Kyselenpä täällä, että onko muilla sellaisia kokemuksia, kun lehmien kaikenlainen sairastelu on lisääntynyt, erikoisesti hedelmällisyyshäiriöt yhtäkkiä tulivat viime talvena, vaikka sitä ennen tilanne oli hyvä. Utaretulehdukset ovat menneet semmosiksi, ettei mikään tahdo auttaa. Sitten tulee vielä kaikenlaista muuta. Ruokinta ja hoito pitäisi olla kohdallaan, ainakin koetetaan parasta tehdä ja miettiä, mitä vielä voitaisiin parantaa.
Onko tämä vain meidän tilan huonoa tuuria tai jokin mystinen juttu, vai onko muilla samoja kokemuksia?
eläinten sairastelu
Ollinpoika
45
2738
Vastaukset
- Sarveton Ihmishenkilö
En tosiaan keksi mitään muuta kuin epäillä tuota kun kerrot, että ruokinta ja hoito pitäisi olla kohdillaan.
Se on ihan sad but true, mutta tilanpitäjä usein luulee tekevänsä parhaansa kun todellisuus on toinen. Ei sitä halua myöntää, että voi tehdä virheitä, kun niin paljon tekee töitä...
Käytäpä, ollinpoika hyvä, joku alan asiantuntija siellä tilalla paikanpäällä seuraamassa vaikka kolme päivää töiden tekoa. Eikä sitten saa tehdä mitään paremmin kuin yleensäkään on tehty!! Tällainen varmaan auttaa paremmin kuin semmoinen, että täällä kysyt, kun on niin tosi vaikea sanoa mitään näkemättä tilannetta.
Ennen kaikkea:
ÄLÄ KATSO NEUVOJAASI PAHALLA SILMÄLLÄ,
hyvää neuvojat vain tarkoittavat eivätkä pääsi menoa.
Olen aivan täysin varma siitä, että aika monellakin on samanlaisia kokemuksia kuin teillä.- Hyvää!!!!
---hyvää neuvojat vain tarkoittavat eivätkä pääsi menoa.---
Neuvojien olisi myös syytä katsoa peiliin ja tuumia mitenkä siellä tilalla käyttäydytään.
On erittäin huonoja kokemuksia, tilalle tullaan nenä pystyssä kuin jotkut euroopan omistajat helvetin halveksiva asenne päällimmäisenä. - Sarveton Ihmishenkilö
Hyvää!!!! kirjoitti:
---hyvää neuvojat vain tarkoittavat eivätkä pääsi menoa.---
Neuvojien olisi myös syytä katsoa peiliin ja tuumia mitenkä siellä tilalla käyttäydytään.
On erittäin huonoja kokemuksia, tilalle tullaan nenä pystyssä kuin jotkut euroopan omistajat helvetin halveksiva asenne päällimmäisenä.Valtio ja EU tukevat maataloutta. Valtio ja EU tukevat maatilatalouden tutkimus- ja koulutustoimintaa.
Ja kirjoituksesi oli hyvä esimerkki siitä, miten maatilanpitäjä kuvittelee tietävänsä itse kaiken kaikista parhaiten (esimerkiksi huolimatta siitä, että navetta sontaa pullollaan ja täynnä elukoita...). Kannattaisiko kuitenkin VÄHÄN nöyrtyä kuuntelemaan joskus niitä neuvojia?
Epäilen, että sinulla itselläsi on ollut "minun tilani on täydellinen eikä täällä ole mitään vikaa"-asenne kun toiset ovat tulleet palvelemaan sinua. Ymmärrä hyvä ihminen se, että omaan maatilaansa sokeutuu helposti !! - maksaa hunajaa
Sarveton Ihmishenkilö kirjoitti:
Valtio ja EU tukevat maataloutta. Valtio ja EU tukevat maatilatalouden tutkimus- ja koulutustoimintaa.
Ja kirjoituksesi oli hyvä esimerkki siitä, miten maatilanpitäjä kuvittelee tietävänsä itse kaiken kaikista parhaiten (esimerkiksi huolimatta siitä, että navetta sontaa pullollaan ja täynnä elukoita...). Kannattaisiko kuitenkin VÄHÄN nöyrtyä kuuntelemaan joskus niitä neuvojia?
Epäilen, että sinulla itselläsi on ollut "minun tilani on täydellinen eikä täällä ole mitään vikaa"-asenne kun toiset ovat tulleet palvelemaan sinua. Ymmärrä hyvä ihminen se, että omaan maatilaansa sokeutuu helposti !!vanhan asian kertauksesta, mitä hyötyä tuollaisesta neuvonnasta muka on?
Joo nöyrtyä ja nuoleskella jonkun N... persettä.
Sulla tyypillinen pyrokraatin asenne tittelikipeys.
Meillä tehdään työtä vaan ja ainoastaan itseä varten oma toimeentulo on ykkös-sijalla ei kenenkään muun!
Pärjätään hyvin eikä tarvetta "konkurssiarkitehdille"! - Sarveton Ihmishenkilö
maksaa hunajaa kirjoitti:
vanhan asian kertauksesta, mitä hyötyä tuollaisesta neuvonnasta muka on?
Joo nöyrtyä ja nuoleskella jonkun N... persettä.
Sulla tyypillinen pyrokraatin asenne tittelikipeys.
Meillä tehdään työtä vaan ja ainoastaan itseä varten oma toimeentulo on ykkös-sijalla ei kenenkään muun!
Pärjätään hyvin eikä tarvetta "konkurssiarkitehdille"!Titteli se on omistajankin titteli...
Ei tarvitse mielistellä ketään, vaan katsoa itse vähän niitä oman tilan mahdollisesti paskaisia nurkkia ja levenneitä lehmänjalkoja ja miettiä sitten uudemman kerran.
Toivottavasti näin ei Teidän tilallenne ole.
Jos oma toimeentulo on ykkössijalla, luulisi eläinten olosuhteiden ja hyvinvoinnin kiinnostavan myös ! Vai ei niillä ole mitään tekemistä sen toimeentulon kanssa? Tukien laskiessa pikkuhiljaa eläinten hyvinvoinnin merkitys vain korostuu, sano mun sanoneen. - Haastaja
Sarveton Ihmishenkilö kirjoitti:
Titteli se on omistajankin titteli...
Ei tarvitse mielistellä ketään, vaan katsoa itse vähän niitä oman tilan mahdollisesti paskaisia nurkkia ja levenneitä lehmänjalkoja ja miettiä sitten uudemman kerran.
Toivottavasti näin ei Teidän tilallenne ole.
Jos oma toimeentulo on ykkössijalla, luulisi eläinten olosuhteiden ja hyvinvoinnin kiinnostavan myös ! Vai ei niillä ole mitään tekemistä sen toimeentulon kanssa? Tukien laskiessa pikkuhiljaa eläinten hyvinvoinnin merkitys vain korostuu, sano mun sanoneen.Ehkä sinulla ei ole kokemusta neuvonnan tasosta, niillä ei ole mitään vastuuta tekemisistään, joten ei ole yllättävää, että saat tuollaista palautetta ehdotuksillesi.
Tosin olet oikeassa, jos tilanne ei itsellä ratkea, kannattaa neuvoa etsiä, mutta kuitenkin on muistettava kuka viime kädessä vastaa huutoonsa. - tuli nyt
Sarveton Ihmishenkilö kirjoitti:
Titteli se on omistajankin titteli...
Ei tarvitse mielistellä ketään, vaan katsoa itse vähän niitä oman tilan mahdollisesti paskaisia nurkkia ja levenneitä lehmänjalkoja ja miettiä sitten uudemman kerran.
Toivottavasti näin ei Teidän tilallenne ole.
Jos oma toimeentulo on ykkössijalla, luulisi eläinten olosuhteiden ja hyvinvoinnin kiinnostavan myös ! Vai ei niillä ole mitään tekemistä sen toimeentulon kanssa? Tukien laskiessa pikkuhiljaa eläinten hyvinvoinnin merkitys vain korostuu, sano mun sanoneen.paha lukihäiriö, lueppa uudelleen ja tarkemmin edellinen niin ehdit käsittää mitä tuossa tarkoitettiin!
