullisuudesta,halutaan tieten tahtoen tuottaa pahaa mieltä kiusaamisella.

Vammaisena ihmisenä on joutunut puolustamaan itseään ja yksi varma keino on että tuijottaa takaisin niin siinä terve ihminen hämmentyy ja kääntää katseensa toisaalle.

Sanoisin tuohon että asennekasvatuksella on oma vaikutuksensa miten suhtaudutaan vammaisuuteen.Eri paikkakunnilla suhtaudutaan vammaisuuteen eri tavalla,toisella paremmin ja toisella nurjasti.Minä olen asunut kainuussa suurimman osan elämästäni,vaikka nyt asun etelä-suomessa.Mutta eräällä paikkakunnalla kainuussa ei hyväksytty vammaisuutta ja erilaisuutta ja allekirjoittanut on saanut kokea ihmisten negatiivisen asenteen,ei siinä auta oma asenne terveisiin vaan terveissä ihmisissä heijastuu oma tyhmyys ja väärä asenne vammaisiin.
Minä olen ulospäin suuntautunut ja tutustun uusiin ihmisiin ja minun on ollut helppo lähestyä ihmisiä,mutta valitettavasti joukosta aina löytyy niitä "paskapäitä"jotka tieten tahtoen tuottavat pahaa mieltä.

Puhut asiaa! =)
Olen täysin samaa mieltä!

Kuule, jos sinua on elämä hyvin kohdellut, niin ei se tarkoita että se tekee samoin jokaista muutakin ihmistä.
Kävin Kajaanin Anttilassa, ja siellä eräs emäntä alkoi katsoa minua(15-20min).
Hänen miehensä oli vieressä, ja hän sanoi miehelleen että katso tuota miestä,ja hänen kättään.
Mies ärähti vaimolleen että ole hiljaa, ja koita osata käyttäytyä kunnolla.

auringonkukka kirjoitti:

Puhut asiaa! =)
Olen täysin samaa mieltä!

Se ei takuulla ole kiinni asuinpaikasta kuinka sua kohdellaan, ellei lasketa lukuun sosiaalitoimiston tätejä. Joka paikkaan maan kolkassa mahtuu tasasen tappavaan tahtiin niin ihania ihmisiä kuin paskapäitäkin...! On aika mustavalkeaa, naivia ja tyhmääkin tosissaan väittää, että Kainuussa asuu idiootit ja Etelässä fiksut tyypit... pienemmällä paikkakunnalla enintään korostuu nää idiootit...

Ja en usko että vittuilessaan ihmiset tuijottaa, kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin. Mä oon saanu onnekseni matkustella aika paljon eri puolella Suomea ja aivan yhtä mukavia ihmiset on joka puolella, höystettynä muutamalla idiootilla mutta ne on vaan tietämättömiä... Sitäpaitsi kyllä terveitäkin tuijotetaan, vaikkapa tyyliin onpa tolla iso perse jne...

Lapset on oma lukunsa. Jos mulle lapsi tulee ihmetteleen kuten monesti käykin, vastailen ja olen ystävällinen.. Asennekasvatusta voi antaa itsekkin

Minä vain kirjoitti:

Kuule, jos sinua on elämä hyvin kohdellut, niin ei se tarkoita että se tekee samoin jokaista muutakin ihmistä.
Kävin Kajaanin Anttilassa, ja siellä eräs emäntä alkoi katsoa minua(15-20min).
Hänen miehensä oli vieressä, ja hän sanoi miehelleen että katso tuota miestä,ja hänen kättään.
Mies ärähti vaimolleen että ole hiljaa, ja koita osata käyttäytyä kunnolla.

Lue lisää

Kuuleppas mä oon takuulla saanu vastaavista tapauksista osakseni ja juuri vanhemmat ihmiset ovat sen verran tietämättömiä, että käyttäytyvät monesti huonosti.. Tänäänkin TK:ssa käydessäni miesjoukko isoon ääneen ohi mennessäni ilmoitti, että tuollaisia näkee ihan ruokakaupassakin nykyään, että on se hyvä... Mua lähinnä nauratti.. Mä vaan asennoidun itse erillailla, koska en usko kuin 1% enintään tekevän tyhmyyksiä ilkeydestä, ainoastaan tietämättömyydestä...

Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:

Kuuleppas mä oon takuulla saanu vastaavista tapauksista osakseni ja juuri vanhemmat ihmiset ovat sen verran tietämättömiä, että käyttäytyvät monesti huonosti.. Tänäänkin TK:ssa käydessäni miesjoukko isoon ääneen ohi mennessäni ilmoitti, että tuollaisia näkee ihan ruokakaupassakin nykyään, että on se hyvä... Mua lähinnä nauratti.. Mä vaan asennoidun itse erillailla, koska en usko kuin 1% enintään tekevän tyhmyyksiä ilkeydestä, ainoastaan tietämättömyydestä...

Lue lisää

Et taida ymmärtää lukemaasi tekstiä kun höpötät asenteesta.
Alkuperäinen kirjoittaja kirjoittaa asiaa niinkuin myös ex-kainuulainen,mutta sinä pilkkaat heidän kirjoituksiaan.
Nämä kirjoittajat kirjoittaa omista kokemuksistaan mutta sinä vääntelet ja kääntelet asiaa,tulee vaan mieleen kun lukee sinun kirjoituksiasi,ettet taida ymmärtää lukemaasi mitä kirjoitetaan.

??? kirjoitti:

Et taida ymmärtää lukemaasi tekstiä kun höpötät asenteesta.
Alkuperäinen kirjoittaja kirjoittaa asiaa niinkuin myös ex-kainuulainen,mutta sinä pilkkaat heidän kirjoituksiaan.
Nämä kirjoittajat kirjoittaa omista kokemuksistaan mutta sinä vääntelet ja kääntelet asiaa,tulee vaan mieleen kun lukee sinun kirjoituksiasi,ettet taida ymmärtää lukemaasi mitä kirjoitetaan.

Lue lisää

Kyllä mä ymmärrän lukemaani tekstiä kiitos vaan kysymästä, mutta sä et nyt taida ymmärtää, että en suinkaan pilkkaa muiden kirjoituksia vaan olen yksinkertaisesti eri mieltä kirjoittajan kanssa. Mä olen koko ikäni istunut pyörätuolissa ja asunpa vielä kyseisellä asuinseudulla ni kaippa mullakin on oikeus/velvollisuus tehdä kantani selväksi... Jotain faktatietoa luulisi mullakin olevan... Mua pakkaa vaan yksinkertaisesti ärsyttämään jatkuvat valituset mua tuijotetaan tai lapset huutelee.. Ihan samalla tavalla lapset huutelee vaikka isomahaisille jne. ne on lapsia ja takuulla oppivat vanhempana miksi joku on erillainen... ja tuijotuksen voi ottaa monella tapaa, jos sitä nyt ylipäätään on paljoa olemassa. Epävarmana itsestään on varsin inhimillistä alkaa kuvitella, että tuo ja tuo tuijottaa pahasti... Mutta mikä on realipohja. Mun mielestä tuijottelua on hyvin vähän ja jos joku tuijottaa kiinnostuneena, hymyilen takasin, saatan saada takaisin hymyn tai hämmentyneen ihmisen =)

Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:

Se ei takuulla ole kiinni asuinpaikasta kuinka sua kohdellaan, ellei lasketa lukuun sosiaalitoimiston tätejä. Joka paikkaan maan kolkassa mahtuu tasasen tappavaan tahtiin niin ihania ihmisiä kuin paskapäitäkin...! On aika mustavalkeaa, naivia ja tyhmääkin tosissaan väittää, että Kainuussa asuu idiootit ja Etelässä fiksut tyypit... pienemmällä paikkakunnalla enintään korostuu nää idiootit...

