toisesta maasta

ihastunut :)

Onko kellään suhdetta toisessa maassa asuvaan mieheen/naiseen??Itse olen todella ihastunut mieheen,joka todellakin asuu muualla kuin Suomessa,ikävä on kova ja mieli maassa koko ajan...Olisitteko valmiit muuttamaan pois Suomesta toisen ihmisen takia??Sitäkin harkinnut...

31

5610

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sama tilanne

      Juu, on. Ja ison lätäkön toisellapuolella joten kaukana on. Valmis olen muuttamaan jos sille tasolle/asteelle menevät. Muutto toiseen maahan on aina iso asia jota ei "tosta vaan" tyylillä tehdä. Vaan katsotaan miten asiat kehittyy :)

    • Ei ihmeellistä

      Eihän tuo sinällään ole ihmeellistä, suomalaisia naisia on muuttanut muualle naimisiin sadointuhansin vuosien varrella. Onpa Suomelle tullut esim. Saksassa jonkinlainen mainekin "Euroopan Filippiineinä", täältä kun on pelkästään sinne lähtenyt miehelään ihan valtava lauma naisia. Eli et ole yksin, huoli pois. :) Todennäköistä on, että maassa johon muuttoa harkitset, on jo aktiivinen yhteisö suomalaisia naisia.

      • ihastunut :)

        Niin ja kyllähän sieltä aina takaisin Suomeen pääsee,jos menee hommat persiilleen...itseasiassa saisin aika varmasti kyseisestä maasta töitäkin...ja itse olen aikalailla tyyppiä: antaa palaa vaan,joten saapi nähdä kuinka käy.


    • Mieti vielä

      Jos tämä on joitain näitä irc/internet-juttuja niin kehottaisin vielä harkitsemaan. Toista ei yksinkertaisesti opi tuntemaan tietokoneen kautta.

      • tavattu on

        Kyllä sitä oppii tuntemaan, mutta vielä paremmin kun henkilökohtaisesti tapaa. Itse olen tutustunut netin kautta useisiin ihmisiin ja tiputtanut pois sellaiset jotka eivät "sovi". Mitään vakavaa en kylläkään ole haaveillut tai suunnitellut. Ystäviä vain. Kuitenkin on mukava muidenkin kanssa vaihtaa ajatuksia ym. kuin Suomalaisten.

        Ja onhan niitä paljon tapauksia kun on netissä tutustuttu ja elävät onnellisesti avioliitossa.


      • ihastunut :)
        tavattu on kirjoitti:

        Kyllä sitä oppii tuntemaan, mutta vielä paremmin kun henkilökohtaisesti tapaa. Itse olen tutustunut netin kautta useisiin ihmisiin ja tiputtanut pois sellaiset jotka eivät "sovi". Mitään vakavaa en kylläkään ole haaveillut tai suunnitellut. Ystäviä vain. Kuitenkin on mukava muidenkin kanssa vaihtaa ajatuksia ym. kuin Suomalaisten.

        Ja onhan niitä paljon tapauksia kun on netissä tutustuttu ja elävät onnellisesti avioliitossa.

        ei todellakaan ole mikään netissä tavattu,kyllä ihan kasvotusten ollaan tutustuttu.


    • peppi

      Kokemusta löytyy. Kun tapasin ulkomaalaisen mieheni, ei mennyt kauaakaan kun muutin hänen luokseen. Sitä päätöstä en ole kertaakaan katunut, se oli erilaista ja jopa jännittävääkin aikaa minulle. Parisen vuotta onnellisesti yhdessä eleltyämme muutimme yhdessä Suomeen, ja siitä taas minun perheeni ja ystäväni olivat kovin kiitollisia. Tällä hetkellä mieheni on kotimaassaan suorittamassa opintojaan loppuun, joten elelemme sitten tässä kaukosuhteessa vielä noin vuoden verran. Sen jälkeen tarkoituksenamme on perustaa uusi yhteinen kotimme ehkäpä jonnekin ihan muualle, ei kummankaan kotimaahan.