- ria
siinä, että omalle työlle voi sokeutua....mutta mutta... neuvoja ei välttämättä ole paras ratkaisu joka paikkaan. Olen huomannut, että toisten samaa ammattia harjoittavien kanssa käyty keskustelu voi olla hyvinkin avartavaa, mitä tässä ollinpoikakin yrittää viritellä.
Maatalouspoliittinen tilanne tekee jo sen, että joidenkin neuvojien työ on vähintääkin kyseenalaista. Esimerkkinä vaikka likvi. Noin puolet numeroista on kysymysmerkkejä ja loput puolet ei pitäneen lähellekkään paikkaansa kahta vuotta. Likvin laskentapituus on viisi tai kymmenen vuotta. Se on maksullinen neuvontapalvelu, eikä tekijällä ole mitään vastuuta.
Hyvinkin yllättävää on, että rehufirmat tekevät lähemmäksi käytäntöä sopivat ruokintasuunnitelmat. Olen tehnyt tätä työtä viisitoista vuotta ja nyt kuulin neuvojan sanovan, että kivennäisruokinta suositukset on suomessa laskettu yläkanttiin. Voi vain arvella kuinka paljon ongelmia ja ylimääräistä rahan menoa sekin on aiheuttanut. Siinä muutema esimerkki, niin voit ehkä paremmin ymmärtää neuvonta vastaisuutta? - näille...
tuli nyt kirjoitti:
paha lukihäiriö, lueppa uudelleen ja tarkemmin edellinen niin ehdit käsittää mitä tuossa tarkoitettiin!
paukapäille on järkeä puhua!
kun neuvoja tulee taloon sen päätehtävä on omistajan kannalta tuada ongelma kohdat päivänvaloon, neuvoja varmasti esittää omat näkökannat parannuksiin mutta tietenkin omistaja tekee lopulliset päätökset ja ratkasut ja ehkä tottelee neuvojaa jos asiat olisi sovitettavissa, tyrmistyttävää oli lukea näitä viljelijöiden vastauksia tähänkin aiheeseen otetaan lapsellisesti joka sanasta kiinni ja käännetään se päinvastaseks kuin poliitikot, käsittämätömän tyhmää sakia! liian kauan oltu pelkästään navetas ja joskus teurastamon tarjoomalla laivamatkalla. - pitää väkisin
näille... kirjoitti:
paukapäille on järkeä puhua!
kun neuvoja tulee taloon sen päätehtävä on omistajan kannalta tuada ongelma kohdat päivänvaloon, neuvoja varmasti esittää omat näkökannat parannuksiin mutta tietenkin omistaja tekee lopulliset päätökset ja ratkasut ja ehkä tottelee neuvojaa jos asiat olisi sovitettavissa, tyrmistyttävää oli lukea näitä viljelijöiden vastauksia tähänkin aiheeseen otetaan lapsellisesti joka sanasta kiinni ja käännetään se päinvastaseks kuin poliitikot, käsittämätömän tyhmää sakia! liian kauan oltu pelkästään navetas ja joskus teurastamon tarjoomalla laivamatkalla.tunkea ittees tilalle "neuvomaan"??
Tollasta se tänäpäivänä on, tuputetaa ja tungetaan väkisin tiloille vaikka ei minkäänlaista tarvetta ole.
Te niitä ongelmia aiheutatte kaikkein eniten ettekä koskaan kanna minkäänlaista vastuuta tekemisistänne.
Kyllä niitä neuvoja kysytään kun tarvetta tulee mutta tosiasia on kuitenkin että se paras neuvoja on toinen viljeliä joka sen käytännön työn osaa eikä vaan jotain kirjaviisauksia lauo.
Hanki itelles maatila tee työs siellä äläkä toisten riesaksi tunge. - Sarveton Ihmishenkilö
pitää väkisin kirjoitti:
tunkea ittees tilalle "neuvomaan"??
Tollasta se tänäpäivänä on, tuputetaa ja tungetaan väkisin tiloille vaikka ei minkäänlaista tarvetta ole.
Te niitä ongelmia aiheutatte kaikkein eniten ettekä koskaan kanna minkäänlaista vastuuta tekemisistänne.
Kyllä niitä neuvoja kysytään kun tarvetta tulee mutta tosiasia on kuitenkin että se paras neuvoja on toinen viljeliä joka sen käytännön työn osaa eikä vaan jotain kirjaviisauksia lauo.
Hanki itelles maatila tee työs siellä äläkä toisten riesaksi tunge.En minä ole tunkenut itteäni mihinkään tilalle neuvomaan, ei, en todella ole sanonut tilalliselle suoraan mitään. Tilalliset luulevat olevansa maailmanomistajia ja kaikkitietäviä ja - kuten tämä palsta on osoittanut - heitä on turha neuvoa, ainakaan siinä tapauksessa, jos ei halua paskaa niskaan!
On ehdottoman tärkeää, että maatiloja valvotaan myös muiden kuin tilanpitäjien silmin! Maatila ei ole maailmasta erillinen yksikkö, vaan päin vastoin.
Minun mielestäni on kornia se, että suomalaisviljelijät ylpeilevät sillä, että tuottavat maailman puhtainta ruokaa,
kun todellisuus on se, että sen puhtauden syntymisen eteen tärkeimmän työn eli ymmärtämisen ja tutkimisen ovat tehneet tutkijat ja neuvojat.
Sille en mahda mitään, että netin kautta voin olla riesana. Onko minulla maatilaa? Onko? - maailmaa
Sarveton Ihmishenkilö kirjoitti:
En minä ole tunkenut itteäni mihinkään tilalle neuvomaan, ei, en todella ole sanonut tilalliselle suoraan mitään. Tilalliset luulevat olevansa maailmanomistajia ja kaikkitietäviä ja - kuten tämä palsta on osoittanut - heitä on turha neuvoa, ainakaan siinä tapauksessa, jos ei halua paskaa niskaan!
On ehdottoman tärkeää, että maatiloja valvotaan myös muiden kuin tilanpitäjien silmin! Maatila ei ole maailmasta erillinen yksikkö, vaan päin vastoin.
Minun mielestäni on kornia se, että suomalaisviljelijät ylpeilevät sillä, että tuottavat maailman puhtainta ruokaa,
kun todellisuus on se, että sen puhtauden syntymisen eteen tärkeimmän työn eli ymmärtämisen ja tutkimisen ovat tehneet tutkijat ja neuvojat.
Sille en mahda mitään, että netin kautta voin olla riesana. Onko minulla maatilaa? Onko?mutta pikkiriikkisen palan siitä!
"Tilalliset luulevat olevansa maailmanomistajia ja kaikkitietäviä- heitä on turha neuvoa" heh heh siinäpä paljastit tyypillisen halveksivan asenteen tavallista viljeliää kohtaan, laiskoja ja ammattitaidottomia!
Tällästä se on kun rengit alkaa leikkiä isäntää.
- ria
ollinpoika. Hedelmällisyyshäiriöt ovat aina yleisiä kuivan sekä märän kasvukauden jälkeen.
Olen asiaa kysynyt niin sanotuilta neuvojilta ja yhdelläkään ei ole ollut vastausta antaa, eräs vanha eläinlääkäri sanoi ilmiön jotuvan kasvin erittämistä hormooneista, toinen kivennäis tasapainon järkkymisestä...minä tiedän vain sen, että niin tapahtuu.
Toinen asia, mikä on varmaan vaikuttanut, on viime kesän korjuu olosuhteiden mukanaan tuoma home ja sen itiöt.- ria
eivät nimittäin ole välttämättömyys. Minulla on menossa viides vuosi ilman antibiootteja, utareterveys on parantunut, kuumeisia utaretulehduksia ei ole ollut lainkaan.
Hoitona käytän tiheää lypsyä, umpeenlaittoa ja jos ei sekään auta, niin teurasautoa. En ole kylläkään utareterveyden takia laittanut eläintä autoon kolmeen vuoteen. En käytä edes vedin suihkeita, huolehdin vain siitä, että vetimien kunto pysyy hyvänä. - Ollinpoika
ria kirjoitti:
eivät nimittäin ole välttämättömyys. Minulla on menossa viides vuosi ilman antibiootteja, utareterveys on parantunut, kuumeisia utaretulehduksia ei ole ollut lainkaan.
