Uutena sinä annat meille rauhan,
pimeyteen sukeltaa vailla määränpäätä
Tunnustaa tunteet syvimmät pimeään,
mitä valoosi ei koskaan sanoa voi
Nähdä maailman ilman virheitä,
uskoa sen puhtauteen, sen rakkauteen
Puolinaisena tuot salaperäisyyden,
heität varjot pehmeät ylle maailmaan
Jossa katseet vienot voi vaihtaa,
jättää ne huomaan hämärän
Liikuttuneen tunteen peittää varjoon,
sen huojentuneena taas valoon tuoda
Täytenä kirkastat yömme kuulaan,
kulkea voimme pitkin siltaasi hehkeää
Nähdä rakkauden silmistään toisen,
jota kätkeä ei enää halua hämärään
Sitä maailmalle kaikelle julistaa,
valon loistaessa kilpaa rakkaan kasvojen
pimeyteen sukeltaa vailla määränpäätä
Tunnustaa tunteet syvimmät pimeään,
mitä valoosi ei koskaan sanoa voi
Nähdä maailman ilman virheitä,
uskoa sen puhtauteen, sen rakkauteen
Puolinaisena tuot salaperäisyyden,
heität varjot pehmeät ylle maailmaan
Jossa katseet vienot voi vaihtaa,
jättää ne huomaan hämärän
Liikuttuneen tunteen peittää varjoon,
sen huojentuneena taas valoon tuoda
Täytenä kirkastat yömme kuulaan,
kulkea voimme pitkin siltaasi hehkeää
Nähdä rakkauden silmistään toisen,
jota kätkeä ei enää halua hämärään
Sitä maailmalle kaikelle julistaa,
valon loistaessa kilpaa rakkaan kasvojen
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sinäkö nämä kirjoitat?...Vai joku muu? Sanojasi käytät kuin hän.Kirjoitatko minulle vai jollekin toiselle vai et kenellekkään? Salaa TOIVON vaikken ehkä uskokkaan...
nämä runot olen sisältäni kaivanut...
En tiedä, mistä ne tulevat, jostain syvältä, jostain salaisesta paikasta
Kirjoittelen näitä sille kauniille ajatukselle, haikealle rakkaudelle, hullulle tunteelle... Kaikille, enkä silti kenellekään...
Ehkä toivoosi vastataan, ehkä uskoosi luotetaan...
...Toivotaan parasta...pelätään pahinta! Luen aina läpi kirjoituksesi ja haaveilen että kerrot niissä lsää haaveiden ja unien maasta jossa keskinäisintä on rakkaus ja yhteen kuuluvuden tunne jonkun kanssa...eikä kuitenkaan kenenkään kanssa, jossa kerrotaan rakkaudesta joka on ja jota kuitenkaan ei ole. Jatka ja kirjoita paljon!!! Sinulla sana hallussa.*haluaa lisää* (ja edelleen toivon että se olet juuri SINÄ)
muukaan voisin olla, kuin minä... :)
Yritän saada tunnelmallisia runoja tehtyä, ehkä niitä tulee, ehkä kestää... Ehkä väliin jotain muuta, ihan miten saan ideoita päähäni.
Kiitos kannustuksestasi, pyrin parhaani...
kävelyllä,mikä ois ihanampaa
Hienoa!
löytyy silta kuun,
jonka välkkyvään pintaan,
hän sinut vie
Hellien tunteiden siivittämänä,
kävelette sen keskelle,
suudelmaan suloiseen vaivutte
Maailmanne peittyy raukeaan usvaan,
vain sinä ja hän
Kiitos kaunis!
kauniilla runolla, mietikselen vain kuka hän voisi olla
Kun rakkaus kuolee
niin muistot siitä vielä elää
kunnes nekin hiljalleen kuihtuvat
niinkuin kesän kauniit kukkaset
mutta haikea on tämä runosi.
Pitäisiköhän saada siihen jatkoksi toivoa? :)
Kukkien kuihtuneiden,
ylle lumivaippa saa
Untuvan alla on rakkauden,
sen rippeiden hyvä olla
Saaden säteet ensimmäiset kevään auringon,
sulamaan peitteen hentoisen
Muuttunut on rakkaus,
voimaksi kukkien uusien
Nousten mullasta maan,
uuteen kukoistukseen
Itse olen luultavasti kirjoittanut viimeisen rakkausrunoni,siirryn tuolle toiselle runopalstalle
Tulen kuitenkin lukemaan teidän runoystävieni runoja ja ehkä niitä kommentoimaan