      Sen verran voin kannustaa, että jos vain kerran uskallusta ja tahtoa löytyy, kannattaa ehdottomasti käyttää tilaisuus nähdä maailmaa muutenkin kuin viikon aurinkomatkalla. Jos sen jättää käyttämättä, sitä voi vanhoilla päivillä keinutuolissa istuessaan katua. Ja tosiaankin, ainahan sieltä pääsee takaisin kotiin jos tilanne sellaiseksi muuttuu. Ei muuta kuin onnea matkaan :-)

    • minullakin

      Mun mies on kanssa Atlantin takana, joten mun näkökulmasta suhde eurooppalaiseen on jo huomattavasti helpompi toteuttaa käytännössä. Mutta kyllä tää suomi-usa suhdekin on jo pari vuotta kestänyt ja tulee kestämään:) Skypeillään päivittäin, meilaillaan ja nähdään about 5 kertaa vuodessa. Tulevaisuudessa todennäköisesti muutetaan yhteen jossain kolmannessa maassa. Lopulta varmaan kuitenkin asetutaan USAan tai Suomeen..aika näyttää. Mutta todellakin, mäkin olen kokenut tämän seurustelun antoisaksi useammalla tasolla kuin suomalaisten kanssa. Mutta ulkomaalaisen kanssa oleminen ei tietty saa olla mikään itseisarvo tai keino nähdä maailmaa:)

      • mielenkiinnosta

        Itse asiassa jenkkikaverini kysyi kerran minulta, mikä ihmeen into suomalaisilla naisilla on ulkomaisiin miehiin? Tilanne oli ajatuksena hänellä vähän outo, Suomi kun on kuitenkin länsimaa eikä Venäjä. Silti täällä häntä ovat naiset lähestyneet todella paljon aktiivisemmin kuin Venäjällä. Voisitteko omalta osaltanne selittää, mikä teidät ajaa käyttäytymään näin?


      • sinulle**
        mielenkiinnosta kirjoitti:

        Itse asiassa jenkkikaverini kysyi kerran minulta, mikä ihmeen into suomalaisilla naisilla on ulkomaisiin miehiin? Tilanne oli ajatuksena hänellä vähän outo, Suomi kun on kuitenkin länsimaa eikä Venäjä. Silti täällä häntä ovat naiset lähestyneet todella paljon aktiivisemmin kuin Venäjällä. Voisitteko omalta osaltanne selittää, mikä teidät ajaa käyttäytymään näin?

        Eiköhän nää "kansainväliset suhteet" yleisty koko ajan muissakin maissa..tuskin tämä mikään suomalainen ilmiö on. Onhan se luonnollista että kun ihmiset matkustaa enemmän opiskelun ja työn puitteissa, niin tutustutaan ihmisiin ympäri maailmaa ja suhteita syntyy yli maiden rajojen. Miks sitten suomalaisnaisilla on joku into ulkomaalaisiin miehiin.tohon en osaa ottaa kantaa. Mun tuttavapiirissä en ole tällaista huomannut..Mutta onhan ulkomaalaista aina helppo lähestyä, kysellä hänen maastaan jne, ihmiset on yleensä kiinnostuneita vieraista kulttuureista jne..
        Mikä ajaa mut käyttäytymään "näin". Miten? Olen löytänyt ihmisen, jota rakastan ja joka sattuu olemaan ulkomaalainen. En mä mielestäni käyttäydy millään tavallisesta poikkeavalla tavalla. Tuuriahan se on mistä sen rakkaan sattuu löytämään..