Hoitona käytän tiheää lypsyä, umpeenlaittoa ja jos ei sekään auta, niin teurasautoa. En ole kylläkään utareterveyden takia laittanut eläintä autoon kolmeen vuoteen. En käytä edes vedin suihkeita, huolehdin vain siitä, että vetimien kunto pysyy hyvänä.rialta kyselisin tuosta ut-hoidosta. Muistelen, että meilläkin kerran ellei kahdesti päätettiin, että nyt ei enää antibiootteja koskaan.
Siinä on muutama vaihtoehto. Jos laittaa antibiootteja, kun on siis selvä ut-tapaus, niin ehkä puolet paranee, toinen puoli hoidetuista jää ennalleen eli soluttavat ja maito menee koko neljänneksestä tai tauti uusii entistä pahempana.
Jos ei laita antibiootteja, niin noin puolet paranee itsekseen, toinen puoli jää soluttelemaan tai tauti pahenee kuumeeksi asti.
Eli kun ut-tapaus ilmenee, niin teki niin tai näin, niin aina jää spekuloinnille tilaa, että jos ja jos...
Tiheä lypsy. Miten sen teet? Kokemukseni on, että jos käyn lypsämässä käsin vain sairasta neljännestä useasti päivän mittaan, tauti ei mene mihinkään päin tai sitten tauti pahenee koska käsinlypsy rasittaa ja on niin erilaista kuin konelypsy.
Yleisemmin olen lypsänyt koneella koko utareen tyhjäksi. Mutta se koneen kokoaminen ja peseminen. Tai seisottaminen maitoisena. On hankala. Kesällä lehmää on seisotettava sisällä, jotta onnistuu.
Kuinka tiheään lypsät? Pitäisikö lypsää tosi tiheään, siis vaikka puolen tunnin välein. Entäs ne muutamat karjat joissa lypsetään neljä kertaa päivässä, sillä tavalla, että navetoinnin aikana aina kahdesti, ettei tarvi tulla navetalle eri kertaa. Siitä on ollut hyviä kokemuksia, mutta on siinäkin niitä töiden järjestelyjä. Että onnistuuko?
Nuo vanhat jutut, koneiden testaaminen, pesut, utareliinat kaikille, lypsyjärjestykset, utareliivit, sanomalehdet ym. kymmenet konstit on kokeiltu jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi meijerin lypsyneuvontaan tuli ohjeet lypsyliinoista ym. paljon myöhemmin kuin mitä meillä oli jo käytetty. Aina ei neuvonta pysy mukana, valitettavasti. - ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
rialta kyselisin tuosta ut-hoidosta. Muistelen, että meilläkin kerran ellei kahdesti päätettiin, että nyt ei enää antibiootteja koskaan.
Siinä on muutama vaihtoehto. Jos laittaa antibiootteja, kun on siis selvä ut-tapaus, niin ehkä puolet paranee, toinen puoli hoidetuista jää ennalleen eli soluttavat ja maito menee koko neljänneksestä tai tauti uusii entistä pahempana.
Jos ei laita antibiootteja, niin noin puolet paranee itsekseen, toinen puoli jää soluttelemaan tai tauti pahenee kuumeeksi asti.
Eli kun ut-tapaus ilmenee, niin teki niin tai näin, niin aina jää spekuloinnille tilaa, että jos ja jos...
Tiheä lypsy. Miten sen teet? Kokemukseni on, että jos käyn lypsämässä käsin vain sairasta neljännestä useasti päivän mittaan, tauti ei mene mihinkään päin tai sitten tauti pahenee koska käsinlypsy rasittaa ja on niin erilaista kuin konelypsy.
Yleisemmin olen lypsänyt koneella koko utareen tyhjäksi. Mutta se koneen kokoaminen ja peseminen. Tai seisottaminen maitoisena. On hankala. Kesällä lehmää on seisotettava sisällä, jotta onnistuu.
Kuinka tiheään lypsät? Pitäisikö lypsää tosi tiheään, siis vaikka puolen tunnin välein. Entäs ne muutamat karjat joissa lypsetään neljä kertaa päivässä, sillä tavalla, että navetoinnin aikana aina kahdesti, ettei tarvi tulla navetalle eri kertaa. Siitä on ollut hyviä kokemuksia, mutta on siinäkin niitä töiden järjestelyjä. Että onnistuuko?
Nuo vanhat jutut, koneiden testaaminen, pesut, utareliinat kaikille, lypsyjärjestykset, utareliivit, sanomalehdet ym. kymmenet konstit on kokeiltu jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi meijerin lypsyneuvontaan tuli ohjeet lypsyliinoista ym. paljon myöhemmin kuin mitä meillä oli jo käytetty. Aina ei neuvonta pysy mukana, valitettavasti.Yksiselitteistä vastausta minulla ei ole sinulle antaa, minulla jutut on kokeilujen tuloksia yksilökohtaisesti.
Tiheää lypsyä harrastin pahana ylimenokautena, töiden aluksi ja lopuksi, siis neljä kertaa päivässä. Nyt soluneljännekset lypsän koneella ja lopputyhjennys käsin, tuntuisi toimivan. Oletko kokeillut suihkutettavaa jodia? Suosittelen, hyvä aine. (Ewodip)
Lehmän kasvatus alkaa jo vasikasta, altistan tietoisesti vaskoitani bakteereille, koska jos eläin aikoo sairastaa on se parempi harjoitella jo vasikkana:) Lähinnä tarkoitan sitä, että navetassa täytyy olla tietty taso bakteereita, ei liian paljon, eikä liian vähän, eläinten vastustuskyky pysyy parempana. Liiallisella puhtaudella ja desinfiointiaineiden käytöllä aiheutetaan eläinten vastustuskyvyn heikkenemistä.
Utaretulehdukseen pitäisi ehkä suhtautua kuten ihmisillä flunssaan, niitä tulee aina olemaa, kuuluu tavallaan asiaan. Särkylääkettä, nestettä ja lepoa:) Kannattaa satsata eläimen omaan vastustuskykyyn, sairastuu joskus, mutta kykenee myös paranemaan. Luulisin, että pitemmän päälle antibiooteilla ei saa muuta kuin tuhoa aikaiseksi. - sim
ria kirjoitti:
eivät nimittäin ole välttämättömyys. Minulla on menossa viides vuosi ilman antibiootteja, utareterveys on parantunut, kuumeisia utaretulehduksia ei ole ollut lainkaan.
Hoitona käytän tiheää lypsyä, umpeenlaittoa ja jos ei sekään auta, niin teurasautoa. En ole kylläkään utareterveyden takia laittanut eläintä autoon kolmeen vuoteen. En käytä edes vedin suihkeita, huolehdin vain siitä, että vetimien kunto pysyy hyvänä.Voisko stressillä olla osuutta asiaan. Huippuunsa viritetty elukka ei jaksa kuin syödä ja nukkua. Pitkä pimeä talvi ja virikkeiden puute ovat osatekijöitä. Hyrrääkö ihmiselläkään hirveesti hormoonit ja onko seksihaluja jos hän on työstään totaalisen uuupunut?
- ri-a
sim kirjoitti:
Voisko stressillä olla osuutta asiaan. Huippuunsa viritetty elukka ei jaksa kuin syödä ja nukkua. Pitkä pimeä talvi ja virikkeiden puute ovat osatekijöitä. Hyrrääkö ihmiselläkään hirveesti hormoonit ja onko seksihaluja jos hän on työstään totaalisen uuupunut?
osuutta asiaan. Lehmä on laiska mutta utelias eläin ja erittäin sosiaalinen. Kyllä vaihtelu virkistää, jos sitä vain jotenkin pystyy järjestämään, kaikella vähänkin erikoisemmalla on jokaisen eläimen jakamaton mielenkiinto:)
Minä olen yrittänyt katsoa mitkä eläimet on kavereita keskenään, ne vierekkäin, niin viihtyvyys parsinavetassa on ainakin huomattavasti parempi kuin huonon kaverin vieressä. Ja se, että lehmän mielestä ruoho on aina vihreämpää kaverin edessä, on saanut huonompi ruokaisenkin syömään paremmin monta kertaa.:) - Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
Yksiselitteistä vastausta minulla ei ole sinulle antaa, minulla jutut on kokeilujen tuloksia yksilökohtaisesti.
