rakkautta,pettämistä ja sydänsuruja(ei oo tosi)

täti moonika kirjoitti:

Jee, tosi mukavaa, mun bestis Silja ilmotti just, et se joutuu olla seuraavat kaks viikkoo niitten mummolla, eli mun täytyis juhlii mun synttäreitä ilman sitä. onneks Jamppe ja Tuukka lupas tulla mun kaa sit. tarkotuksena oli tietysti ryypätä ihan v***sti, et pää menee kunnolla sekasi. Tuukka lupautu ottaan vähemmän ja pitään huolta musta ja Jampesta. Jamppe ja Silja oli ollu jo 18kk yhessä ja niillä meni aina vaan paremmin.joskus mä olin kateellinen niille mut sit mä muistin samin, mun unelmieni prinssin. ei me mitenkää yhessä oltu, mä olin vaan takertunu siihe jotenki, meijän yhen illan jutun jälkeen... -huomenna mä juhlin kunnolla, mä sanoin ääneen ja kävin vielä tarkistamassa et juomat oli kaapissa.olin just menossa nukkumaan ku silja soitti mulle. se oli aluks hiljaa mut sano sitte: -moi, mä vaan aattelin... -niin, mä hoptin sitä. -et kai sä huolehdit, ettei jampe petä mua? en mä mitenkää haluis olla... -joo joo, kyllä mä sen perään katon, mä sanoin sille lohduttavasti.- no hyvä. ja hubaa synttäriä, se vielä toivotti ennen ku sulki puhelimen. voi tota siljaa ku se on niin pikkune joskus! mä en jaksanu ajatella enää mitää vaan sukelsin peiton alle, laitoin silmät kiinni ja aloin vetään unta palloon. heräsin aamulla ku tuukka istahti mun sängyn vierelle. -böö!jaa hyvää synttäriä mörrimöykylle!, jampe huusi ovelta ja ojensi mulle ison levyn suklaata. -kiitti, mä sanoin ihmetellen ja hoipertelin peilin eteen. -ahaa, mä huokaisin ku huomasin miks se oli nimittäny mua mörrimöykyks. mulla oli eiliset meikit pitkin poskia ja hiukset pörrössä. mä aloin vaihtaan kuteita ja kohteliaina poikina tuukka ja jampe käänty tutkaileen mun julisteita, ihan ko ne ois kiinnostavempia ku ennen. mä nauroin itsekseni ja laitoin päälleni farkut ja mustan topin. pojat käänty jo kattoon ja ajattelin mennä peseen mun naaman. kun mä tulin takas mun huoneeseen, mä huomasin kuinka jampe tuijotti mun rintoja, ei ne mitenkää isot ollu, hyvä ku paijan läpinäky. sitte se katto mun paljasta alavatsaa ja mä rykäisin. jampe punastu ja sitä alko taas jotenki kummasti kiinnostaan mun julisteet. -veä nyt se pakkeli naamaas ni lähetään biitsille! tuukka rikko hiljaisuuden ja laitto suomirokkia3:sen soimaan. mä laitoin eka hiukset ponihännälle ja sutasin sen jälkeen ripsiin muutaman kerroksen mascaraa. nappasin juomat kaapista, aurinkorasvan ja pyyhkeen reppuuni ja lähdin painelemaan kohti ulko-ovea. pian jampe ja tuukka tuli peräs. -moi, mä meen nyt, voi mennä myöhään!, mä huikkasin porukoille ja lähdin käveleen kohti monttua. jampe ja tuukka tuli pyörällä perässä ja mä hypäsin tuukan kyytiin. me makoiltiin montulla jonku aikaa ja alotettiin juomaan. me alettiin kaikki olla jo melkosessa huppelissa. tuukka oli löytäny itelleen jostain muijan ja ne vanno jo ikuista rakkautta ja e ikuista ystävyyttä. mä halasin kaikkia, ja jampea mä katoin suoraan silmiin vähän aikaa, sitte mä käänsin pääni. me päätettiin lähtee kartsalle.-me ollaan sankareita elämän..., me hoilotettiin täyttä kurkkua ja kaaduttiin vähän väliä pusikkoihin ja naurettiin mahat kippurassa. -mä käyn nyt kusella, tuleeko joku ravisteleen?, jampe kysy ja mä menin sen mukaan. en siis ravisteleen vaan itekki kuselle. tuukka ja se muija otti tukee toisistaan ja lähti käveleen kohti kiskaa, jossa kaikki hilluu perjantai-iltasin. me katottiin jampen kaa toisiamme ja lähettiin kans käveleen käsikynkkää tuukan ja saanan perässä. -sä oot muuten tosi kaunis!, jampe sano ja katto mua suoraan silmiin. mä en tajunnu paljo mitää vaan nauroin ja kaaduin polvilleni maahan ja jampe vetäs mut samantien ylös. -pysy nyt prinsessa pystyssä, se sano ja me jatkettii matkaa. pian me oltii kiskalla ja tuukka ja saana oli kadonnu muitten nuorten joukkoon. -mari, mua ei kauheena huvittas jäädä tänne... mennäänkö tonne?, jampe kysy ja osotti kaivolan koulua. mä nyökkäsin ja me jatkettiin sinne. mä en yhtään muistanu miten me oltii päästy niitten teitten yli, mun pää oli ihan sekasin. yhtäkkiä mä tajusin et mulla ei ollu enää paitaa, ja mä suutelin jampen kaa. mä huomasin ottavani sen housuja pois samalla kun se otti multa. mä muistelin samalla eilis iltaa, ja yhtäkkiä mun pää selveni. mun päähän tuli yks sana ku salama kirkkaalta taivaalta. -silja! mä huudahdin. jampe pelästy. mä kiskoin housut jalkaanija vedin paidan päälleni. mä juoksin niin pitkälle ku jaksoin mä jäin istumaan yhelle sillalle.- silja. anna anteeks. mitä kauheeta mä oonkaan ikinä menny tekemään!, mä huusin tuuleen, mut kukaan ei kuullu mua. mä näin maassa spray-pullon ja spreijasin seinään: SILJA, ANNA ANTEEX! MÄ RAKASTAN SUA. -MARI- . mä en kestäis enää ikinä nähä siljaa, se ei vois antaa mulle koskaan anteeks. olis parempi kadota tyhjyyteen, kuin olla ilman siljaa. mä ajattelin ja kyyneleet valu pitkin mun poskia. mä katsoin ympärilleni enkä nähnyt ketään. -silja mä haluun muuttaa kaiken! anna anteeks, mä en tiiä mitä mä oon mennny tekemään!, mä huusin ja hyppäsin sillalta tyhjyyteen. pian osuin kylmään veteen ja upposin sen alle. en jaksanut pyrkia pintaan vaan tunsin kuinka vesi täytti keuhkoni...silja, mä ajattelin... ja mun silmissä sumeni...


no mitä piditte? antakaahan palautetta???=) tuo oli kyllä aika huonosti kuvailtu, mutta kuitenkin. omistettu mun bestiksen muistolle, joka kuoli 7.5.2002 leukemiaan.se rakasti aina lukea mun tarinoita, kunnes mä mokasin yhden jutun, eikä se enää halunnu puhua mulle. silti se oli aina mun bestis.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä