Kaikesta höösäämisestä, upeista uusista markkinoiduista ruoista, hienoista lisäravinteista, aivopesusta ja eläinlääketieteen kehittymisestä huolimatta on kissojen terveys viimeisen 30 vuoden aikana järkyttävällä tavalla täysin romahtanut ja erään eläinlääkärin mukaan uusia outoja sairauksia tulee hänen vastaanotolleen peräti jopa viikottain !!!
MIKSI !?
Sitä sietää jokaisen kissanomistajan miettiä ja myös arvioida mahdollisia lisääntyviä eläinlääkärikulujaan.
Jos syynä on vahvasti epäilemäni räjähdysmäisesti kasvanut teollinen kissanruokatuotanto niin eikö kannattaisi miettiä vaihtoehtoja esim kokonaan luonnolliseen, kissalle mahdollisimman aitoon ja alkuperäiseen, raakaan ravintoon siirtymistä ja kasvattaa pennutkin siihen jo alusta lähtien?
Muualla maailmassa, varsinkin koiranomistajien keskuudessa teollisen ruoan tuomiin ongelmiin on jo vahvasti reagoiduttukin ja kehitelty aivan uusi ruokavalio, nimeltään BARF eli "Biologically Appropriate Raw Food"- systeemi.
Lueskeltuani tietoa tästä ruokavaliosta se tuntuu häkellyttävän todelliselta ja fiksulta, uskomattoman helpolta ja yksinkertaiselta toteuttaa ja sopivalta ainakin koirille.
Olen myös tutustunut kissojen BARFiin, missä valkosipulin osuus tuntuu hieman epäilyttävältä, sillä sipulihan on kissoille hengenvaarallista.
Googlaamalla sanalla BARF löytyy tietoa, johon kannattaa tutustua!
Kuka innokas ja radikaali kissaihminen kehittäisi kissoillemme toimivan ja kissojen tarpeet huomioon ottavan kissojen BARFin? Vapaaehtoiset, käsi pystyyn!
Olen itse äärivegaani elävän ravinnon syöjä ymmärtäen kuumentamattoman ravinnon edut niin ihmisille kuin eläimillekin. Kissani ja minä syömme vehnänorasta, eikä ajatus pienistä määristä keittämättömiä tuoreita ja hienonnettuja vihanneksia kissojenkaan ruokakupissa hyvin pieninä määrinä siinä mielessä pelota.
Mutta kissojen BARFista luettuani, tulimieleen, että pitääkö kissoille ylipäätän antaa vihanneksia, edes sillä perusteella että niitähän on hiirien vatsassakin? Mitä _todellista_ ja _todistettua_ hyötyä niistä kissalle on ja miksi?
Kuten aiemmin olen kirjoittanut, 30v sitten kaikki, niin rotu- kuin maatiaiskissat söivät Suomessa lähes kokonaan pelkkää raakaravintoa, jota harvoin keiteltiin, eikä siihen lisätty mitään. Markkinoilla oli vain yksi kissojen purkkiruoka nimeltä Feline ja yksi lisäravinne nimeltään Kitzyme. Ja kissat olivat terveitä kuin pukit.
Kissojen hyvää terveyttä ylistettiin kansainvälisestikin, mikä kertoo sen olleen hyvä kaikkialla ja uskoisin, että aivan samasta syystä. Johtava englantilainen sinisten persialaisten kasvattaja ja kansainvälinen kissatuomari Mrs Brunton kehui sitä 60-luvulla kirjoittamassaan kirjassaan "Cats", jonka vähän aikaa sitten luin.
Yleensä ylistys meni näin:
"Kuten tiedämme, kissat ovat yleensä erittäin terveitä eläimiä ja sairastelevat vain aniharvoin. Kun ne sairastelevat on yleensä kyse kissanuhasta, kissarutosta tai suolistotulehduksesta..."
MIKSI !?
Sitä sietää jokaisen kissanomistajan miettiä ja myös arvioida mahdollisia lisääntyviä eläinlääkärikulujaan.