Tiheää lypsyä harrastin pahana ylimenokautena, töiden aluksi ja lopuksi, siis neljä kertaa päivässä. Nyt soluneljännekset lypsän koneella ja lopputyhjennys käsin, tuntuisi toimivan. Oletko kokeillut suihkutettavaa jodia? Suosittelen, hyvä aine. (Ewodip)
Lehmän kasvatus alkaa jo vasikasta, altistan tietoisesti vaskoitani bakteereille, koska jos eläin aikoo sairastaa on se parempi harjoitella jo vasikkana:) Lähinnä tarkoitan sitä, että navetassa täytyy olla tietty taso bakteereita, ei liian paljon, eikä liian vähän, eläinten vastustuskyky pysyy parempana. Liiallisella puhtaudella ja desinfiointiaineiden käytöllä aiheutetaan eläinten vastustuskyvyn heikkenemistä.
Utaretulehdukseen pitäisi ehkä suhtautua kuten ihmisillä flunssaan, niitä tulee aina olemaa, kuuluu tavallaan asiaan. Särkylääkettä, nestettä ja lepoa:) Kannattaa satsata eläimen omaan vastustuskykyyn, sairastuu joskus, mutta kykenee myös paranemaan. Luulisin, että pitemmän päälle antibiooteilla ei saa muuta kuin tuhoa aikaiseksi.olen oikeastaan samaa mieltä
- helvi
Ollinpoika kirjoitti:
olen oikeastaan samaa mieltä
ri-a!
Puheesi kuulostavat todella mielenkiintoisilta!!!
Ja maalaisjärjellisiltä! - ri-a
helvi kirjoitti:
ri-a!
Puheesi kuulostavat todella mielenkiintoisilta!!!
Ja maalaisjärjellisiltä!tuo oli mukava kuulla.:)
- yks
tällainen asia yhtään miettimään, että kun näitä hedelmällisyyshäiriöitä, on niitä muillakin tiloilla, toiset lisää e vitaminneja, toiset käyttää hormoonihoitoa, toisilla on simppeliä, että sitten jos ei tärppää toisella, niin omalla sonnilla ja jos ei sittenkään niin autoon.
Utaretulehduksissa varmaan olette ajatelleet sellaisia asioita: 1 utareiden pesu ja lypsyjärjestys. Viimeisenä solulehmät. Jos soluja paljon, niin tällainen pikku juttu, että pesu mahdollisimman vähällä vedenkäytöllä, ettei utare jäisi märäksi. Parret puhtaat ja kuivat. Toisaalta soluttajat voisivat tarvita liivit ja niihin vaikka nyt jotain esim. sanomalehtiä, suojaa utareita tuulelta, kosteudelta, sonnalta sekä estää utarepöpöjen leviämisen ympäristöön.
Soluttajilla mieluiten ne omat parret ym. - Ollinpoika
kiitos vain asiallisista vastauksista. Ongelma on se, että kun jo niin paljon on tehty, niin sittenkin tahtoo tulla jotakin jolle ei löydy järkevää selitystä vaikka kaikkien neuvojien ja eläinlääkäreiden kanssa tutkitaan.
Sarvettomalle haluaisin sanoa, että olen sillä tavalla poikkeava lehmän omistaja, että ajattelen lehmien olevan yksilöitä ja tärkeitä. Jokaista elukkaa koetetaan hoitaa yksilöinä. Ja erikoisesti on ajateltu lajinmukaista käyttäytymistä.
Tietysti on semmoinen asia, että meillä on vanhat rakennukset. Jos rakentaisi uutta, sinne voisi suunnitella paremmat olosuhteet.
Meillä on kyllä olosuhteet tutkittu. On valoa ja hyvä ilma. Talvella lehmät pääsee jalottelemaan ulos. Kesällä ovat ulkona koko ajan. Vasikat käy imemässä emiään. Omaa sonniakin käytetään. ym. Säilörehun laatuun on panostettu. On tutkittu rehut. Käytetään ruokintasuunnitelmaa.
Täälläkin eläinlääkäri sanoi, että edellisen kesän huonot olot vaikuttavat. En ole ennen huomannut, että sadekesän jälkeen olisi tullut näin suuri muutos. Melkein kaikki ay-rotuiset lehmät on saanut hoitaa, kukaan ei ole näyttänyt normaalia kiimaa. Koko talven syötin vitamiineja ja hivenaineita lisäksi. Mikään ei auttanut. Ei auttanut ulkoilu. Terveeltä näyttävät. Ei liian lihavia eikä laihoja, ureat noin 30.
Koko homma on mysteeri.
Utaretulehduksiin on kokéiltu kaikkea mahdollista vuosien varrella. Antibioottia on käytetty kun tulee tarpeeksi hankala tapaus, mutta ei ne aina auta. Nämä uudet vahatuubit ovat hyviä ja kai auttavat.
Kovasti haluaisin kokonaan luopua antibiooteista, mutta joskus tulee kuumeen kanssa ja niin paha että pakko käskeä eläinlääkäri ja eläinlääkärillä on vain tämä yksi keino.
Ei meillä kieroon katsota neuvojia, mutta välillä neuvojat ovat kyllä jäljessä ja liian kaukana käytännöstä.- kolleega
ettei ole ureaplasmaa? Lehmät ei tule silloin n. 6-7 kk:en kantavaksi?
Sitten olen kyllä huomannut, että vaikka kaiken tekee kielikeskellä suuta, alkaa jokin vaiva tulla ja ryminällä. Olisiko teillä tälläinen epäonnenjakso nyt monessa asiassa yhtäaikaa? - EU-avustaja
kolleega kirjoitti:
ettei ole ureaplasmaa? Lehmät ei tule silloin n. 6-7 kk:en kantavaksi?
Sitten olen kyllä huomannut, että vaikka kaiken tekee kielikeskellä suuta, alkaa jokin vaiva tulla ja ryminällä. Olisiko teillä tälläinen epäonnenjakso nyt monessa asiassa yhtäaikaa?Näyttääkö lehmä normaalin kiiman, vaikka ureaplasma vaivaakin? Kaiten?
http://www.eela.fi/palvelut/analyysi_6_3.html hieman lisää siitä.
Joskus vaan huonon kesän jälkeen mikään ei onnistu! Toivottavasti ensi talvi on parempi! - Ollinpoika
kolleega kirjoitti:
ettei ole ureaplasmaa? Lehmät ei tule silloin n. 6-7 kk:en kantavaksi?
Sitten olen kyllä huomannut, että vaikka kaiken tekee kielikeskellä suuta, alkaa jokin vaiva tulla ja ryminällä. Olisiko teillä tälläinen epäonnenjakso nyt monessa asiassa yhtäaikaa?että jos on ureaplasmaa, niin eläin näyttää kiiman, mutta ei tule kantavaksi. Meillä oli yksi tällainen tapaus aiemmin. Sillä epäiltiin up:aa ja siemennyksessä käytettiin sukkaa. Mutta ei auttanut. Myös eläinlääkäreillä on tästä huterat tiedot ja siementäjät eivät haluaisi käyttää sukkaa, pitävät sitä hömpötyksenä.
Sonni sai sen lehmän sitten kantavaksi.
Meidän ongelma on siis kiimattomuus. mikään ei toimi. Rakkulat.
Nämä ongelmat viittaisivat ruokintaan. On koetettu tarkistaa koko ajan ja luultiin, että kesä korjaa tilanteen kun laitumet ovat olleet tosi hyviä tänä kesänä. Mutta kolmelle piti taas laittaa kierukka.
Joo, joku epäonnenjakso tässä on, tosin olen kuullut siementäjiltä, että aika paljon on samaa ympäri maakuntaa. Se justiinsa kiinnostaisi, että miksi nyt yhtäkkiä? Kun ennen tilanne oli niin hyvä, että oikeastaan melkein kaikki tuli kertasiemennyksellä kantavaksi.
Utaretulehduksissa harmittaa, kun tulee sellainen kova aureus joka ei lähde muulla kuin teurasautolla. Nytkin yksi lehmä, kaikin puolin hyvä, sai heti poikimisen jälkeen tämän taudin. Umpeenpannessa laitettiin lääkitys, koska yhdessä neljänneksessä oli vikaa. Lehmä oli ummessa pari kuukautta. Oli ulkona. Ei ole ollut "likaisessa" navetassa, ei lypsetty "likaisella" koneella...annoin ylimäärästä vitamiinia (e sel). Utare kuivui hyvin ummessaoloaikana, mitä pidän tärkeänä, siis kunnon lepo. Ei auttanut.
