Oli yksi poika, Juho, joka kiinnostui minusta ja myös alkoi osoittaa sen. Juho oli kunnon unelmapoika, vuoden vanhempi, ei mikään hyvännäköinen mutta niin ihana, fiksu ja hauska että jalat meni alta. Olin ehkä hitusen kiinnostunut, haaveilinkin yhteisistä jutuista tämän pojan kanssa, toisaalta taas aina kun olin samassa paikassa Juhon kanssa niin aloin ajattelemaan että ei se nyt niin ihana olekaan.
Oltiin tosi hyviä kavereita jo muutenkin.
Nyt reilu viikko sitten Juho vihjaili siihen suuntaan että haluaisi että ollaan enemmänkin kuin niitä kavereita. Alkoi ahdistaa ja hätäisesti vastasin että "ollaan kavereita niinkuin ennenkin". Sanoin myös miten rakas se on minulle mutta että en halua edes ajatella seurustelua.
Alan vasta nyt tajuta miten tärkeä se on minulle, ollaan lukiossa molemmat. Tuntuu että en löydä toista jonka kanssa juttu kulkisi niinkuin sen kanssa. En tiedä tykkääkö tämä poika minusta edelleen, vaikuttaisi vähän siltä, mutta ylpeys ei anna periksi kysyä enää mitä se minusta ajattelee. Jälkeenpäin on turha ruikuttaa, niinhän se vähän on. Kuitenkin ajattelen sitä enemmän kuin ennen.
Se on ainoa joka kuuntelee ja lohduttaa minua ja joka ajattelee samalla lailla kuin minä.Itse nyt tein hätäisen lopun koko tarinan alulle.
Muutenkin haluaisin oman kullan, en siksi että muilla on vaan siksi että haluan helliä jotain ihmistä ja että sekin rakastaa minua.
Että minä oon tyhmä tyhmä tyhmä...Taitaa olla myöhäistä jo...:(
Oltiin tosi hyviä kavereita jo muutenkin.
Nyt reilu viikko sitten Juho vihjaili siihen suuntaan että haluaisi että ollaan enemmänkin kuin niitä kavereita. Alkoi ahdistaa ja hätäisesti vastasin että "ollaan kavereita niinkuin ennenkin". Sanoin myös miten rakas se on minulle mutta että en halua edes ajatella seurustelua.
Alan vasta nyt tajuta miten tärkeä se on minulle, ollaan lukiossa molemmat. Tuntuu että en löydä toista jonka kanssa juttu kulkisi niinkuin sen kanssa. En tiedä tykkääkö tämä poika minusta edelleen, vaikuttaisi vähän siltä, mutta ylpeys ei anna periksi kysyä enää mitä se minusta ajattelee. Jälkeenpäin on turha ruikuttaa, niinhän se vähän on. Kuitenkin ajattelen sitä enemmän kuin ennen.
Se on ainoa joka kuuntelee ja lohduttaa minua ja joka ajattelee samalla lailla kuin minä.Itse nyt tein hätäisen lopun koko tarinan alulle.
Muutenkin haluaisin oman kullan, en siksi että muilla on vaan siksi että haluan helliä jotain ihmistä ja että sekin rakastaa minua.
Että minä oon tyhmä tyhmä tyhmä...Taitaa olla myöhäistä jo...:(
Vastaukset 2
Vanhimmat
mutta voin sanoa, että itse pilasin parhaimman ystävyyssuhteeni aloittamalla seurustelun ko hlön kanssa
koskaan ei ole liian myöhäistä, soita sille heti ja kerro ajatuksistasi ja tunteistasi! (paitsi älä mainitse, että kun olet hänen kanssaan, hän ei tunnukaan niin ihanalta..) kyllä hän tajuaa sinua, jos tykkää sinusta oikesti! :)