Rakkauteen on sydämesi tuomittu,
sen lämpöön hehkuvaan, ihanaan
Sielusi haavoja syviä paikattu,
saa mielesi, kehosi nousemaan
Keskeltä mielesi huuman kuumimman,
huomaat ympäristösi huomiosi tarvitsevan
Melkein tunnet sen päällesi kaatuvan,
et uskonutkaan roskiesi maatuvan
Mitä paperit nää ympärilläsi ovat,
siistihän sinä olet aina ollut
Niitä pinoihin keräämään, sanat luovat,
mitähän niihin oletkaan runoillut
Haaveisiisi vaivut, unelmiin ihaniin
ja jäävät taas paperisi lattialle
Ei tullut siitä mitään, töihin toisiin,
säpsähtäessäsi siirryt muualle
Pölyistä on päällä kaappien, hyllyjen,
pöytä tuokin sekaisin, luutu käteen nyt
Hyvin hoitui hetken pienen,
hyllystäsi pyyhkimään albumiasi kuvien käyt
Mitä kaikkea kuvissa olikaan, miettien,
muistoihisi taas vaivut, haaveittesi näyt
Lentää rätti, loiskuu vesi saavissaan,
kun heräät huomaamaan, ei luonnistu tämäkään
Mikäs käteesi käykää, imuri tuo pölyn,
tämän pystyt kyllä haaveilematta hoitamaan
Alku vahvasti käyntiin lähtee, puhdasta tulee
Mut voi se kohta lattian, siinä olevan vällyn,
jossa rakkaasi kainaloon käperryit nukkumaan,
sille käyt makaamaan, tuoksun rakkaasi viettelee
Ja imuri vaan laulaa kummaa lauluaan,
ei onnistunut tämäkään, mut yritithän silti
Ja lopulta herätessäsi unelmistasi,
huomaat joutuvasi siivoamaan uudelleen
Mut onkin jo ilta, odottamasi,
näet rakkaasi, siis hänen luokseen...
sen lämpöön hehkuvaan, ihanaan
Sielusi haavoja syviä paikattu,
saa mielesi, kehosi nousemaan
Keskeltä mielesi huuman kuumimman,
huomaat ympäristösi huomiosi tarvitsevan
Melkein tunnet sen päällesi kaatuvan,
et uskonutkaan roskiesi maatuvan
Mitä paperit nää ympärilläsi ovat,
siistihän sinä olet aina ollut
Niitä pinoihin keräämään, sanat luovat,
mitähän niihin oletkaan runoillut
Haaveisiisi vaivut, unelmiin ihaniin
ja jäävät taas paperisi lattialle
Ei tullut siitä mitään, töihin toisiin,
säpsähtäessäsi siirryt muualle
Pölyistä on päällä kaappien, hyllyjen,
pöytä tuokin sekaisin, luutu käteen nyt
Hyvin hoitui hetken pienen,
hyllystäsi pyyhkimään albumiasi kuvien käyt
Mitä kaikkea kuvissa olikaan, miettien,
muistoihisi taas vaivut, haaveittesi näyt
Lentää rätti, loiskuu vesi saavissaan,
kun heräät huomaamaan, ei luonnistu tämäkään
Mikäs käteesi käykää, imuri tuo pölyn,
tämän pystyt kyllä haaveilematta hoitamaan
Alku vahvasti käyntiin lähtee, puhdasta tulee
Mut voi se kohta lattian, siinä olevan vällyn,
jossa rakkaasi kainaloon käperryit nukkumaan,
sille käyt makaamaan, tuoksun rakkaasi viettelee
Ja imuri vaan laulaa kummaa lauluaan,
ei onnistunut tämäkään, mut yritithän silti
Ja lopulta herätessäsi unelmistasi,
huomaat joutuvasi siivoamaan uudelleen
Mut onkin jo ilta, odottamasi,
näet rakkaasi, siis hänen luokseen...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiva runo! Hymyilytti tuo tarina.
Hyvää yötä runoilija...
Sinulle myös hyvää yötä, muusani, mutta olet tähän aikaan jo rauhallisesti unessa.
Mitäs muuta runoon tarvitaan. Sanat siivous ja rakkaus... :) Kiitos hymystäsi, se lämmittää...
Hei te kaksi runoilijaa!
Ihanaa kun olette löytäneet toisenne. On ollut mielenkiintoista ja koskettavaa seurata kirjoittelujanne ja keskusteluanne. Kuitenkin...Olisiko teidän aika vaihtaa yhteystietojanne tai mahdollisesti siirtyä jatkamaan keskustelua chattipalstalle ihan privana...? Väitän, että kohta puolin olette tunnistettavissa, enkä oikein usko, että sitä haluatte. Kieltämättä täytyy tunnustaa, että itsekin olen löytänyt itsestäni pienen tirkistelijän teitä kahta seuratessani. Ja silti mulla on ihan oma elämäkin :)
Runonne ovat ihania. Kiitos niistä. Niitä toivottavasti tulee jatkossakin.
Kaikkea hyvää teille molemmille yhdessä ja erikseen! Kohdatkaa toisenne jo muutenkin kuin noissa viestiketjuissa. Uskon, että kumpikaan ei sitä kadu, Runoilija ja sen muusa.
Ensinnä pitää pikkuinen, ehkä minun luoma, virhe korjata...
Kyseessähän on runoilija ja Ruonoilijatar...
Tähän viestiketjuun tuli tuo muusa laitettua, koska olen Hannelen (en suostu kirjoittamaan pienellä...) innoittamana keksinyt muutaman runon pätkän. :)
Keskutelumme siirtäminen muualle on mielessäni, "hiukan" olemme liikaa innostuneet, kun muutaman kerran olemme olleetkin samoihin aikoihin koneella. Onhan noita vaihtoehtoja.
Muutamaan kertaan olen joutunut vetämään kirjoituksiani pois tämän julkisen palstan takia.
Olen kyllä juu huomannut, että lukijoita on jonkin verran riittänyt... :) Eihän sitä pelkkää runoa vaan kehtaa lukea, pitäähän sitä jatkotkin katsoa ;)
Kiitos sinulle "P". Katsotaan, mihin maailma kääntyy... Kyllä tänne aina silloin tällöin jokunen runon poikanen ilmaantuu kärsittäväksenne. Halusittepa tai ette... ;)
Todellakin. Olet oikeassa. Nöyrimmät pahoitteluni kutsuessani upeaa Runoilijatarta muusaksi, koska tosi on, että Hannele kirjoittaa aivan yhtä hienosti kuin sinä. Naisena hänen runoistansa on erityisen hienoa löytää sitä samaa, mitä itsekin on tullut läpikäytyä.
Toivottavasti myös sinä Hannele luet tämän ja jatkat runoiluasi. Älä häviä ja piiloudu, se ei ole kenenkään halu ja tarkoitus, on kommentit olleet sitten mitä tahansa.
Joku sanoi, että ihmiset ovat kateellisa. Ehkäpä asia onkin juuri noin. Itse en kuitenkaan sitä tunnetta itsessäni tässä nimenomaisessa asiassa tunnista. Päinvastoin.
Kaikkea hyvää edelleen.
Uusia runoja odotellessa teiltä molemmilta...
"P"
...kannustuksesta! Katsotaan nyt.Enhän minä runoilua lopeta kokonaan.Eria sia sitten missä yhteyksissä. Jokatapauksessa ihanaa että olet runoistani pitänyt :)
iloksemme. Olen lukenut ne kaikki mutta en ole uskaltanut ennen tunteita jotka ne antaa, sanoiksi pukea
kiinni sanoillani tartun,
niiden huomaan hellään jään
Kaiken keskeltä löydän pelon tutun,
kunnes vihdoin sen voitit tänään
Kyllä sinä olet tunteitasi kauniisin runoihin pukenut. Kiitos sinulle niistä. Kiitos sanoistasi kauniista.