Lehmä on tosi hyvä, sonninemä ja nyt sitten teurasautoon. Tekisin mielelläni vaikka mitä, mutta keinot loppuu.
Me ollaan käytetty vedinkastoa ja voiteita. - ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
että jos on ureaplasmaa, niin eläin näyttää kiiman, mutta ei tule kantavaksi. Meillä oli yksi tällainen tapaus aiemmin. Sillä epäiltiin up:aa ja siemennyksessä käytettiin sukkaa. Mutta ei auttanut. Myös eläinlääkäreillä on tästä huterat tiedot ja siementäjät eivät haluaisi käyttää sukkaa, pitävät sitä hömpötyksenä.
Sonni sai sen lehmän sitten kantavaksi.
Meidän ongelma on siis kiimattomuus. mikään ei toimi. Rakkulat.
Nämä ongelmat viittaisivat ruokintaan. On koetettu tarkistaa koko ajan ja luultiin, että kesä korjaa tilanteen kun laitumet ovat olleet tosi hyviä tänä kesänä. Mutta kolmelle piti taas laittaa kierukka.
Joo, joku epäonnenjakso tässä on, tosin olen kuullut siementäjiltä, että aika paljon on samaa ympäri maakuntaa. Se justiinsa kiinnostaisi, että miksi nyt yhtäkkiä? Kun ennen tilanne oli niin hyvä, että oikeastaan melkein kaikki tuli kertasiemennyksellä kantavaksi.
Utaretulehduksissa harmittaa, kun tulee sellainen kova aureus joka ei lähde muulla kuin teurasautolla. Nytkin yksi lehmä, kaikin puolin hyvä, sai heti poikimisen jälkeen tämän taudin. Umpeenpannessa laitettiin lääkitys, koska yhdessä neljänneksessä oli vikaa. Lehmä oli ummessa pari kuukautta. Oli ulkona. Ei ole ollut "likaisessa" navetassa, ei lypsetty "likaisella" koneella...annoin ylimäärästä vitamiinia (e sel). Utare kuivui hyvin ummessaoloaikana, mitä pidän tärkeänä, siis kunnon lepo. Ei auttanut.
Lehmä on tosi hyvä, sonninemä ja nyt sitten teurasautoon. Tekisin mielelläni vaikka mitä, mutta keinot loppuu.
Me ollaan käytetty vedinkastoa ja voiteita.vielä, minkä olen huomannut on, että jalostus nykysysteemillä on tullut tiensä päähän. Mitä korkeampi jalostusarvo eläimellä on, se huonompi on kestävyys. Korkeintaan kolme poikimista ja autoon, ikävä kyllä.
- Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
vielä, minkä olen huomannut on, että jalostus nykysysteemillä on tullut tiensä päähän. Mitä korkeampi jalostusarvo eläimellä on, se huonompi on kestävyys. Korkeintaan kolme poikimista ja autoon, ikävä kyllä.
kysyä, että mitä mieltä olette.
On vissiin tapahtunut kaksi asiaa:
a) utaretulehdukset ovat pahentuneet, koska hoitoina on käytetty vuosikymmeniä pelkkää antibioottia. Onhan se karjanomistajissakin syytä, mutta myös eläinlääketiede ei ole etsinyt/antanut muita vaihtoehtoja. Eläinlääkäreillä ei oikeastaan ole mitään muita vaihtoehtoja kuin antibiootit. Bakteerit ovat tulleet vastustuskykyisiksi.
b) onko jalostuksessa kuljettu tien päähän? Eläimet eivät kestä enää mitään vaikka kaikki huipputekniikka on käytössä ja jalostuksessa tehdään paljon työtä. Aina on käytetty "hyviä" sonneja tälläkin tilalla ja noudatettu suunnitelmia mutta huonompaan on menty.
Ehkä koko karjanhoito pitäisi ajatella uudestaan. Mitä ihminen vaatii, mihin tyydytään? Onko parempi pienempi tuotos ja terveet, kestävät eläimet? Itse olisin taipuvainen ajattelemaan näin. Enemmän vapautta ja luonnonmukaisuutta. - ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
kysyä, että mitä mieltä olette.
On vissiin tapahtunut kaksi asiaa:
a) utaretulehdukset ovat pahentuneet, koska hoitoina on käytetty vuosikymmeniä pelkkää antibioottia. Onhan se karjanomistajissakin syytä, mutta myös eläinlääketiede ei ole etsinyt/antanut muita vaihtoehtoja. Eläinlääkäreillä ei oikeastaan ole mitään muita vaihtoehtoja kuin antibiootit. Bakteerit ovat tulleet vastustuskykyisiksi.
b) onko jalostuksessa kuljettu tien päähän? Eläimet eivät kestä enää mitään vaikka kaikki huipputekniikka on käytössä ja jalostuksessa tehdään paljon työtä. Aina on käytetty "hyviä" sonneja tälläkin tilalla ja noudatettu suunnitelmia mutta huonompaan on menty.
Ehkä koko karjanhoito pitäisi ajatella uudestaan. Mitä ihminen vaatii, mihin tyydytään? Onko parempi pienempi tuotos ja terveet, kestävät eläimet? Itse olisin taipuvainen ajattelemaan näin. Enemmän vapautta ja luonnonmukaisuutta.vapautta, mutta en menisi takuuseen luonnonmukaisuudesta. Lehmä on aika venkula eläin, ei enään täysin "luonnonmukainen". Jutut on aika hyvin kun lehmä viihtyy. Totuus on, että lehmä viihtyy paremmin navetassa kuin ulkona ja laiskana syö paljon mielummin valmiiksi eteen tuotua kuin menisi itse laiduntamaan. Liikunta on kuitenkin välttämättömyys eläimen terveyden kannalta.
- Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
vapautta, mutta en menisi takuuseen luonnonmukaisuudesta. Lehmä on aika venkula eläin, ei enään täysin "luonnonmukainen". Jutut on aika hyvin kun lehmä viihtyy. Totuus on, että lehmä viihtyy paremmin navetassa kuin ulkona ja laiskana syö paljon mielummin valmiiksi eteen tuotua kuin menisi itse laiduntamaan. Liikunta on kuitenkin välttämättömyys eläimen terveyden kannalta.
lajinmukaisen käyttäytymisen ja sielunelämän tutkiminen on ollut harrastukseni :D...siksi ihmettelenkin tätä sairastelubuumia, kun olen niin paljon mukamas tehnyt lehmän hyväksi...
Lehmät ovat toki flegmaattisia ja laumaeläimiä. Siksipä täytyy muistaa, että yksin jäätyään lehmä on orpo, sairaanakin se viihtyy paremmin tutussa laumassa. Laidunkäyttäytyminen on yksilöllistä. Kesäkuumalla ja sateella lehmät tulevat mieluusti varjoon, suojaan tai viileään navettaan mutta pikkupakkasilla mielellään ulos. Ay:t ja friisiläiset ovat hitaita laiduntajia, mutta suomenkarjalaiset liikkuvia ja aktiivisia ja hyödyntävät kaikenlaista laidunta tehokkaasti.
No, kyllä tämä jalostaminen on tietysti tehnyt lehmästä "venkulan", valitettavasti, mutta vielä lehmästä löytyy alkunaudan vaistoja. Esimerkiksi vasikan hoitaminen. Lehmän pitäisi antaa hoitaa vasikkaansa kauan ja siis imettää. Olen huomannut, että vapaasti lehmän mukana kulkeva vasikka auttaa molempia tervehtymään synnytyksen rasituksista.
Mutta kaikesta yrityksestä huolimatta sairauksia tulee ja erityisesti hedelmällisyyden äkillinen heikkeneminen huolettaa kun keinot tahtovat loppua. :( - ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
lajinmukaisen käyttäytymisen ja sielunelämän tutkiminen on ollut harrastukseni :D...siksi ihmettelenkin tätä sairastelubuumia, kun olen niin paljon mukamas tehnyt lehmän hyväksi...
Lehmät ovat toki flegmaattisia ja laumaeläimiä. Siksipä täytyy muistaa, että yksin jäätyään lehmä on orpo, sairaanakin se viihtyy paremmin tutussa laumassa. Laidunkäyttäytyminen on yksilöllistä. Kesäkuumalla ja sateella lehmät tulevat mieluusti varjoon, suojaan tai viileään navettaan mutta pikkupakkasilla mielellään ulos. Ay:t ja friisiläiset ovat hitaita laiduntajia, mutta suomenkarjalaiset liikkuvia ja aktiivisia ja hyödyntävät kaikenlaista laidunta tehokkaasti.