Jos syynä on vahvasti epäilemäni räjähdysmäisesti kasvanut teollinen kissanruokatuotanto niin eikö kannattaisi miettiä vaihtoehtoja esim kokonaan luonnolliseen, kissalle mahdollisimman aitoon ja alkuperäiseen, raakaan ravintoon siirtymistä ja kasvattaa pennutkin siihen jo alusta lähtien?
Muualla maailmassa, varsinkin koiranomistajien keskuudessa teollisen ruoan tuomiin ongelmiin on jo vahvasti reagoiduttukin ja kehitelty aivan uusi ruokavalio, nimeltään BARF eli "Biologically Appropriate Raw Food"- systeemi.
Lueskeltuani tietoa tästä ruokavaliosta se tuntuu häkellyttävän todelliselta ja fiksulta, uskomattoman helpolta ja yksinkertaiselta toteuttaa ja sopivalta ainakin koirille.
Olen myös tutustunut kissojen BARFiin, missä valkosipulin osuus tuntuu hieman epäilyttävältä, sillä sipulihan on kissoille hengenvaarallista.
Googlaamalla sanalla BARF löytyy tietoa, johon kannattaa tutustua!
Kuka innokas ja radikaali kissaihminen kehittäisi kissoillemme toimivan ja kissojen tarpeet huomioon ottavan kissojen BARFin? Vapaaehtoiset, käsi pystyyn!
Olen itse äärivegaani elävän ravinnon syöjä ymmärtäen kuumentamattoman ravinnon edut niin ihmisille kuin eläimillekin. Kissani ja minä syömme vehnänorasta, eikä ajatus pienistä määristä keittämättömiä tuoreita ja hienonnettuja vihanneksia kissojenkaan ruokakupissa hyvin pieninä määrinä siinä mielessä pelota.
Mutta kissojen BARFista luettuani, tulimieleen, että pitääkö kissoille ylipäätän antaa vihanneksia, edes sillä perusteella että niitähän on hiirien vatsassakin? Mitä _todellista_ ja _todistettua_ hyötyä niistä kissalle on ja miksi?
Kuten aiemmin olen kirjoittanut, 30v sitten kaikki, niin rotu- kuin maatiaiskissat söivät Suomessa lähes kokonaan pelkkää raakaravintoa, jota harvoin keiteltiin, eikä siihen lisätty mitään. Markkinoilla oli vain yksi kissojen purkkiruoka nimeltä Feline ja yksi lisäravinne nimeltään Kitzyme. Ja kissat olivat terveitä kuin pukit.
Kissojen hyvää terveyttä ylistettiin kansainvälisestikin, mikä kertoo sen olleen hyvä kaikkialla ja uskoisin, että aivan samasta syystä. Johtava englantilainen sinisten persialaisten kasvattaja ja kansainvälinen kissatuomari Mrs Brunton kehui sitä 60-luvulla kirjoittamassaan kirjassaan "Cats", jonka vähän aikaa sitten luin.
Yleensä ylistys meni näin:
"Kuten tiedämme, kissat ovat yleensä erittäin terveitä eläimiä ja sairastelevat vain aniharvoin. Kun ne sairastelevat on yleensä kyse kissanuhasta, kissarutosta tai suolistotulehduksesta..."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikset kirjoittaisi kirjaa aiheesta "Sata ja yksi tapaa mollata teollista kissanruokaa" ;)
BARF on OK juttu, mikäli asiaan on todella perehtynyt. Se ei ole helppo eikä yksinkertainen juttu alkuunkaan. BARF ei ole pelkästään sitä, että heitetään kissan nenän eteen erilaisia raakoja lihoja ja sisäelimiä sekä maitotuotteita. Jos kasvatat kissanpennut tällaisella ruokavaliolla, on lähes 100 % varma homma, että niille tulee paperbone disease, ns. paperiluutauti. Toisin sanoen lihan kalkki-fosfori -tasapaino ei ole kohdillaan ja on tarkoin tiedettävä minkä verran missäkin lihassa on kalkkia ja fosforia ja korjattava tilanne erilaisille kalkkivalmisteilla (mm. raa'at, jauhetut kananmunankuoret).
"Kuka innokas ja radikaali kissaihminen kehittäisi kissoillemme toimivan ja kissojen tarpeet huomioon ottavan kissojen BARFin?"