      • Enpä tiedä...
        sinulle** kirjoitti:

        Eiköhän nää "kansainväliset suhteet" yleisty koko ajan muissakin maissa..tuskin tämä mikään suomalainen ilmiö on. Onhan se luonnollista että kun ihmiset matkustaa enemmän opiskelun ja työn puitteissa, niin tutustutaan ihmisiin ympäri maailmaa ja suhteita syntyy yli maiden rajojen. Miks sitten suomalaisnaisilla on joku into ulkomaalaisiin miehiin.tohon en osaa ottaa kantaa. Mun tuttavapiirissä en ole tällaista huomannut..Mutta onhan ulkomaalaista aina helppo lähestyä, kysellä hänen maastaan jne, ihmiset on yleensä kiinnostuneita vieraista kulttuureista jne..
        Mikä ajaa mut käyttäytymään "näin". Miten? Olen löytänyt ihmisen, jota rakastan ja joka sattuu olemaan ulkomaalainen. En mä mielestäni käyttäydy millään tavallisesta poikkeavalla tavalla. Tuuriahan se on mistä sen rakkaan sattuu löytämään..

        Mutta Suomessa on aina ollut traditio lähteä ulkomaille "miehelään". Saksaan 60-luvulla, Englantiin 70-luvulla, USAan 80-luvulla jne. Lähtevien naisten määrä on myös ollut poikkeuksellisen suuri. Joku on laskenut, että jos Saksaan olisi muuttanut naapurimaasta Ranskasta suhteessa sama määrä naisia kuin Suomesta, Saksassa asuisi tällä hetkellä melkein viisi miljoonaa ranskalaista naista. Näinhän asia ei ole. Itse en oikein ymmärrä tätä ilmiötä, koska olen jo pienestä asti kasvanut kansainvälisessä ympäristössä eikä ulkomaalaisuudessa ole minulle mitään ihmeellistä. En myöskään oikein ymmärrä näkemystäsi, että "ulkomaalaista on helppo lähestyä." Miten niin on? Muissa maissa naiset kokevat ulkomaalaisten miesten lähestymisen vaikeammaksi. Vrt. esim. britit tai ranskalaiset.

        Eli en ole ihan varma, löysitkö yksinkertaisesti ihmisen, jota rakastat vai löysitkö ULKOMAALAISEN ihmisen, jota rakastat. Kai tiedät, että ulkkiksilla käy Suomessa suhteettoman kova flaksi... Mutta OK, hienoa jos itse ajattelet noin.


      • ******
        Enpä tiedä... kirjoitti:

        Mutta Suomessa on aina ollut traditio lähteä ulkomaille "miehelään". Saksaan 60-luvulla, Englantiin 70-luvulla, USAan 80-luvulla jne. Lähtevien naisten määrä on myös ollut poikkeuksellisen suuri. Joku on laskenut, että jos Saksaan olisi muuttanut naapurimaasta Ranskasta suhteessa sama määrä naisia kuin Suomesta, Saksassa asuisi tällä hetkellä melkein viisi miljoonaa ranskalaista naista. Näinhän asia ei ole. Itse en oikein ymmärrä tätä ilmiötä, koska olen jo pienestä asti kasvanut kansainvälisessä ympäristössä eikä ulkomaalaisuudessa ole minulle mitään ihmeellistä. En myöskään oikein ymmärrä näkemystäsi, että "ulkomaalaista on helppo lähestyä." Miten niin on? Muissa maissa naiset kokevat ulkomaalaisten miesten lähestymisen vaikeammaksi. Vrt. esim. britit tai ranskalaiset.

        Eli en ole ihan varma, löysitkö yksinkertaisesti ihmisen, jota rakastat vai löysitkö ULKOMAALAISEN ihmisen, jota rakastat. Kai tiedät, että ulkkiksilla käy Suomessa suhteettoman kova flaksi... Mutta OK, hienoa jos itse ajattelet noin.

        Niin, ei munkaan mielestä ulkomaalaisuudessa ole mitään ihmeellistä. Enkä pidä suhdettani millään tavalla erikoisena. Tuolla, että ulkomaalaisia olisi helppo lähestyä tarkoitin lähinnä sitä, että MUN MIELESTÄ uppo-oudonkin ulkomaalaisen kanssa on helppo keksiä juteltavaa jne. Siis joskus helpompi päästä tutustumisessa alkuun. Tietenkään ei voi jakaa ihmisiä "ulkomaalaiset" ja muut, mutta ehkä ymmärrät mitä tarkoitan.

