Poistoilmalämpöpumppu/jäähdytys ?

Eli miten toiminut?
Onko tuo nilan sulla myös semmonen, että sillä lämpiää samalla käyttövesi ja lämmitysvesi, esim. vesikiertolattiaan? Onko siinä korvausilman lämmitys myös samaan rahnaan?

Oon kysellyt muilta pilp-toimittajilta myös tuota jäähdytys hommaa ja NIBENn kaveri kertoi, että vois kytkeä erillisen jäähtytysyksikön siihen korvausilmatorveen niben perään. Esim. varmaan tuommonen KAIRin vekotin. Miten toiminee tuommonen, sitä en sitten tiedä. Lähetin KAIRille meilin, mutta eipä ole vielä tullu mitään vastausta...

Maukka kirjoitti:

Eli miten toiminut?
Onko tuo nilan sulla myös semmonen, että sillä lämpiää samalla käyttövesi ja lämmitysvesi, esim. vesikiertolattiaan? Onko siinä korvausilman lämmitys myös samaan rahnaan?

Oon kysellyt muilta pilp-toimittajilta myös tuota jäähdytys hommaa ja NIBENn kaveri kertoi, että vois kytkeä erillisen jäähtytysyksikön siihen korvausilmatorveen niben perään. Esim. varmaan tuommonen KAIRin vekotin. Miten toiminee tuommonen, sitä en sitten tiedä. Lähetin KAIRille meilin, mutta eipä ole vielä tullu mitään vastausta...

Ihan hyvin on pelittänyt. Valmistaja muistaakseni lupaa 10 asteen jäähdytystehon mutta ihan tuota en uskoisi. Meillä lämmöt pysyi hyvänä todella kuuminakin päivinä, pitää vain muistaa aloittaa jäähdytys tarpeeksi ajoissa. Nilanhan siirtää "jäähdytys" ilman sitten veteen eli se ei jouda harakoille.

Pilppi lämmittää toki korvausilman, johon se käyttää LTOn tavoin jäteilman lämpöä.

Meitin nilan hoitaa myös lattialämmityksen läpivirtauskattilalla. Tyyppi on tuo VP 18C/EK9.

Jarmo kirjoitti:

Ihan hyvin on pelittänyt. Valmistaja muistaakseni lupaa 10 asteen jäähdytystehon mutta ihan tuota en uskoisi. Meillä lämmöt pysyi hyvänä todella kuuminakin päivinä, pitää vain muistaa aloittaa jäähdytys tarpeeksi ajoissa. Nilanhan siirtää "jäähdytys" ilman sitten veteen eli se ei jouda harakoille.

Pilppi lämmittää toki korvausilman, johon se käyttää LTOn tavoin jäteilman lämpöä.

Meitin nilan hoitaa myös lattialämmityksen läpivirtauskattilalla. Tyyppi on tuo VP 18C/EK9.

minkä kokoinen talo, m2/m3?
paljonko on ollut sähkön kulutus?

meillä on ivt käytössä ollut 1½ vuotta, ihan tyytyväinen olen ollut, vaikka onkin räppänät seinissä...

Ivt490 kirjoitti:

minkä kokoinen talo, m2/m3?
paljonko on ollut sähkön kulutus?

meillä on ivt käytössä ollut 1½ vuotta, ihan tyytyväinen olen ollut, vaikka onkin räppänät seinissä...

Kulutusta en osaa vielä arvioida koska olemme asuneet parisen kuukautta. Eräs henkilö jolla on sama laite kertoi 16.000 vuosikulutuksesta, sisältäen siis kaikki sähköt ja väkeä oli muistaakseni viisi.

Meidän talossa on pinta-alaa 135 mutta kuutioita en muista kuolemksenikaan. Korkeimmassa kohtaa on korkeutta 3,3 metriä joten kyllä kuutioita varmaan on kohtuullisesti.