Tuota noin... Ei se ihan niin yksinkertaista ole, että tuosta vain kehitetään yksi tietty BARF -ruokavalio joka pätee sitten jokaisen kissan kohdalla. Ruokavalio on suunniteltava jokaiselle kissalle erikseen, kissat ovat yksilöitä ja niillä on erilaiset ravinnon ja ravintoaineiden tarpeet. Suunnitellaanhan kissojen ruokavalio muutenkin yksilöllisesti (tai ainakin meillä suunnitellaan, muista en tiedä).
Kyllä minä sen kirjan vielä kirjoitan. Kiitos vinkistä ;)
Miten voit väittää että BARFista tulee paperiluutauti, jos kissalle syötetään mahdollisimman paljon mm esim tuoreita kananluita?
Mistä muuten ihmisten osteoporoosi tulee ja miksi sitä on eniten juuri niissä maissa jotka juovat hulvattomasti maitoa kuten Suomessa ja USA´ssa? Onko kyse kalkinpuuttesta vaiko kenties D-vitamiinin puutteesta? Minä veikkaan jälkimmäistä, koska maitoa juomattomissa maissa sitä ei esiinny.
Eli ehkäpä paperiluutaudissakin on kyse D-vitamiinin puutteesta, eikä suinkaan pelkästään kalkki-fosforitasapainosta?
Mitä BARFin helppouteen tulee, niin juuri lihaisat luut ovat siinä se ongelma eli saat ajella pitkin Suomenniemeä etsimässä niitä, koska suurin osa lihasta on valmiiksi pakattuna ja aika luutonta. Asuminen kauppahallin kupeessa toki auttaa asiaa, sillä sieltä niitä vanhanaikaisen lihatiskin myyjältä vielä kaiketi saa.
Tarkoitin perus-BARFia ja sen kehittämistä kissoille, jota tottakai jokainen soveltaa kissansa mukaan. Ei tullut mieleen että asiaa ei tajuttaisi.
Ennen suureellisten johtopäätösten tekemistä on kuitenkin syytä katsoa hieman pintaa syvemmälle.
"...on kissojen terveys viimeisen 30 vuoden aikana järkyttävällä tavalla täysin romahtanut ja erään eläinlääkärin mukaan uusia outoja sairauksia tulee hänen vastaanotolleen peräti jopa viikottain !!!"
Missä tutkimuksissa kissojen terveyden on todettu romahtaneen?
Kommentti on aika mielenkiintoinen ottaen huomioon, että kissoja on tosissaan alettu hoitaa vasta aivan viime aikoina - hyvin pitkään kissa vain lopetettiin tai se kuoli pois sairastuttuaan. Kissat eivät siis välttämättä ole sairaampia vaan niiden sairaudet diagnosoidaan herkemmin kuin ennen.
Kissa on toki lihansyöjä ja pääosin viljaan pohjautuvia markettiruokia arvostellaan aivan syystäkin. On kuitenkin lukuisia hyvälaatuisia ruokamerkkejä, joiden koostumus on melko tarkkaan punnittu kissan tarpeiden mukaan. Ilman syvällistä asiaan perehtymistä voi olla hyvin vaikeaa ruokkia kissa raakaravinnolla yhtä tasapainoisesti (en sano, etteikö se onnistuisi). Lihan tarjoamiselle raakan on kyllä perusteita, mutta toisaalta se on myös ongelmallista (muista esim. toksoplasmoosi).
Tutkimuksia todella tarvittaisiin! Pelkäänpä pahoin että kansainväliset kissanruokafirmat vain alkaisivat painostaa ja sabotoida niitä siihen malliin että ne eivät koskaan valmistuisi.
Kysyn siis että miten on mahdollista että 60-luvulla Suomen Rotukissayhdistyksessä oli kaiken ikäisiä ja kaiken kokoisia ja kaiken rotuisia arvokkaita ja hyvinhoidettuja kissoja satamäärin, joilla ei ollut näitä nykyjajan kaikkia sairauksia?
Okei, ne eivät ehkä eläneet aivan niin pitkään kuin nykykissat, koska lääketiede ei ollut loppumetreillä yhtä hyvin paikalla ja ne ehkä lopetettiin kärsimästä piinallista vanhuuttaan aiemmin, mutta ne olivat siltikin elämänsä aikana todellakin erittäin terveitä verrattuna nykykissoihin.