        Hmm..voi olla että suomalaiset naiset lähtevät muita useammin ulkomaille miehen perässä. Mulla ei ole tuosta tietoa. Syytäkään en osaa arvuutella, suomalaiset miehet..;)? Mä en ole koskaan suunnitellut lähteväni miehen perässä ulkomaille tms. Näin vain kävi. Löysin ihmisen, jonka kanssa haluan olla. Ei se katso kansalaisuutta. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole.


      • OK.
        ****** kirjoitti:

        Niin, ei munkaan mielestä ulkomaalaisuudessa ole mitään ihmeellistä. Enkä pidä suhdettani millään tavalla erikoisena. Tuolla, että ulkomaalaisia olisi helppo lähestyä tarkoitin lähinnä sitä, että MUN MIELESTÄ uppo-oudonkin ulkomaalaisen kanssa on helppo keksiä juteltavaa jne. Siis joskus helpompi päästä tutustumisessa alkuun. Tietenkään ei voi jakaa ihmisiä "ulkomaalaiset" ja muut, mutta ehkä ymmärrät mitä tarkoitan.

        Hmm..voi olla että suomalaiset naiset lähtevät muita useammin ulkomaille miehen perässä. Mulla ei ole tuosta tietoa. Syytäkään en osaa arvuutella, suomalaiset miehet..;)? Mä en ole koskaan suunnitellut lähteväni miehen perässä ulkomaille tms. Näin vain kävi. Löysin ihmisen, jonka kanssa haluan olla. Ei se katso kansalaisuutta. Ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole.

        Joo, onhan se niinkin että yksilötasolla nää hommat toimii. Massailmiönä se on tavallaan jännä, vähän samanlainen juttu kuin venäläiset/virolaiset "postimyyntimorsiamet." Mutta aika paljon tätä ilmiötä ehkä just selittää toi asenne, että suomalaisten naisten mielestä ulkomaisten miesten (miksei teitä muuten kavereina kiinnosta ulkomaiset naiset? Sama asiahan se olisi.) kanssa tulee helpommin juttuun. Kun nimittäin veikkaan, että useimmissa länsimaissa, ainakin anglomaissa, naiset ajattelee just päinvastoin.


      • ihastunut :)
        OK. kirjoitti:

        Joo, onhan se niinkin että yksilötasolla nää hommat toimii. Massailmiönä se on tavallaan jännä, vähän samanlainen juttu kuin venäläiset/virolaiset "postimyyntimorsiamet." Mutta aika paljon tätä ilmiötä ehkä just selittää toi asenne, että suomalaisten naisten mielestä ulkomaisten miesten (miksei teitä muuten kavereina kiinnosta ulkomaiset naiset? Sama asiahan se olisi.) kanssa tulee helpommin juttuun. Kun nimittäin veikkaan, että useimmissa länsimaissa, ainakin anglomaissa, naiset ajattelee just päinvastoin.

        Itse en ole ainakaan missään vaiheessa etsinyt ulkomaalaista miestä,kyseinen ihminen vaan sattui viemään sydämeni...ei siinä vaikuttanut millään tavalla se mistä maasta mies on kotoisin.Enkä häntä pidä kovin erilaisena suomalaisiin miehiin verrattuna,ja hän kyllä onkin pohjoismaalainen.Mutta kun kemiat synkkaa niin ei sille mitään mahda.


      • noh..
        ihastunut :) kirjoitti:

        Itse en ole ainakaan missään vaiheessa etsinyt ulkomaalaista miestä,kyseinen ihminen vaan sattui viemään sydämeni...ei siinä vaikuttanut millään tavalla se mistä maasta mies on kotoisin.Enkä häntä pidä kovin erilaisena suomalaisiin miehiin verrattuna,ja hän kyllä onkin pohjoismaalainen.Mutta kun kemiat synkkaa niin ei sille mitään mahda.