No, kyllä tämä jalostaminen on tietysti tehnyt lehmästä "venkulan", valitettavasti, mutta vielä lehmästä löytyy alkunaudan vaistoja. Esimerkiksi vasikan hoitaminen. Lehmän pitäisi antaa hoitaa vasikkaansa kauan ja siis imettää. Olen huomannut, että vapaasti lehmän mukana kulkeva vasikka auttaa molempia tervehtymään synnytyksen rasituksista.
Mutta kaikesta yrityksestä huolimatta sairauksia tulee ja erityisesti hedelmällisyyden äkillinen heikkeneminen huolettaa kun keinot tahtovat loppua. :(uusi säilörehukaan parantanut tilannetta yhtään? Sen vanhan eläinlääkärin mukaan apilarehu sisältää kasvin omia hormooneja eniten. Toinen juttu minkä olen huomannut, ettei puolitiivisteen kanssa tarvitse kivennäisiä ollenkaan, jos jakomäärä on yli neljä kiloa päivässä.
Kolmaskin vielä:) onko karjassanne ollut flunssa? Pientä köhimistä ja sierain vuotoa? Jotkut olemukseltaa mitättömät virustaudit saattavat aiheuttaa myös hankaluuksia, varhaisluomisia ja eläimen vastustuskyvyn heikkenemistä. - Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
uusi säilörehukaan parantanut tilannetta yhtään? Sen vanhan eläinlääkärin mukaan apilarehu sisältää kasvin omia hormooneja eniten. Toinen juttu minkä olen huomannut, ettei puolitiivisteen kanssa tarvitse kivennäisiä ollenkaan, jos jakomäärä on yli neljä kiloa päivässä.
Kolmaskin vielä:) onko karjassanne ollut flunssa? Pientä köhimistä ja sierain vuotoa? Jotkut olemukseltaa mitättömät virustaudit saattavat aiheuttaa myös hankaluuksia, varhaisluomisia ja eläimen vastustuskyvyn heikkenemistä.kun luulin, että kesä parantaa ongelmat, kun laitumet ovat riittäneet ja olleet tosi hyviä, mutta ei. Tässä keväällä/kevätkesällä poikineetkaan eivät ole näyttäneet kiimaa->oli rakkulat ainakin muutamalla, jos nyt enää oikein muistan...
Säilörehua on annettu pikkuisen maistella ja tykkäävät siitä hyvin. Tänä kesänä rehu on onnistunut erittäin hyvin, se on korjattu juuri oikealla kohdalla, nopeasti ja kuivana, paaleihin. En ole ottanut vielä näytteitä, mutta näin ulkoisesti tarkasteltuna se on moitteetonta.
Viime kesänä oli ongelmia. Osa rehusta oli märkää. Eivät syöneet syysrehua mielellään. Yritin lisätä ruokintaan kivennäis- ja hivenaineita ja vitamiineja. Kivennäisanalyysi osoitti, että rehun arvot olivat alakantissa.
Mutta muulloin sadekesien jälkeen ei ole tällaista tullut.
Sitäkin olen alkanut epäillä, että onko maaperässä jotain ongelmaa, siis puutetta kun näitä lannoitesuosituksia noudatetaan?
Ja sitä mietin, että jos/kun ongelma johtuu ruokinnasta (tai jonkun puutteesta) niin kuinka kauan kestää, että tilanne korjaantuu?
No, nyt täytyy odotella miten nämä kesällä poikineet alkavat kiimojaan näytellä.
Tuon sinun vanhan eläinlääkärituttavasi huomiot eivät ole hullumpia. Niissä voi olla perää. - helvi
Ollinpoika kirjoitti:
kun luulin, että kesä parantaa ongelmat, kun laitumet ovat riittäneet ja olleet tosi hyviä, mutta ei. Tässä keväällä/kevätkesällä poikineetkaan eivät ole näyttäneet kiimaa->oli rakkulat ainakin muutamalla, jos nyt enää oikein muistan...
Säilörehua on annettu pikkuisen maistella ja tykkäävät siitä hyvin. Tänä kesänä rehu on onnistunut erittäin hyvin, se on korjattu juuri oikealla kohdalla, nopeasti ja kuivana, paaleihin. En ole ottanut vielä näytteitä, mutta näin ulkoisesti tarkasteltuna se on moitteetonta.
Viime kesänä oli ongelmia. Osa rehusta oli märkää. Eivät syöneet syysrehua mielellään. Yritin lisätä ruokintaan kivennäis- ja hivenaineita ja vitamiineja. Kivennäisanalyysi osoitti, että rehun arvot olivat alakantissa.
Mutta muulloin sadekesien jälkeen ei ole tällaista tullut.
Sitäkin olen alkanut epäillä, että onko maaperässä jotain ongelmaa, siis puutetta kun näitä lannoitesuosituksia noudatetaan?
Ja sitä mietin, että jos/kun ongelma johtuu ruokinnasta (tai jonkun puutteesta) niin kuinka kauan kestää, että tilanne korjaantuu?
No, nyt täytyy odotella miten nämä kesällä poikineet alkavat kiimojaan näytellä.
Tuon sinun vanhan eläinlääkärituttavasi huomiot eivät ole hullumpia. Niissä voi olla perää.Eikös ihmisilläkin ole nykyään enemmin hankaluuksia tulla raskaaksi?
Antibiootit ei tulevaisuudessa tehoa,kyllä pöpöt pysyvät vauhdissa mukana kehittäen itsestään vahvempia kantoja.
(Suututti naapurin puolesta,kun viikon päästä poikiva hieho piti teurastaa aureuksen takia.)
20v sitten lomittaessani ei tullut vastaan noin ärhäköitä tulehduksia.
Tulee mieleen,että turhaankos tappelet vastaan?Kaikenmaailman tauditkin ovat löytäneet tänne lintukotoon.
Ihanaa kuulla noin järkevää keskustelua,kuten edelliset nimimerkit. - Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
uusi säilörehukaan parantanut tilannetta yhtään? Sen vanhan eläinlääkärin mukaan apilarehu sisältää kasvin omia hormooneja eniten. Toinen juttu minkä olen huomannut, ettei puolitiivisteen kanssa tarvitse kivennäisiä ollenkaan, jos jakomäärä on yli neljä kiloa päivässä.
Kolmaskin vielä:) onko karjassanne ollut flunssa? Pientä köhimistä ja sierain vuotoa? Jotkut olemukseltaa mitättömät virustaudit saattavat aiheuttaa myös hankaluuksia, varhaisluomisia ja eläimen vastustuskyvyn heikkenemistä.Vielä jatkan tuohon päivälliseen keskusteluun. Olen monet kerrat miettinyt, että onko lisävitamiineista ja hivenaineista oikeasti hyötyä. En osaa sanoa. Ainakin kaikki on hirveän kallista.
Nestemäsiä vitamiinia annetaan muutama pisara kerrallaan rehun päälle. Tällaisesta tavallisesta törpöstä tuntuu joskus siltä, että se on ihan hullua.
Joskus ennen täällä oli tapana, että eläinlääkäri kävi antamassa vitamiinit pistoksina. Halpaa ei sekään ollut ja vitamiinit valuivat yleensä pitkin lehmän kankkua.
Sitten annettiin suun kautta.
Sitten meillä pidettiin monen vuoden, siis tosiaan monen vuoden tauko, eikä annettu mitään vitamiineja eikä hivenaineita eikä mitään muutosta tapahtunut. Lehmien tiinehtyminen oli hyvä. Utaretulehduksia oli tietysti silloin tällöin.
Nyt ollaan taas annettu talviruokinnan aikana. Mutta en tiedä yhtään, onko niistä mitään apua. Nyt ainakin eläimet sairastuvat, vaikka niitä on annettu.
Ja kallista on.
Eli mistä voin tietää, onko tuokin aivan turhaa työtä ja rahastusta, kuten niin usein meikäläisiä rahastetaan joka paikassa??? Toistan, että moneen vuoteen ei annettu mitään, eikä ongelmia ollut. - ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
Vielä jatkan tuohon päivälliseen keskusteluun. Olen monet kerrat miettinyt, että onko lisävitamiineista ja hivenaineista oikeasti hyötyä. En osaa sanoa. Ainakin kaikki on hirveän kallista.