Jarmo kirjoitti:

Kulutusta en osaa vielä arvioida koska olemme asuneet parisen kuukautta. Eräs henkilö jolla on sama laite kertoi 16.000 vuosikulutuksesta, sisältäen siis kaikki sähköt ja väkeä oli muistaakseni viisi.

Meidän talossa on pinta-alaa 135 mutta kuutioita en muista kuolemksenikaan. Korkeimmassa kohtaa on korkeutta 3,3 metriä joten kyllä kuutioita varmaan on kohtuullisesti.

Eli kaverilla IVT 490 täällä Oulussa. Väkeä asuupi 3 henkeä, talo 1.5 kerroksinen 160 neliöinen puutalo. Korkea olohuone, eli kattoon saakka auki. Tarkasti en tiedä kuutiota.
Autotalli 26 neliötä lämmin. Siinä käytössä varaava sähkölämmitys lattiassa, mutta lämpöä piti talvella siellä vain noin 10 astetta.

Sähkökulutus 18000 kWhta/vuosi.

Maukka kirjoitti:

Eli kaverilla IVT 490 täällä Oulussa. Väkeä asuupi 3 henkeä, talo 1.5 kerroksinen 160 neliöinen puutalo. Korkea olohuone, eli kattoon saakka auki. Tarkasti en tiedä kuutiota.
Autotalli 26 neliötä lämmin. Siinä käytössä varaava sähkölämmitys lattiassa, mutta lämpöä piti talvella siellä vain noin 10 astetta.

Sähkökulutus 18000 kWhta/vuosi.

Takan käytöllä on tosi merkittävä vaikutus PILP taloissa, joten kulutukset voivat olla merkittävistä erilaisia käyttääkö takkaa vai ei.

Minusta ei tuo kovin paha kulutus ole, lämmittääkö ivt vain käyttövettä vai myös lattialämmitystä jäteilmalla?

Jarmo kirjoitti:

Takan käytöllä on tosi merkittävä vaikutus PILP taloissa, joten kulutukset voivat olla merkittävistä erilaisia käyttääkö takkaa vai ei.

Minusta ei tuo kovin paha kulutus ole, lämmittääkö ivt vain käyttövettä vai myös lattialämmitystä jäteilmalla?

Takkaa pitää tosiaan myös käyttää, eli käyttävät takkaa säännöllisesti talvella. Takka on sijoitettu olohuoneeseen siten, että lämpö nousee vapaasti avoimeen tilaan ja näin yläkertaankin.

Lämmittävät tuolla IVT:llä sekä käyttöveden että Wirsbon lattialämmitysjärjestelmälle menevän lämmitysveden. Ainoana miinuksena kertoi tuosta 490 versiosta sen, että siinä ei ole korvausilman lämmitystä vaan räppänät seinissä. Niissä on kuulemma vielä virittämistä, meinaa vetää kinttuihin jollakin kelillä...

Maukka kirjoitti:

Eli kaverilla IVT 490 täällä Oulussa. Väkeä asuupi 3 henkeä, talo 1.5 kerroksinen 160 neliöinen puutalo. Korkea olohuone, eli kattoon saakka auki. Tarkasti en tiedä kuutiota.
Autotalli 26 neliötä lämmin. Siinä käytössä varaava sähkölämmitys lattiassa, mutta lämpöä piti talvella siellä vain noin 10 astetta.

Sähkökulutus 18000 kWhta/vuosi.

Ei lämmöntalteenottolaitteella tai sen tyypillä ole kovinkaan suuria merkityksiä kokonaisähkön kulutuksissa.
Eroja voi tulla lisäksi ilmanvaihdon määrien kautta, mutta tavanomainen ero normaaleilla määrillä erilaisten LTO-laitteiden talteenottotehojen ääripäiden välillä lienee vain reilun 2000 kWh:n luokkaa vuodessa.