        Onhan se noinkin. Mutta kyllä siinä on taustalla joku ns. ilmiökin, että suomalaiset naiset ovat yleensä ottaen aika innokkaita ulkkismiesten perään. Tätä ollaan selitelty mm. sillä, että "herrat" ovat aina Suomessa tulleet ulkomailta ja tämä on jäänyt jotenkin elämään. Itse veikkaan myös, että Suomen syrjäinen sijainti vaikuttaa asiaan, Suomea pidetään pienenä paikkana josta halutaan pois. Naisilta myös Suomessa odotetaan kovaa uraa, eikä se kaikkia kiinnosta. Ulkomaille muutto naimisiin on ns. hyväksyttävä vaihtoehto.

        No joo, mutta tälläisiä. Viime kädessähän se on tietenkin aika kahden ihmisen välillä. Mutta silti väitän, että vaikka kaikki suomalaiset naiset tietenkin sanovat, etteivät ulkomaalaiset miehet erityisesti kiinnosta, käytäntö on kyllä toinen. :)


      • neitonenSuomi
        OK. kirjoitti:

        Joo, onhan se niinkin että yksilötasolla nää hommat toimii. Massailmiönä se on tavallaan jännä, vähän samanlainen juttu kuin venäläiset/virolaiset "postimyyntimorsiamet." Mutta aika paljon tätä ilmiötä ehkä just selittää toi asenne, että suomalaisten naisten mielestä ulkomaisten miesten (miksei teitä muuten kavereina kiinnosta ulkomaiset naiset? Sama asiahan se olisi.) kanssa tulee helpommin juttuun. Kun nimittäin veikkaan, että useimmissa länsimaissa, ainakin anglomaissa, naiset ajattelee just päinvastoin.

        Miten niin ei kiinnosta ulkomaalaiset naiset kavereina? Mistä olet moista tietoa saanut? Minulla on paljon erimaalaisia naisia ystävinä, ja se todellakin on rikkaus, tulee näkökulmaa elämään.

        Eikä ulkomaalainen mies ole mitenkään itseisarvo, ihmiset ovat ihmisiä joka puolella maapalloa. Suomalaisista miehistä en ole vielä löytänyt sitä, joka kanssani matkaisi maailmaan ääriin, kaikki tuntuvat haluvan jäädä tänne lapsia tekemään. Ei ole minun juttuni. Ehkä siksi on tullut enemmän noita ulkomaalaisia "harrastettua" viime aikoina.


      • noh...
        neitonenSuomi kirjoitti:

        Miten niin ei kiinnosta ulkomaalaiset naiset kavereina? Mistä olet moista tietoa saanut? Minulla on paljon erimaalaisia naisia ystävinä, ja se todellakin on rikkaus, tulee näkökulmaa elämään.

        Eikä ulkomaalainen mies ole mitenkään itseisarvo, ihmiset ovat ihmisiä joka puolella maapalloa. Suomalaisista miehistä en ole vielä löytänyt sitä, joka kanssani matkaisi maailmaan ääriin, kaikki tuntuvat haluvan jäädä tänne lapsia tekemään. Ei ole minun juttuni. Ehkä siksi on tullut enemmän noita ulkomaalaisia "harrastettua" viime aikoina.

        Suomalaisilla naisilla on yleensä vähintään muutama ulkkiskaveri. Jostain syystä he ovat yleensä lähes aina miehiä. En sitten tiedä mistä tämä johtuu.


      • nainenSuomi
        noh... kirjoitti:

        Suomalaisilla naisilla on yleensä vähintään muutama ulkkiskaveri. Jostain syystä he ovat yleensä lähes aina miehiä. En sitten tiedä mistä tämä johtuu.