Nyt kannattaa myös ajatella sitä kuinka ihmistenkin sairaudet ovat ns hyvinvointi-yhteiskunnassa valtavasti lisääntyneet samalla kun kaikki myrkyt vedessä,maalla ja ilmassa ja ravinnon laatu koko ajan kehnontunut ja tullut aina vain keinotekoisemmaksi. 30-50 vuotta sitten ei kärsitty liikalihavuudesta ja allergioista ja ties mistä. Elintavatkin olivat silloin vielä
aika lailla toiset. Ja huom! Tästä on toki tehty aika rutkasti tutkimuksia!
Noh, ehkä asioihin vielä tulee kissojenkin kohdalla tutkimuksien kautta selvyys ja ehkä tähän nykyrumbaan väsytään. Tai sitten ei ja tilanne vain pahenee ;(
Huom! Uskon keittämättömään, tuoreeseen ja käsittelemättömään ruokaan koska siinä on kaikki ravinto vielä tallella, oli sitten kyse kissoista tai ihmisistä. Ja niin uskovat ravintotieteilijätkin, joten en ole ainut. Mahdollisimman puhdas, käsittelemätön, luonnollinen ja tuore ruoka on sitä, millä jopa parannetaan paljon sairauksia, kuten minäkin paransin oman kissani edellisen omistajan huostassa vuosia kestäneen kroonistuneen virtsakiviongelman!
Tabby varmaan osaa valistaa sinua tuosta toksoplasmoosista, sillä sitäkin on kauhisteltu aivan liikaa.
En toki ole väittämässä raakaravintoa huonoksi vaihtoehdoksi, totesin vain, että ilman erittäin tarkkaa asiaan perehtymistä voi olla vaikea tarjota laadukkaan valmismuonan tasoista raakaruokaa - useimmat kissan omistajat kun eivät ihan hirveästi tuohon panosta.
Ja edelleen olen sitä mieltä, että teollisen ravinnon syyttäminen (siis ajattelen nyt lähinnä laatumerkkejä, en markettien viljanappuloita) on hieman hätäistä kun tutkimuksia ei ole ja kissojen hoidossa ja kasvatuksessa on muuttunut kovin moni muukin asia viimeisen 30 vuoden aikana.
Toksoplasmoosin vaaraa on kyllä liioiteltu monessa yhteydessä, mutta vaikka sairaus ei ole vakava, on kuitenkin ymmärrettävää, että ihmiset haluavat sitä välttää. Itse en koe sitä niin suurena ongelmana että siksi kypsentäisin kissojen lihan, mutta meillä ihmisillä on noiden asioiden suhteen erilainen toleranssi.
Ainiin, olen muuten itsekin tutkija ja voin kertoa, ettei kissanruokayhtiö niin vain voisi tutkimuksia sabotoida. Itseasiassa jos tutkimukseen saataisiin rahoitus ja mielenkiintoa löytyisi, ei yhtiöillä olisi kovinkaan paljoa keinoja asiaan puuttua. Salaliittoteorioita ei siis kannata kehitellä :) Toki rahoituksen saaminen voisi olla vaikeaa, tuo tutkimus kun ei ehkä hyödytä ketään taloudellisesti.
"Toki rahoituksen saaminen voisi olla vaikeaa, tuo tutkimus kun ei ehkä hyödytä ketään taloudellisesti."
Niinpä. Sinä sen sanoit. Altruismia ei tällä saralla ole olemassakaan.
Mutta. Tutkimuksia sabotoidaan ja sotketaan monin eri tavoin ja milloin mitenkin ja se on pelkkää arkipäivää. Siitä on osoituksena joidenkin totuudenmukaisten tiedemisten tuhotut urat ja kansalaisten pitkät oikeudenkäynnit ihmistenkin terveyttä tuhoavia firmoja vastaan.
Enkä minäkään ole kissojen märkää purkkiruokaa vastaan niin paljoa kuin koko kuivamuona-arsenaalia.
Silti sana laadukkuus ei mielestäni niihin sovi ja ns laatumerkit ei kokemukseni mukaan ole sen parempia, valitettavasti.