Tyttö istuu yksin lattialla,
pyyhkii kyyneleitä liinalla.
tuo itkevä tyttö olen minä.
Itken vuoksi yksinäisyyteni,
olen vuosia sitten menettänyt ystäväni.
Kyyneleet virtaavat naamallani usein,
kirjotan runoja itkien.
Muuta en voi tehdä lattialla,
oman kirouksen alla.
Kiroukseni on yksinäinen aina olla,
yksinäine sydän rappiolla.
Olen elämässä turhaa vain,
sitä mietin mielessäin.
Yksinäisyys koskee sydämessäni,
raastaa mun sieluani.
Olen onneton, iloton,
elämäni tarpeeton.
Yksinäisyys tuntuu pahalta.
Ei ystävyyttä voi millään korvata.
Ei chateillä, ei maileilla.
Ei kasvottomilla puheilla.
Ystävän jos saisin,
olisi elämäni sekaisin.
Hyppisin onnesta,
riemuitsisin onnesta!
Mutta kuka haluaa minut,
olenko jo lihavuuteni maininnut?
Ei kukaan muhun halua tutustua,
saatika sitten ihastua!!
Olen vain tälläinen tyttö lyhyt.
Ei kukoista onneni sävyt!
Se koskee aina, ikuisesti.
Niin kauan kunnes hymyilen iloisesti.
Niin kauan kuin joku minuun haluaa tutustua,
eikä suinkaan vihastua...
Yhden ystävän jos saisin,
elämääni paljon parantaisin.
Se tuntuisi hyvältä sydämmessäin,
ja eläisin onnellisesti ystävyydessäin.
Oletko ystäväni mun?
Monta kertaa hyljätyn?
Voitko musta välittää?
yksinäisyyttäni lievittää?
Auta mun sydäntäni,
poista mun yksinäisyyteni!!
pyyhkii kyyneleitä liinalla.
tuo itkevä tyttö olen minä.
Itken vuoksi yksinäisyyteni,
olen vuosia sitten menettänyt ystäväni.
Kyyneleet virtaavat naamallani usein,
kirjotan runoja itkien.
Muuta en voi tehdä lattialla,
oman kirouksen alla.
Kiroukseni on yksinäinen aina olla,
yksinäine sydän rappiolla.
Olen elämässä turhaa vain,
sitä mietin mielessäin.
Yksinäisyys koskee sydämessäni,
raastaa mun sieluani.
Olen onneton, iloton,
elämäni tarpeeton.
Yksinäisyys tuntuu pahalta.
Ei ystävyyttä voi millään korvata.
Ei chateillä, ei maileilla.
Ei kasvottomilla puheilla.
Ystävän jos saisin,
olisi elämäni sekaisin.
Hyppisin onnesta,
riemuitsisin onnesta!
Mutta kuka haluaa minut,
olenko jo lihavuuteni maininnut?
Ei kukaan muhun halua tutustua,
saatika sitten ihastua!!
Olen vain tälläinen tyttö lyhyt.
Ei kukoista onneni sävyt!
Se koskee aina, ikuisesti.
Niin kauan kunnes hymyilen iloisesti.
Niin kauan kuin joku minuun haluaa tutustua,
eikä suinkaan vihastua...
Yhden ystävän jos saisin,
elämääni paljon parantaisin.
Se tuntuisi hyvältä sydämmessäin,
ja eläisin onnellisesti ystävyydessäin.
Oletko ystäväni mun?
Monta kertaa hyljätyn?
Voitko musta välittää?
yksinäisyyttäni lievittää?
Auta mun sydäntäni,
poista mun yksinäisyyteni!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.