Ja en usko että vittuilessaan ihmiset tuijottaa, kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin. Mä oon saanu onnekseni matkustella aika paljon eri puolella Suomea ja aivan yhtä mukavia ihmiset on joka puolella, höystettynä muutamalla idiootilla mutta ne on vaan tietämättömiä... Sitäpaitsi kyllä terveitäkin tuijotetaan, vaikkapa tyyliin onpa tolla iso perse jne...

Lapset on oma lukunsa. Jos mulle lapsi tulee ihmetteleen kuten monesti käykin, vastailen ja olen ystävällinen.. Asennekasvatusta voi antaa itsekkin

Lue lisää

Samasta aiheesta täällä nousee ketju aina säännöllisin välein.

ex-kainuulainen kirjoitti:

Se on hyvä kun sinulla on käynnyt hyvä tuuri,mutta kaikilla ei ole välttämättä asiat niin hyvin.
Se ei pidä paikkaansa että vammaiset valittaa turhasta vaan he sanovat elämän tosiasiat.
Moni vammainen on joutunut lasten kiusanteon kohteeksi juuri siksi kun on vammainen ja erilainen,saa kuulla naurua ja pilkkaa ja nimittelyä ja se ei tunnu mukavalta ja saa osakseen pahan mielen ja vammainen ihminen tulee araksi ettei uskalla lähteä ulos asunnosta.

Siinä ei ole kyse omasta asenteesta vaan terveiden ihmisten kovuudesta ja pirullisuudesta,halutaan tieten tahtoen tuottaa pahaa mieltä kiusaamisella.

Vammaisena ihmisenä on joutunut puolustamaan itseään ja yksi varma keino on että tuijottaa takaisin niin siinä terve ihminen hämmentyy ja kääntää katseensa toisaalle.

Sanoisin tuohon että asennekasvatuksella on oma vaikutuksensa miten suhtaudutaan vammaisuuteen.Eri paikkakunnilla suhtaudutaan vammaisuuteen eri tavalla,toisella paremmin ja toisella nurjasti.Minä olen asunut kainuussa suurimman osan elämästäni,vaikka nyt asun etelä-suomessa.Mutta eräällä paikkakunnalla kainuussa ei hyväksytty vammaisuutta ja erilaisuutta ja allekirjoittanut on saanut kokea ihmisten negatiivisen asenteen,ei siinä auta oma asenne terveisiin vaan terveissä ihmisissä heijastuu oma tyhmyys ja väärä asenne vammaisiin.
Minä olen ulospäin suuntautunut ja tutustun uusiin ihmisiin ja minun on ollut helppo lähestyä ihmisiä,mutta valitettavasti joukosta aina löytyy niitä "paskapäitä"jotka tieten tahtoen tuottavat pahaa mieltä.

Lue lisää

quote: "moni vammainen on joutunut lasten kiusanteon kohteeksi"

Niin on moni opettajakin. Ja romani. Ja liian laiha. Tai liian lihava. Se jolla on silmälasit. Se jolla ei ole, mitä muilla on.

Ei kai ihan totta välitetä moisesta? Yritetään kuitenkin kasvattaa lapset paremmiksi, ja paremmin. Vaan hitaasti muuttuu ihminen, kovin hitaasti.

Vammaisten on ihan turha ottaa itseensä lasten ja muiden räkänokkavaihetta elävien sanomisista ja tekemisistä.

Jättäkäämme kehittymättömyys oman arvoonsa.

Vaan ihan toinen (ja tarpeellinen) keskustelun aihe on tämä lasten kasvatus...

Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:

Kyllä mä ymmärrän lukemaani tekstiä kiitos vaan kysymästä, mutta sä et nyt taida ymmärtää, että en suinkaan pilkkaa muiden kirjoituksia vaan olen yksinkertaisesti eri mieltä kirjoittajan kanssa. Mä olen koko ikäni istunut pyörätuolissa ja asunpa vielä kyseisellä asuinseudulla ni kaippa mullakin on oikeus/velvollisuus tehdä kantani selväksi... Jotain faktatietoa luulisi mullakin olevan... Mua pakkaa vaan yksinkertaisesti ärsyttämään jatkuvat valituset mua tuijotetaan tai lapset huutelee.. Ihan samalla tavalla lapset huutelee vaikka isomahaisille jne. ne on lapsia ja takuulla oppivat vanhempana miksi joku on erillainen... ja tuijotuksen voi ottaa monella tapaa, jos sitä nyt ylipäätään on paljoa olemassa. Epävarmana itsestään on varsin inhimillistä alkaa kuvitella, että tuo ja tuo tuijottaa pahasti... Mutta mikä on realipohja. Mun mielestä tuijottelua on hyvin vähän ja jos joku tuijottaa kiinnostuneena, hymyilen takasin, saatan saada takaisin hymyn tai hämmentyneen ihmisen =)

Lue lisää

Minä tunnustan että katson ehkä liian pitkään esim. pyörätuolissa istuvaa ihmistä.
Uteliaisuus ,sehän se yleensä on syynä.
Sitä miettii katsellessaan,miksi hän istuu tuolissaan,millainen kohtalo ,mikä siihen tuoliin on saattanut ihmisen.Tarvitseeko hän ehkä apua ovissa kulkemiseen tms.
Anteeksi!

Nimetön kirjoitti:

Minä tunnustan että katson ehkä liian pitkään esim. pyörätuolissa istuvaa ihmistä.
Uteliaisuus ,sehän se yleensä on syynä.
Sitä miettii katsellessaan,miksi hän istuu tuolissaan,millainen kohtalo ,mikä siihen tuoliin on saattanut ihmisen.Tarvitseeko hän ehkä apua ovissa kulkemiseen tms.
Anteeksi!

Lue lisää

Ei tarvitse pyydellä anteeksi, kyllä mäkin katson kylänraitilla, komeita äijiä, suloisia lapsia, hauskannäköisiä koiria.... Kaikkia näitä esim. saatan katsoa hieman pidempään kuin ns. massaa, mutta en pahalla ja siinä ei oo mun maailmankatsomukseni mukaan mitään väärää, loukkaavaa... Maailma on paljon mieleenkiintoisempi mesta kun ei liikkuessaan tuijota varpaisiin *virnistys* =)

Pyörätuolissa istuva nainen kirjoitti:

Ei tarvitse pyydellä anteeksi, kyllä mäkin katson kylänraitilla, komeita äijiä, suloisia lapsia, hauskannäköisiä koiria.... Kaikkia näitä esim. saatan katsoa hieman pidempään kuin ns. massaa, mutta en pahalla ja siinä ei oo mun maailmankatsomukseni mukaan mitään väärää, loukkaavaa... Maailma on paljon mieleenkiintoisempi mesta kun ei liikkuessaan tuijota varpaisiin *virnistys* =)

Lue lisää

Eihän katsomisessa mitään pahaa ole :) Katson toki itse pyörätuolissa istuvana toisia pyörätuolilaisia, pulleita, tummia, vaaleita, rillipäisiä, hörökorvaisia, harvahampaita ... mietin heidän elämänkohtaloitaan. Onneksi erilaisia ihmisiä on maailmassa, tylsää olisi jos kaikki olisivat samasta muotista valettuja.

meitsi kirjoitti:

Eihän katsomisessa mitään pahaa ole :) Katson toki itse pyörätuolissa istuvana toisia pyörätuolilaisia, pulleita, tummia, vaaleita, rillipäisiä, hörökorvaisia, harvahampaita ... mietin heidän elämänkohtaloitaan. Onneksi erilaisia ihmisiä on maailmassa, tylsää olisi jos kaikki olisivat samasta muotista valettuja.