Raksu kirjoitti:

Ei lämmöntalteenottolaitteella tai sen tyypillä ole kovinkaan suuria merkityksiä kokonaisähkön kulutuksissa.
Eroja voi tulla lisäksi ilmanvaihdon määrien kautta, mutta tavanomainen ero normaaleilla määrillä erilaisten LTO-laitteiden talteenottotehojen ääripäiden välillä lienee vain reilun 2000 kWh:n luokkaa vuodessa.

tuollaista edellisen kirjoittajan keskikokoista rakennusta.

Jarmo kirjoitti:

Kulutusta en osaa vielä arvioida koska olemme asuneet parisen kuukautta. Eräs henkilö jolla on sama laite kertoi 16.000 vuosikulutuksesta, sisältäen siis kaikki sähköt ja väkeä oli muistaakseni viisi.

Meidän talossa on pinta-alaa 135 mutta kuutioita en muista kuolemksenikaan. Korkeimmassa kohtaa on korkeutta 3,3 metriä joten kyllä kuutioita varmaan on kohtuullisesti.

130/450 m2/m3, vuodessa 10 000 kw/h, tosin takka on ollut säännöllisessä käytössä talviaikaan.

Maukka kirjoitti:

Takkaa pitää tosiaan myös käyttää, eli käyttävät takkaa säännöllisesti talvella. Takka on sijoitettu olohuoneeseen siten, että lämpö nousee vapaasti avoimeen tilaan ja näin yläkertaankin.

Lämmittävät tuolla IVT:llä sekä käyttöveden että Wirsbon lattialämmitysjärjestelmälle menevän lämmitysveden. Ainoana miinuksena kertoi tuosta 490 versiosta sen, että siinä ei ole korvausilman lämmitystä vaan räppänät seinissä. Niissä on kuulemma vielä virittämistä, meinaa vetää kinttuihin jollakin kelillä...

Tarkoitin sitä että lämmittääkö kone jäteilmalla myös lattialämmön? Nilanissahan se hoidetaan omalla läpivirtauskattilalla eli itse kompura on erikseen lattialämmöstä. Tähän selitettiin syyksi se että tällainen ero lisää kompuran käyttöikää ja sitä että jäteilma ei millään riitä molempiin vaan on parempi tehdä selkeä jako. Tiedä sitten onko näin vai ei...

Me ei haluttu noita seinäventtiileitä. Meillehän talopaketin mukana olisi tullut tuo IVT mutta vaihdoimme sen Nilaniin juuri jäähdysy ja räppänäasian vuoksi.

Raksu kirjoitti:

Ei lämmöntalteenottolaitteella tai sen tyypillä ole kovinkaan suuria merkityksiä kokonaisähkön kulutuksissa.
Eroja voi tulla lisäksi ilmanvaihdon määrien kautta, mutta tavanomainen ero normaaleilla määrillä erilaisten LTO-laitteiden talteenottotehojen ääripäiden välillä lienee vain reilun 2000 kWh:n luokkaa vuodessa.

Onko sinulla jotain "mustaa valkoisella" aiheesta. Kiinnostaisi vilkaista koska uskon erojen olevan huomattavasti suuremmat.

JArmo kirjoitti:

Onko sinulla jotain "mustaa valkoisella" aiheesta. Kiinnostaisi vilkaista koska uskon erojen olevan huomattavasti suuremmat.

Tuollainen 150 m2 talo tuuppaa normi-ilmanvaihdolla n. 8.500kWh ulos ilman LTO:ta.
Ainakin yhden pilpin kompressorin nimellisteho näkyy olevan 550 W. Pilpin hyötysuhde lienee tuolla 2,8 korvissa (Ret-laskenta lähteenä).
Silloin ko. värkki tekee 550 W sähkön panostuksella 990 W "ilmaisenergiaa".
Jos ko. kompressori käy n. 75% vuoden tunneista, saadaan:
0,99kW*24h/d*365d/a*0,75= 6.500 kWh vuodessa.