Nestemäsiä vitamiinia annetaan muutama pisara kerrallaan rehun päälle. Tällaisesta tavallisesta törpöstä tuntuu joskus siltä, että se on ihan hullua.
Joskus ennen täällä oli tapana, että eläinlääkäri kävi antamassa vitamiinit pistoksina. Halpaa ei sekään ollut ja vitamiinit valuivat yleensä pitkin lehmän kankkua.
Sitten annettiin suun kautta.
Sitten meillä pidettiin monen vuoden, siis tosiaan monen vuoden tauko, eikä annettu mitään vitamiineja eikä hivenaineita eikä mitään muutosta tapahtunut. Lehmien tiinehtyminen oli hyvä. Utaretulehduksia oli tietysti silloin tällöin.
Nyt ollaan taas annettu talviruokinnan aikana. Mutta en tiedä yhtään, onko niistä mitään apua. Nyt ainakin eläimet sairastuvat, vaikka niitä on annettu.
Ja kallista on.
Eli mistä voin tietää, onko tuokin aivan turhaa työtä ja rahastusta, kuten niin usein meikäläisiä rahastetaan joka paikassa??? Toistan, että moneen vuoteen ei annettu mitään, eikä ongelmia ollut.Minä olen antanut eläimille ADE vitamiini lisän silloin kun ne vaikuttavat vähän väsähtäneiltä, kyllä mielestäni se piristää, jaksavat taas syödä paremmin. Kevät talvella voisi olla hyvä, ettei ainakaan kesän aikana lehmän hankkimat D-vitamiini varastot ihan loppuun kulu.
- ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
kun luulin, että kesä parantaa ongelmat, kun laitumet ovat riittäneet ja olleet tosi hyviä, mutta ei. Tässä keväällä/kevätkesällä poikineetkaan eivät ole näyttäneet kiimaa->oli rakkulat ainakin muutamalla, jos nyt enää oikein muistan...
Säilörehua on annettu pikkuisen maistella ja tykkäävät siitä hyvin. Tänä kesänä rehu on onnistunut erittäin hyvin, se on korjattu juuri oikealla kohdalla, nopeasti ja kuivana, paaleihin. En ole ottanut vielä näytteitä, mutta näin ulkoisesti tarkasteltuna se on moitteetonta.
Viime kesänä oli ongelmia. Osa rehusta oli märkää. Eivät syöneet syysrehua mielellään. Yritin lisätä ruokintaan kivennäis- ja hivenaineita ja vitamiineja. Kivennäisanalyysi osoitti, että rehun arvot olivat alakantissa.
Mutta muulloin sadekesien jälkeen ei ole tällaista tullut.
Sitäkin olen alkanut epäillä, että onko maaperässä jotain ongelmaa, siis puutetta kun näitä lannoitesuosituksia noudatetaan?
Ja sitä mietin, että jos/kun ongelma johtuu ruokinnasta (tai jonkun puutteesta) niin kuinka kauan kestää, että tilanne korjaantuu?
No, nyt täytyy odotella miten nämä kesällä poikineet alkavat kiimojaan näytellä.
Tuon sinun vanhan eläinlääkärituttavasi huomiot eivät ole hullumpia. Niissä voi olla perää.on nyt kesän aikana tilanne vaikean viime talven jäljiltä alkanut korjaantua. Talvella oli oireettomia uusioita, varhaisluomisia ja kuolleitä sikiöitä.
Sää olosuhteet vaikuttavat myös bakteerien määrään, lämmintä ja kosteaa, voiko sen parempaa bakteerien bailujuhlaa olla:) Jospa tilanne hieman sinulla helpottaisi, kun mätäkuukuin loppui. Jos sinulla on sitä uutta satoa riittävästi, niin syötä sitä ja katso parantaako se hedelmällisyyshäiriöitä. - Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
on nyt kesän aikana tilanne vaikean viime talven jäljiltä alkanut korjaantua. Talvella oli oireettomia uusioita, varhaisluomisia ja kuolleitä sikiöitä.
Sää olosuhteet vaikuttavat myös bakteerien määrään, lämmintä ja kosteaa, voiko sen parempaa bakteerien bailujuhlaa olla:) Jospa tilanne hieman sinulla helpottaisi, kun mätäkuukuin loppui. Jos sinulla on sitä uutta satoa riittävästi, niin syötä sitä ja katso parantaako se hedelmällisyyshäiriöitä.Tämähän oli alkuperäisen viestini tarkoitus:kysyä, onko muilla ollut samanlaisia ongelmia ja kun saa tietää, että muillakin on ollut, niin sekin helpottaa. Ehkä syy tosiaan on näissä mystisissä rehu- ja sääasioissa.
Nyt täytyy mielenkiinnolla seurata, tapahtuuko mitään muutosta.
Kyllä näiden asioiden kanssa on pakko pähkäillä, kun eläinlääkärilaskuihin menee luvattoman paljon rahaa.
Tuolla yläpuolella menevä sarvettoman ym.:n keskustelu ei aukene minulle. Olen käyttänyt kaikenlaisia neuvojia tilalla ja keskustellut kaikkien kanssa, mutta ymmärrän kyllä toisia, jotka ajattelevat kielteisesti neuvonnasta. Aika usein täälläkin on käynyt sellaisia neuvojia, jotka eivät ole ymmärtäneet sitäkään vähää mitä itse ymmärrän ja sitten jos tulee vielä lasku perään, niin sitä tulee aika kriittiseksi. Olen saanut niin hullunkurisia neuvoja joskus, että vieläkin naureskelemme niille.
Mutta SILTI mielelläni keskustelen kaikkien neuvojien kanssa. Erikoisesti neuvojilta odottaa uusinta uutta tietoa ja uusia ideoita. - Ollinpoika
ri-a kirjoitti:
Minä olen antanut eläimille ADE vitamiini lisän silloin kun ne vaikuttavat vähän väsähtäneiltä, kyllä mielestäni se piristää, jaksavat taas syödä paremmin. Kevät talvella voisi olla hyvä, ettei ainakaan kesän aikana lehmän hankkimat D-vitamiini varastot ihan loppuun kulu.
no, kyllä kai jatkan vitamiinein antamista, kun siihen kumminkin vedotaan sitten kun ongelmia tulee. Mutta vakuuttunut en ole.
Kevättalvella meillä ei ole ollut mitään syömättömyyttä tai muutakaan nuukahtamista. Laitan lehmät hankeen hyppäämään ja ovat tykänneet siitä.
Toinen asia mikä kiinnostaa, on vedinkastot. Onko niistä apua? Niiden kanssa on sama juttu kuin vitamiinien. Olen käyttänyt (tällä hetkellä 4XLA:ta), mutta utaretulehduksia on ollut viime aikoina. Välillä on jaksoja, jolloin niitä ei ole.
Sama tulos jos ei käytä: välillä niitä tulee, välillä on pitkiä eikoja, ettei ole mitään.
Eli en voi mitenkään päästä selvyyteen, mikä vaikutus niillä loppujen lopuksi on.
Olen kyllä, ri-a, kanssasi samaa mieltä, että normaali puhtaus on hyvä, mutta liika desinfioiminen on järjetöntä.
Ymmärrän kyllä periaatteen, miksi käsissä tai lypsykoneissa leviävät ut-bakteerit pitäisi tuhota, mutta muuten käytännössä ajatus on absurdi: miten saat navetasta bakteerittoman. Jossakin on aina niitä ut-bakteereja, ainakin yksi bakteeri :) ja muuta ei tarvita.
Vielä yksi kysymys: onko maitonäytteistä hyötyä? No, joo, siis saadaan tietoon mikä bakteeri ut:n aiheuttaa, mutta esimerkiksi eläinlääkärin toimintaan sillä ei ole mitään vaikutusta. El. kyllä haluaa, että näytteet lähetetään (siis silloin kun on sellainen ut-tapaus että hänen puoleen käännytään) mutta el. aloittaa lääkityksen välittöämästi, tieto bakteerista tulee seuraavana päivänä, eikä lääkitystä ole kyllä muutettu vaan samaa jatketaan. Olen kyllä tullut tässäkin siihen tulokseen, että suurin osa näytteistä on aivan turhia. Ja rahaa menee.