Lue lisää

Vähän tuntuu, että nyt monella on prosessi todella kesken. Jos ei itse pysty sietämään itseään sellaisena kun on, niin ympäristön pienet tuijotuksetkin tuntuvat pahoilta. Itsellänikin on kaksi lasta nekin pienempänä monesti sanoivat ja osoittivat sormella " iskä kato, tuol on joku vammainen" vaikka saavat päivät päästä katsoa kahta vammaista vanhempaa. Meidän kaikkien pitäis kantaa vammaisuus niin ku mies tai nainen. Eikä vaipua lasten tasolle kiukuttelemaan kun ympäristö sorsii. meidän pitää ympäristöön sopeutua vammojen kaa, eikä päinvastoin...

kanosmn kirjoitti:

Vähän tuntuu, että nyt monella on prosessi todella kesken. Jos ei itse pysty sietämään itseään sellaisena kun on, niin ympäristön pienet tuijotuksetkin tuntuvat pahoilta. Itsellänikin on kaksi lasta nekin pienempänä monesti sanoivat ja osoittivat sormella " iskä kato, tuol on joku vammainen" vaikka saavat päivät päästä katsoa kahta vammaista vanhempaa. Meidän kaikkien pitäis kantaa vammaisuus niin ku mies tai nainen. Eikä vaipua lasten tasolle kiukuttelemaan kun ympäristö sorsii. meidän pitää ympäristöön sopeutua vammojen kaa, eikä päinvastoin...

Lue lisää

Väittäsin, että kauniilla naisella on kesällä kauheempaa kun vammaisella Kainuussa, mitä tuijotteluun ja huutoihin tulee ;) Jos oikein kamalasti ahdistaa niin hakekaa herran tähden apua. Minä ainakin jatkan tujottelua siis kauniiden naisten niin kauan, kun henki pihisee...

kanosmn kirjoitti:

Vähän tuntuu, että nyt monella on prosessi todella kesken. Jos ei itse pysty sietämään itseään sellaisena kun on, niin ympäristön pienet tuijotuksetkin tuntuvat pahoilta. Itsellänikin on kaksi lasta nekin pienempänä monesti sanoivat ja osoittivat sormella " iskä kato, tuol on joku vammainen" vaikka saavat päivät päästä katsoa kahta vammaista vanhempaa. Meidän kaikkien pitäis kantaa vammaisuus niin ku mies tai nainen. Eikä vaipua lasten tasolle kiukuttelemaan kun ympäristö sorsii. meidän pitää ympäristöön sopeutua vammojen kaa, eikä päinvastoin...

Lue lisää

Luehan tuosta vähän alempaa pariin kertaan ihmisoikeusaktivistien kirjoittama ketju "Kuntoutuksessa Rokuan kuntokeskuksessa" ja ajattele missä ko. kuntoutuskeskus sijaitsee.
Väitän juurikaan liioittelematta että kainuusta ylöspäin mentäessä ihmisillä ei ole -muutamaa poikkeusta lukuunottamatta minkäänlaista sivistystä.
Vammaista ei noteerata laisinkaan ihmiseksi, eikä asenteet jää epäselviksi.

Komppaan täysin kertomaasi.

Olisiko se mahdollisesti itsestään kiinni, jotta miten suhtaudutaan? Jos joku hapannaama, vaikka olisi millaisissa kahleissa tahansa kuvittelee, että on etuoikeutettu, niin ketuilleen menee. Niitä säälipisteitä ei tartte kerätä. Sekaan vaan omalla vastuulla.

Mulla meni polvi sököksi ja sen tuet kyllä törröttää näkyvästi housujen läpi. Toivoa kuitenkin on parantumisesta. Keppi kädessä hymyillen kassajonossa saa ihmeitä aikaan. Avuliaita ihmisiä riittää aina silloin, kun pääsen ulkoilemaan. Tarjoilijat kahvilassa tuovat tarjottimen pöytään, huoltsikoiden veskijonossa saan tilaa (enkä siksi, että olen paketissa, vaan), koska hymy ja positiivinen asenne aukoo ovia.

Mä alan jo vähän tottumaan/sohvautumaan tähän erikoispalveluun. Koskaan ei ole ollut niin avuliaita ja ihania auttavia ihmisiä, kuin nyt. Se on turha valittaa, jos itellä on nassukkataulu sitruunalla.