        Niin, mistä olet moiseen johtopäätökseen tullut? Minulla ulkomaalaisissa ystävissä on voittopuolisesti naisia, suomalaisissa taas enemmän miehiä. Mutta tämä lienee sattumaa, otan kuitenkin ihmiset ihmisinä enkä ensisijaisesti miehinä tai naisina tai suomalaisina tai ulkomaalaisina.
        Minusta olisi vähintäänkin outoa, jos kaikkien ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen minulla ei olisi jäänyt ystäviä maailmalle...


    • jo on

      Kumma. Kyllähän niitä miehiä löytyy suomestakin. Sitten naiset itkee perään kun mies vie lapset takaisin omaan maahansa. Pohjoismaa on täynnä miehiä/naisia. Ottakaa jo järki käteen ja katselkaa vähän lähempää niitä.

      • Anni

        Nyt taas on pakko erotella ihmisiä, miehiä, ulkomaalaisiin ja suomalaisiin miehiin. Enpä usko että kovin moni ajattelee, että jaahas, taidankin rakastua suomalaiseen mieheen tai ulkomaalaiseen. Ei tollasista asioista niin vain päätetä. Yhden asiasta tällä palstalla kirjottaneen kommentti oli että "eikö niitä miehiä Suomesta löydy-järki käteen". Vähän vaan mietityttää, aivan kuin mies olisi joku tuote "jota löytyy Suomestakin, turha sitä Saksasta on hakea". Hah sanon minä. Ei rakkaus kysy aikaa tai paikkaa, ja joillekin ihmisille vain sopii seurustelu, avioliitto eri maasta olevan ihmisen kanssa. Arvot voivat tietty olla erilaiset, kismaa syntyy helpommin jokapäiväisistä asioista toisesta kulttuurista olevan kanssa kuin maanmiehen kanssa ja elämä on vaikeampaa juuri missä asutaan ja missä kasvatetaan lapset -kysymysten äärellä. Mutta erilaisuus on rikkautta ja joskus, eihän kaikki suhteet onnistu, riskinotto kannattaa. Itse olen seurustellut 2,5 vuotta ulkomaalaisen miehen kanssa mutta onneksemme olemme saaneet viimeisen vuoden olla samassa maassa. Kaukosuhde on aika kuluttavaa ja sen takia tulevaisuus mietityttää meitä molempia. Asiosta avoimesti puhumalla moni asia selviää kuin itsestään!


      • noh..
        Anni kirjoitti:

        Nyt taas on pakko erotella ihmisiä, miehiä, ulkomaalaisiin ja suomalaisiin miehiin. Enpä usko että kovin moni ajattelee, että jaahas, taidankin rakastua suomalaiseen mieheen tai ulkomaalaiseen. Ei tollasista asioista niin vain päätetä. Yhden asiasta tällä palstalla kirjottaneen kommentti oli että "eikö niitä miehiä Suomesta löydy-järki käteen". Vähän vaan mietityttää, aivan kuin mies olisi joku tuote "jota löytyy Suomestakin, turha sitä Saksasta on hakea". Hah sanon minä. Ei rakkaus kysy aikaa tai paikkaa, ja joillekin ihmisille vain sopii seurustelu, avioliitto eri maasta olevan ihmisen kanssa. Arvot voivat tietty olla erilaiset, kismaa syntyy helpommin jokapäiväisistä asioista toisesta kulttuurista olevan kanssa kuin maanmiehen kanssa ja elämä on vaikeampaa juuri missä asutaan ja missä kasvatetaan lapset -kysymysten äärellä. Mutta erilaisuus on rikkautta ja joskus, eihän kaikki suhteet onnistu, riskinotto kannattaa. Itse olen seurustellut 2,5 vuotta ulkomaalaisen miehen kanssa mutta onneksemme olemme saaneet viimeisen vuoden olla samassa maassa. Kaukosuhde on aika kuluttavaa ja sen takia tulevaisuus mietityttää meitä molempia. Asiosta avoimesti puhumalla moni asia selviää kuin itsestään!

