Se oli joskus, oliko vuosi sitten
kun sen esimmäisen kerran ymmärsin
se oli se harmaa talo, ja mansardikatto
innoissani selitin
ja näin sen seinien sisällä vanhuutemme
sinä - jaa
ja jatkoit omiasi
Se oli myös silloin, ehkä jo varhemmin
-jo muutama vuosi
kun alkoivat olla ne asiat
jotka ennen meitä pitivät yhdessä
ja joista nautimme molemmat
sinun harrastuksiasi
ja minun
Silloin sen ymmärsin, vaikka en sanoiksi asti
että sinä olit jo mennyt
vaikka et sitä vielä itse tiennytkään
sillä meillähän oli kaikki niin hyvin
kaikkien mielestä
- melkein
Minä olin vain muuttunut osaksi sitä taakkaa
joka perheenpäälle kuuluu
ja vastuuntuntoisena miehenä
kannoit sen - minut - muitten murheitten mukana
sillä niinhän kuuluu tehdä
kunnon miehen
ja sehän olit
Ja minä katselin kauas, sen harmaan talon ohi
ja näin meidät molemmat, kärttyiset vanhukset
kitkerinä kyräilemässä,
seraavaa repliikkiä miettien
minä ilman taloani, sinä vastuusi kantaneena
paikalleen jähmettyneinä
toinen itään, toinen länteen
ikuisesti toisiamme kiskoen
Silloin tiesin, vaikka en ajatukseksi asti
että minun se oli tehtävä
sillä sinä et koskaan lähtisi
vaikka et enää paikalla ollutkaan
kantaisit vastuusi hautaan asti
hyvä mies
hiljaa kitkeryyttäsi kasvattaen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.