Rintamamiestalosta on lahonnut vinolaudoitusta, pystyjä ja alajuoksua. Voiko vinolaudan purkaa puolesta seinästä ja korvata tuulensuojalevyllä? Käsittääkseni kyllä. Ja joutuuko kuseen, jos takoo alajuoksun painekyllästetystä?
Lahot seinät
Olavi
123865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaikki riippuu haaroista siis asianhaaroista.Voi vinolaudan toki purkaa ja korvata levyllä mutta suositeltavampaa on korjata/korvata samantyyppisellä rakenteella.Eli sillä vinolaudalla.
Samoin se alajuoksu voi sen toki kyllästetystä laittaa mutta sekään ei ole tarkoituksenmukaista.jos alkajuoksu lahoaa niin sen korvaaminen painekyllästetyllä on oireiden hoitoa.oikea tapa on selvittää syyt miksi se on lahonnut ja korjata ne syyt ja sen jälkeen alkuperäisen kaltainen rakenne.Alajuoksun ei kuulu kestää kosteutta.
Tapaus sanelee asianhaarat. Se kai on sitä ympäripyöreyttä, jossa jokainen rakennusmestari on mielellään eri mieltä. Tämä nyt tuli lähinnä mieleen, kun omalta kohtaa jokainen viisaampi antaa hieman poikkeavaa tietoa. Tavan tallaajasta nyt ei niinkään, mutta ku koulutetut henkilöt alkaa tapella näkemyksistä, niin kenet siinä sitte ottaa valvovaksi valopilkukseen, että sais vanhan paskan nostettua kunnialla kaivosta?
No joo. Lahoamisten syyt alkaa selvitä alapohjasta, sen mukaan täytyy miettiä kuuluuko kotirintamamiehisyyteen vielä kulttuurillinen säilyttämisenhimo vai pitääkö ruveta raapimaan tulitikkuja.
Vaikka kyllä ne vaan alajuoksun aikalailla pk:sta laittaa nykytaloihin.
se on niin just tätä.Joka tohtorilla on omat lääkkeet ja kaikki oikeassa,ainakin omasta mielestään.
Nykyään laitetaan painekyllästettyä sinne sun tänne ja aina sen sanotaan olevan välttämätöntä.
Rakennus asioita ymmärtääkseen pitää osata lukea ajan ilmiöitä ja menoa(Markkinataloutta,psygologiaa,historiaa,kädentaitoja,rakennustyön kokemusta jne.)
Toisin sanoen neuvoja on yhtä paljon kun neuvojia ja kaikilla neuvot juontavat juurensa omista lähtökohdistaan.
Ei välttämättä kannata kysyä vanhantalon remonttiohjeita arkkitehdilta,uusien talojen tekijöiltä,saatikka rakennusteollisuuden edustajilta. Kaikilla on omat lähtökohtansa viisauteensa.
Mun neuvoni sulle on:ota semmoinen mestari joka on korjannut ennenkin niitä rintsuja.
tai sitten loppujen lopuksi summa summarum.Tee just niinkun itse tykkäät.
Aika paljon pois rungon jäykkäreitä, jos puolesta seinästä asti jättää reevauksen pois. Mutta ainakin omassani on vinolaudoitus seinän sisäpuolellakin, joten sahasin ja tongin ulkokautta lahoa pohjajuoksua ja runkotolppien alapäitäkin parinkymmenen sentin korkeudelle noin viiden metrin matkalta pois ja hyvin pysyi torppa kuosissaan vaikka yhdeltä nurkalta hetken oli ilman tukea. Tulihan siinä yhteydessä pieni "pururatakin" perustettua, kun säkitin korjauskohdan purut ja valutin ullakon kautta ne takaisin.
Syy lahoamiseen oli rintsikalle tyypillinen iso betoninen porrasmöykky, joka oli valettu suoraan ulkoseinään kiinni ja oli koko mitaltaan pohjajuoksua 30 cm korkeammalla. Korjatessa porailin betonimöykyn läpi 30mm "salaojat" 30cm jaolla koko portaan mitalle ja pohjajuoksun alle alushuovan ja rungon ulkopintaan filmivanerin portaan kohdalle. Kaiken tämän rakensin niin, että nyt jäi seinän ja portaan väliin 40mm tuuletusväli jonka pohjalla näkyvat nämä onton betoniporrasrakenteen läpi poraamani "salaojat"
Tulevaisuudessa katan koko portaan, joten kosteuden kerääntyminen vähenee oleellisesti.
Sen korjatun alueen 30cmx 5m pinnoitin tuulensuojalevyllä odottamaan pintaverhoilun uusimisprojektia.
En tiedä teinkö oikeaoppisesti saatika riittävästi, mutta itse uskon lujasti nykyisen rakenteen olevan aikaisempaa oikeampi ja olihan tuo aiempikin rakenne kestänyt 60v.