Tavallinen LTO lienee ristivirtalevylämmönsiirrin joka toimii n. 50...70% lämpötilahyötysuhteelle.
Olettaisin, että sellainen ottaa noin puolet ilman LTO:ta tapaukseen verrattuna talteen.
=> 8.500kWh*0,5=4.250 kWh

=> 6.500kWh-4.250kWh=2.250 kWh:ta.

Olisi hauska tietää perusteet tuohon "huomattavasti suurempiin eroihin".

P.s. Johtumishäviöt yksikerroksisessa nykynormin minimieristetyssä talossa ovat luokkaa 20.000 kWh. Sieltä ne lämmityksen rakennuskohtaiset erot ovat peräisin suurimmaksi osaksi.

Raksu kirjoitti:

Tuollainen 150 m2 talo tuuppaa normi-ilmanvaihdolla n. 8.500kWh ulos ilman LTO:ta.
Ainakin yhden pilpin kompressorin nimellisteho näkyy olevan 550 W. Pilpin hyötysuhde lienee tuolla 2,8 korvissa (Ret-laskenta lähteenä).
Silloin ko. värkki tekee 550 W sähkön panostuksella 990 W "ilmaisenergiaa".
Jos ko. kompressori käy n. 75% vuoden tunneista, saadaan:
0,99kW*24h/d*365d/a*0,75= 6.500 kWh vuodessa.

Tavallinen LTO lienee ristivirtalevylämmönsiirrin joka toimii n. 50...70% lämpötilahyötysuhteelle.
Olettaisin, että sellainen ottaa noin puolet ilman LTO:ta tapaukseen verrattuna talteen.
=> 8.500kWh*0,5=4.250 kWh

=> 6.500kWh-4.250kWh=2.250 kWh:ta.

Olisi hauska tietää perusteet tuohon "huomattavasti suurempiin eroihin".

P.s. Johtumishäviöt yksikerroksisessa nykynormin minimieristetyssä talossa ovat luokkaa 20.000 kWh. Sieltä ne lämmityksen rakennuskohtaiset erot ovat peräisin suurimmaksi osaksi.

Tein ekseliis laskelman ja otin mukaan käyttöveden lämmityksen ja sain vuositason hyödyksi n. 3000kWh PILPin hyväksi. Vuositasollahan se on vajaa 300€. Mutta pitempi investointihan tämä on ;P

Raksu kirjoitti:

Tuollainen 150 m2 talo tuuppaa normi-ilmanvaihdolla n. 8.500kWh ulos ilman LTO:ta.
Ainakin yhden pilpin kompressorin nimellisteho näkyy olevan 550 W. Pilpin hyötysuhde lienee tuolla 2,8 korvissa (Ret-laskenta lähteenä).
Silloin ko. värkki tekee 550 W sähkön panostuksella 990 W "ilmaisenergiaa".
Jos ko. kompressori käy n. 75% vuoden tunneista, saadaan:
0,99kW*24h/d*365d/a*0,75= 6.500 kWh vuodessa.

Tavallinen LTO lienee ristivirtalevylämmönsiirrin joka toimii n. 50...70% lämpötilahyötysuhteelle.
Olettaisin, että sellainen ottaa noin puolet ilman LTO:ta tapaukseen verrattuna talteen.
=> 8.500kWh*0,5=4.250 kWh

=> 6.500kWh-4.250kWh=2.250 kWh:ta.

Olisi hauska tietää perusteet tuohon "huomattavasti suurempiin eroihin".

P.s. Johtumishäviöt yksikerroksisessa nykynormin minimieristetyssä talossa ovat luokkaa 20.000 kWh. Sieltä ne lämmityksen rakennuskohtaiset erot ovat peräisin suurimmaksi osaksi.

Siis lämmöntalteenottolaitteen hyötysuhde sitä parempi mitä kovemmat pakkaset? Tarkoitan että jos sisälämpötila on vakio 21 astetta on siinä tietty määrä energiaa. Ja riippuen ulkolämpötilasta saadaan LTO hyötysuhde? Eli jos ulkona 21 astetta lämmintä hyötysuhde 0 ???