Mitähän mieltä toiset karjanomistajat ovat?
Voi olla, että alan tulla vanhaksi ja epäilen kaikkea :D - ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
Tämähän oli alkuperäisen viestini tarkoitus:kysyä, onko muilla ollut samanlaisia ongelmia ja kun saa tietää, että muillakin on ollut, niin sekin helpottaa. Ehkä syy tosiaan on näissä mystisissä rehu- ja sääasioissa.
Nyt täytyy mielenkiinnolla seurata, tapahtuuko mitään muutosta.
Kyllä näiden asioiden kanssa on pakko pähkäillä, kun eläinlääkärilaskuihin menee luvattoman paljon rahaa.
Tuolla yläpuolella menevä sarvettoman ym.:n keskustelu ei aukene minulle. Olen käyttänyt kaikenlaisia neuvojia tilalla ja keskustellut kaikkien kanssa, mutta ymmärrän kyllä toisia, jotka ajattelevat kielteisesti neuvonnasta. Aika usein täälläkin on käynyt sellaisia neuvojia, jotka eivät ole ymmärtäneet sitäkään vähää mitä itse ymmärrän ja sitten jos tulee vielä lasku perään, niin sitä tulee aika kriittiseksi. Olen saanut niin hullunkurisia neuvoja joskus, että vieläkin naureskelemme niille.
Mutta SILTI mielelläni keskustelen kaikkien neuvojien kanssa. Erikoisesti neuvojilta odottaa uusinta uutta tietoa ja uusia ideoita.tieto minkä saa on vain ja ainoastaan hyväksi, neuvontaa kohtaan täytyy olla vain kriittinen ja vaatia rahoilleen vastinetta. Aika paljon kertoo, jos neuvojalla on vastuuvakuutus:)
- ri-a
Ollinpoika kirjoitti:
no, kyllä kai jatkan vitamiinein antamista, kun siihen kumminkin vedotaan sitten kun ongelmia tulee. Mutta vakuuttunut en ole.
Kevättalvella meillä ei ole ollut mitään syömättömyyttä tai muutakaan nuukahtamista. Laitan lehmät hankeen hyppäämään ja ovat tykänneet siitä.
Toinen asia mikä kiinnostaa, on vedinkastot. Onko niistä apua? Niiden kanssa on sama juttu kuin vitamiinien. Olen käyttänyt (tällä hetkellä 4XLA:ta), mutta utaretulehduksia on ollut viime aikoina. Välillä on jaksoja, jolloin niitä ei ole.
Sama tulos jos ei käytä: välillä niitä tulee, välillä on pitkiä eikoja, ettei ole mitään.
Eli en voi mitenkään päästä selvyyteen, mikä vaikutus niillä loppujen lopuksi on.
Olen kyllä, ri-a, kanssasi samaa mieltä, että normaali puhtaus on hyvä, mutta liika desinfioiminen on järjetöntä.
Ymmärrän kyllä periaatteen, miksi käsissä tai lypsykoneissa leviävät ut-bakteerit pitäisi tuhota, mutta muuten käytännössä ajatus on absurdi: miten saat navetasta bakteerittoman. Jossakin on aina niitä ut-bakteereja, ainakin yksi bakteeri :) ja muuta ei tarvita.
Vielä yksi kysymys: onko maitonäytteistä hyötyä? No, joo, siis saadaan tietoon mikä bakteeri ut:n aiheuttaa, mutta esimerkiksi eläinlääkärin toimintaan sillä ei ole mitään vaikutusta. El. kyllä haluaa, että näytteet lähetetään (siis silloin kun on sellainen ut-tapaus että hänen puoleen käännytään) mutta el. aloittaa lääkityksen välittöämästi, tieto bakteerista tulee seuraavana päivänä, eikä lääkitystä ole kyllä muutettu vaan samaa jatketaan. Olen kyllä tullut tässäkin siihen tulokseen, että suurin osa näytteistä on aivan turhia. Ja rahaa menee.
Mitähän mieltä toiset karjanomistajat ovat?
Voi olla, että alan tulla vanhaksi ja epäilen kaikkea :Don kulkkaan lauran mielestä turhia, ei kuulemma mainittavaa vaikutusta sinne eikä tänne. Vetimien kunto on kuitenkin syytä pitää erittäin hyvässä kunnossa.
Bakteerinäytteet kannattaa laittaa ja kun tietää bakteerille nimen, niin tietää myös kenen kanssa taistelee:). Sellaisia vintiöitä ovat, että kannattaa tutustua:) - Mie
ri-a kirjoitti:
on kulkkaan lauran mielestä turhia, ei kuulemma mainittavaa vaikutusta sinne eikä tänne. Vetimien kunto on kuitenkin syytä pitää erittäin hyvässä kunnossa.
Bakteerinäytteet kannattaa laittaa ja kun tietää bakteerille nimen, niin tietää myös kenen kanssa taistelee:). Sellaisia vintiöitä ovat, että kannattaa tutustua:)vedinkasto levittää bakteerit vetimestä toiseen.
Suihke on parempi! - juha.74
Mie kirjoitti:
vedinkasto levittää bakteerit vetimestä toiseen.
Suihke on parempi!Niin, kyllä suihke on parempi kuin kasto. Ja yksi kokemus näistä aineista on, että kannattaa vaihtaa tietyin väliajoin toiseen aineeseen, kun ne pöpöt saattavat tulla immuuneiksi näillekin aineille.
Vitamiineista. Meillä loppui hiehojen utaretulehdukset kun alettiin antamaan vitamiiniseosta tunnutuksen alusta siemennykseen saakka. Tiinehtymiseen ei olla havaittu olevan vaikutusta, mutta tulehdukset jäi pois. - seminologi
EU-avustaja kirjoitti:
Näyttääkö lehmä normaalin kiiman, vaikka ureaplasma vaivaakin? Kaiten?
http://www.eela.fi/palvelut/analyysi_6_3.html hieman lisää siitä.
Joskus vaan huonon kesän jälkeen mikään ei onnistu! Toivottavasti ensi talvi on parempi!Ensimmäisenä ei pidä mennä sanomaan että teillä on ureaplasmaa, sen täytyy löytyä koko karjasta eikä taudin toteamiseen riitä vain yhden eläimen oireilu. Hedelmättömyys ongelmiin liittyy erittäin paljon erilaisia syitä mm. navetta ja ympäristö olosuhteet, ruokinnan epätasapaino, kiimantarkkailu jne. Kannattaa lähteä etsimään syytä ensin ruokinnasta esim. valkuaistasapainosta ( apilarehu, apilassa on aineita jotka muodostaa estrogenihormoneja jotka saavat aikaan kiiman ulkoiset oireet...). Pienillä muutoksilla navetassa ja eläinten hoidossa voi saada ihmeitä aikaan, valoisuus auttaa asiaan ja eikä maksa loppujen lopuksi maltaita.....
- janna
Lueskelin tässä vasta nyt tätä palstaa ja sain sellaisen kuvan että olet huolellinen karjanhoitaja, joten perusasiat lienee kunnossa.Työkseni kiertelen lypsykarjatiloja ja ongelmia on hyvin paljon.Eräällä tilalla oli tiinehtyvyysongelmia ja viime talvena tuli 6 lehmälle emättimen esiinluiskadus(tilalla 24 lehmää)tila on luomutila ja siellä todettiin säilörehussa niin paljon rikkakasvia,jotka eläinlääkäri kertoi heikentävän hedelmällisyyttä ja löyhdyttää peräpäätä.Käytätkö mahdollisesti luomurehuja? En missään nimessä halua moittia luomua ja kyseenalaistaa luomurehuja.Näin vain on käynyt yhdelle tuntemalleni luomutilalle.En usko että kaikista luomurehuista löytyy rikkakasveja.Kyllä, huono kesä vaikuttaa myös, home ja sieni-itiöiden määrä kasvaa.Toivon, että löydät syyn tähän ongelmaasi ja jaksat taas mielekkäästi mennä navettaan, kun ongelmat alkavat pistää se harmittamaan ja eläilääkärikuluihin menee hirmu raha.Mutta pakko on hoitaa.
- aureuspois
Samanlaista ollut. otettiin verinäyte ja fosforista oli pulaa. Nyt annettu fosforikivennäistä ja tilanne pikkasen helpottanu
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931702
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2291420- 871321
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!65995Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9864- 46832
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809