Näitä mökkejä on tehty aikapaljon niinkin, ettei vinolautaa ole. Purut vaan ulkovuorausta vasten ja sisäpuolella on umpilaudotus vaakana. Aikalailla 40 -luvun hommaa käsittääkseni. Eräs vanhempi pappa jopa ihmetteli, minkä hemmetin takia sitä vinolautaa ruvettii yleensä käyttämään. Hyvä rakennehan se on kyllä. Ku löytys joku reiska, joka ois joutunu purkaan koko vinolautaseinän, nin sais laukasta mielipiteesä. Tuntus niin kätevämmältä läjätä levyllä kun kilometritolkulla lautaa. jos lisäeristeen laittaa vielä runkolevyllä päälle, nin pysyyykaise läjässä. Voi vaan olla visasempi tunkkailla seuraavan 50 vuoden päästä.
Teepä nyt Olavi vittu ihmeessä juuri niin kuin haluat, jos et tykkää muiden neuvoja kuunnella.
Pura ihmeessä koko vinolaudoitus auki ja virittele siihen joku tuikitärkeä lisäeristys päälle, niin torppa on kymmenessä vuodessa laho yltä ja päältä.
Vanhempi pappa mulle kerran tokas, että johan se on ihme jos sun mökissä on vinolauta lahonnu puoleenväliin (ei muuten millään ole), sillon on kyllä paree tuikkasta tuli nurkan alle ja soittaa VPK harjotuksiin. Mutta huseeraa ny omia aikojas ku et kumminkaan ketään kuuntele.
Että noita mökkejä rakennettiin välittömasti soden jälkeisinä aikoina monella tapaa. Monista tarvikkeista oli pulaa. Toisilla toisista ja toisilla toisista. Rakentamisen metodia "sävellettiin" rakennuksen edetessä.
Rakennusvalvonta oli varmasti puutteellista ja samoilla lupakuvilla kuulemani mukaan tehtiin useampikin talo. Piirustukset vaan esim. vaikka peilikuvaksi aina tontin mukaan ja/tai verantaa ja yläkerranportaita pikkasen eri kohtaan ulkoseinää.
Omasta torpastanikaan ei löydy lupakuvia lukuisista kyselyistäni huolimatta, ei mistään "instanssista". Sen sijaan purkaessani olen löytänyt moniakin Kerho- Työmies- ja Saimaa-askeja, joiden pohjiin on hahmoteltu monenlaisia rakenteita ja viestejä rakentajalta toiselle.
Oman torppani rakentajilla oli puutavara ja etenkin naulat riittäneet. Nyt esim. vesikattoa (pahvia, päreitä, rimoja,kuitulevyä ja kattohuopaa 3 kerrosta ja miljoonittain erilaisia nauloja. kymmeniä säkillisiä purua unohtamatta) purkaessani lyhdyn tieltä olen perskohtaisesti saanut kuvaa oman torppani rakenteista vastapelurina lapsuudenkotini, joka oli pykätty huomattavasti vaatimattomammista tarpeista.
Kaikenkaikkiaan kuitenkin olen ostamaani tyytyväinen ja ilman alkuperäisiä kuvia minulla on varsin vapaat kädet tehdä torpastani "omannäköiseni"
Kävin rakennusvirastossa neuvottelemassa muutoksista sisätiloissa. Viranomainen alkoi kireänoloisesti vaatia kaikenlaista virallista ennen toteuttamista. Pyysin viranomaista esittämään heillä hallussa olevat lupakuvat, joista selviää torppani rakenteet. Ei löytynyt. Kehotin viranomaista työntämään pillarilla 60v seissyt luvaton rakennus nurin ja itse lähtisin selvittämään viranomaisen vastuuta, että on antanut ihmisten elää ja asua tuon 60v kaava- alueella luvattomassa pytingissä. Ei työntänyt.
Sovimme suullisesti, että alan purkaa ja sitä mikä paljastuu käytetään pohjana muutoksiin kokeneen, päiväntasalla olevan valvojan ohjaamana. Luvat muutoksille haetaan sitten kun on muutokset tehty.
No tämä nyt meni hiukan ohi alkuperäisen, mutta kuvannee jonkin verran sitä, miksi niin moni "veteraanin" remontoija joutuu aivan talokohtaisesti miettimään "miten minä nyt tässä minun talossani parhaiten voisin remontissani onnistua".
Yleisiä hyviksikoettuja ratkaisumalleja kannattaa ja joutuu soveltamaan, mutta sehän se juuri tekee vanhan korjaamisesta mielenkiintoista. Ja tokihan jokainen vanhan korjaaja on huomannut että sillä työmäärällä mikä vanhan kanssa kertyy, tekisi noin kolme uutta taloa.