        Enemmän tässä kai ihmetystä herättää suomalaisten naisten suorastaan fanaattinen into keihin tahansa ulkomaalaisiin miehiin. Ulkkisäijä on Suomessa kuin rock-tähti. :) Aika monessa muussa maassa tälläisestä on jo päästy yli, mut Suomi nyt on vähän sellainen Impivaara...


      • suometar
        noh.. kirjoitti:

        Enemmän tässä kai ihmetystä herättää suomalaisten naisten suorastaan fanaattinen into keihin tahansa ulkomaalaisiin miehiin. Ulkkisäijä on Suomessa kuin rock-tähti. :) Aika monessa muussa maassa tälläisestä on jo päästy yli, mut Suomi nyt on vähän sellainen Impivaara...

        tai johtuisikohan tämä "suomalaisten naisten fanaattinen into" ulkomaalaisia miehiä kohtaan yksinkertaisesti niistä syistä että suomalaiset miehet a) juovat liikaa b) eivät puhu, eivät lähesty asiallisesti naisia, eivät ilmaise tunteitaan (selvinpäin!) c) sukupuoliroolit ovat Suomessa niin kieroutuneet että miehet eivät uskalla olla miehiä eivätkä naiset koe itseään naisiksi = näiden syiden vuoksi ulkomaalaiset miehet tuntuvat usein mielenkiintoisemmilta ja suomalainen nainenkin saattaa ulkomaalaisen kanssa ensimmäistä kertaa elämässään kokea olevansa nainen; kaunis, tavoiteltava ja mielenkiintoinen. Esim eurooppalainen hieman old school-tyylinen deittailukulttuuri ei luultavasti ikinä jalkaudukaan tänne savijalkaiseen pohjolaan/Helsingin androgyyniin ilmastoon. Ei kiitos, valitsen mieluummin ulkomaalaisen! ps. tuttavapiirissäni ollaan poikkeuksetta samaa mieltä, ja monet naiset olisivat valmiita muuttamaan ulkomaille miehen vuoksi vaikka heti/ovat suhteessa ulkomaalaiseen mieheen oltuaan ensin vuosikausia sinkkuja Suomessa. Eli siinä pari syytää suomalaisten naisten "fanaattiseen intoon". ps. suomalaiset naiset myös matkustavat paljon ja viettävät pitkiä aikoja ulkomailla, jolloin suhteitakin luonnollisesti syntyy. Suomalaiset miehet taas, hieman kärjistäen, tuntuvat viihtyvän turvallisessa kotimaassaan paremmin, eivätkä lähde maailmalle.


    • anyta

      Olen valmis muuttamaan toiseen maahan, ja muutankin ihan lähiaikoina! :) Sitten vihdoinkin saadaan poikaystäväni kanssa asua yhdessä.

      Vielä vähän aikaa pitää kestää ikävää ja kauheita puhelinlaskuja ;)

    • candyboy19

      mä voin sanoa omasta kokeumuksesta että voi! Mä aion lähteä parin kuukauden päästä poikaystväni kotimaahan! Ikävä on liian suuri! Jos todella rakastaa toista niin on valmis tekemään mitä vain, vaikka sitten muuttamaan toiseen maahan!!!

    • Saara

      Kaukosuhteet ulkomaille on haastava juttu. Olet ihastunut/rakastunut ihmiseen, jonka elämänpiiri on niin kaukana omastasi, kulttuuri toisenlainen ja ihmissuhteet erilaisia. Näette silloin tällöin, mutta ette koskaan riittävästi. Vähäisiä yhteisiä hetkiä haluat varjella ja suhteen ongelmat jäävät usein omien korvien väliin selvittämättä. Tulevaisuus on suuri kysymysmerkki ja koko suhdetta leimaa aina eräänlainen epävarmuus.