Työniloa vaan kaikille kanssaeläjille!!!
Niin sitä pitää. Kiroilu lisää momenttia. Onko lisäeristys sama kuin suunnitelmallinen lahottaminen? Liekö sitten hyödytöntä lisäeristää 10cm puruseinä, jos jokatapauksessa joutuu koko hoidon purkamaan? Toisaalta seinien lämpöhävikki on niin paljon pienempi kuin ikkunat, alapohja, yläpohja, Mutta olikko päissäs ku keskellä yötä hoit tuota vittua?
Olet mielenkiintoinen ihmistyyppi.Miksi kyselet neuvoja tai tietoja kerran olet jo päättänyt miten aioit toimia? Haluatko vain hyväksyntää valinnoillesi vai itsellesi.
Vinolautaa käytetään sen vuoksi koska se jäykistää rungon lujasti ja ennenvanhaan lauta oli helposti saatavilla oleva halpa rakennusmateriaali.Huokoisilla levyillä tuskin saa yhtä vankkaa runkojäykistystä.
Vinolaudoitusta ei vanhassa talossa ole mitään syytä alkaa purkamaan ja korvaamaan levyillä.Lahot kohdat on helppo vetää sirkelillä alas ja korvata uusilla,ei pitäisi olla nykyajan koneilla paha homma.
Lisäeristys seinään on pääosin yöunien parantelua mulla vie rintsu vuodessa 2000 litraa ööliä alkuperäiskunnossa eli sillä kymmenen sentin purulla.Kannattaako loppujen lopuksi lisäeristellä jos oletetaan,että seinät hukkaa vaikka noin 20 prosenttia kuluista ja siitä sais lisäeristyksellä optimistisesti ajatellen nelkyt prosenttia pois.Että siitä laskin käteen ja miettimään.Ite en viitsi.
Eihän elämä toki säästämistä varten ole. Mutta jos lahon takia joutuu uusimaan koko ulkoseinän, lisäeristys tekee kustannuksiin +50%. Samaa tyhmyyttä voi tietenkin laskea lämmityskustannuksilla, tai uusvanhoilla periaatteilla. Ja tulevalla mätänemisellä. Ja tottakai haen hyväksyntää ja ristipurentaa valinnoille, ennemmin kuuntelen kansan ääntä kuin kuudensadan euron kansanedustajaa.
mies hätäile sen lisäeristämisen kanssa kun sulla ei oo kuitenkaan sisäpuolella höyrynsulkua ja kunnollista ilmastointia. Mieti ja ota selvää mitä tapahtuu talven aikana - lämpöä sisällä - kylmää ulkona. Mitä tapahtuu kun ne kohtaavat seinän sisällä? Jos lisäät eristettä hallitsemattomasti niin se kosteus mätii siellä seinän sisässä jatkuvaan: Ei ehdi haihtua edes kesän aikana!
Tässä purtavaa,jäi kiinnostaa tuo asia.
Eipä ole elämä säästämistä varten mutta kannattaa miettiä mitä maksaa investoinnista joka säästää käyttökustannuksia jonkin verran.
Otan esimerkin vaikka omasta talostani jossa yksi ulkoseinä olisi lahon vuoksi uusimisen tarpeessa ja samassa yhteydessä miettisin lisäeristystä.
Eli talo ottaa 2000 litraa vuodessa öljyä josta oletetaan seinien osuudeksi 20% siis 400 litraa.
Tästä 400 litrasta lisäeristyksellä saisi siis optimistisesti ajatellen vaikka 40% säästettyä siis 160 litraa öljyä vuodessa.
Ja koska kyseessä on vain yksi seinä mitä remontoidaan niin tuo 160 litraa pitäisi jakaa neljällä eli siis 40 litraa.
Jos siis lisäeristäisin remontin yhteydessä yhden ulkoseinän niin investoinnista tulisi vuotuista säästöä 40 litran verran öljyä joka maksaa vaikka 32e ( en muista lämmitys öljyn hintaa mutta oletetaan vaikka 80c/litra)
Jos oletetaan että lisäeristyksen kustannukset olisi tuo 50% kustannuksista niin montakohan vuotta pitäisi taloa lämmitellä jotta investointi tulisi katettua? Täysin hattuarvio remontin kuluista voisi olla vaikka 10000 e josta lisäeristyksen kustannukset olisi se 50% eli 5000e, siitä sitten lasketaan että taloa sais lämmitellä 156 vuotta nykyisillä öljynhinnoilla niin investointi alkaa tuottamaan voittoa.siis olettaen ,että lisäeristyksen muista riskeistä mikään ei realisoidu.
En tunne laskelmiasi ja paljonko olet laskenut omalle työlle arvoa,kuinka rahoitat hankkeen,ja mikä on talosi lämmitysmuoto jne,mutta täskin jo ajattelemisen aihetta.