      Näin minä elin kaksi vuotta kaukosuhdetta ulkomaalaisen, nykyisen mieheni kanssa. Tapasimme Suomessa juuri mieheni viimeisinä työviikkoina, ja jouduimme sanomaan hyvästit vain kuukausi tapaamisestamme. Opiskelimme ja teimme töitä tahoillamme, meillä oli omat kodit ja omat elämät. Päätimme olla hoppuilematta ja hoitaa ensin elämän perusasiat kuntoon; halusimme valmistua ammatteihimme ja tehdä töitä. "Tosirakkaus odottaa". Tapasimme joka toinen kuukausi, jolloin täytyi nauttia yhdessäolosta täysillä ja sitten yksinäisinä 60 päivänä oli tukeuduttava puhelimeen ja sähköpostiin. Oli aikoja, jolloin mietitytti jaksammeko kumpikaan.

      Vaikeinta mulle henkilökohtaisesti oli se, etten tuntenut mieheni elämää. En tuntenut silloin miestäni riittävän hyvin. Kulttuuri oli minulle vieras, ihmiset, joista hän kertoi minulle olivat vain nimiä, en osannut kuvitella mielessäni, mitä hän teki päivän mittaan...Kärsivällisyydellä ja keskustelemalla opin sietämään "tietämättömyyttä". Aloin nauttia kaukosuhteestamme vasta, kun tein tietoisen päätöksen itseni kanssa. Päätin ottaa koko jutun ajan kanssa, malttaa mieleni ja ymmärtää, että tapahtui mitä tapahtui, olen jo saanut niin paljon rakkautta ja uusia kokemuksia suhteesta, että voisin tarvittaessa kävellä pää pystyssä eri suuntaankin. "Voittajana".

      Mutta ei tarvinnut. "Tosi rakkaus odotti". Elämä järjästyi hoppuilemattakin, molemmat päättimme opiskelumme omissa kotimaissamme ja saimme lopulta odottelun jälkeen töitä Suomesta. Epävarmuudet olivat ohi ja yhteinen elämä alkoi tasaiselta perustalta, jossa meidän kummankaan ei tarvinnut luopua mistään. Ei töistä, ei elämästä, ei itsearvostuksesta.

      Uskon riskien ottoon ja siihen, että vaikeuksien kautta päästään voittoon. Mutta uskon myös malttiin ja siihen, että odottamisella on myös joskus aikansa ja tarkoituksensa. Jos päätät lähteä ulkomaille miehesi perään, toivon, ettet lähde sinne miestäsi varten, vaan itseäsi varten. Ja jos niin teet, muistathan, ettet voi elää täyttä elämää toisen ihmisen kautta. Sinun täytyy rakentaa siellä itsellesi oma elämä, jonka jaat puolisosi kanssa.

      Rakkauden huumassa on virhearviointeja huomattavasti helpompi tehdä. Odottamalla saatat joskus pitää itsestäsi parempaa huolta.

      Onnea matkaan!

    • heh

      Se siitä kaukosuhteesta. Tiedän muutaman tapauksen jossa nainen on niiin rakastunut tähän ei skandinaaviseen mieheen että....Ja niin kerrotaan kuin kultanen on ja lässyn lässyn, "ei suomalainen mies ole niin ihana" tyyliin.Nainen tuli raskaaksi, Koitti häät mutta,eipä miestä kuulunutkaan kirkkoon, oli häipännyt takaisin kotimaahansa, vaimonsa ja lapsensa luo....No jokainen on valintansa tehnyt.Jos haluaa muuttaa pois, niin menkööt rakkaansa luo, kerran sitä vaan eletään

    • millimolli

      Tapasin poikaystäväni ensimmäisen kerran helmikuussa kummankin ollessa matkustamassa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Olimme samassa hostellin dormihuoneessa ja tutustuimme. Ehdimme olla noin yhden kokonaisen päivän yhdessä, ennen kuin minun piti lähteä. Sen jälkeen pidimme yhteyttä ja siitä kahden viikon päästä olimme samassa paikassa 2 viikkoa. Sitten minun piti taas lähteä ja näimme kuukauden päästä uudestaan. Matkustimme yhdessä 1,5 kuukautta, kunnes hänen piti lähteä takaisin kotiin. Siitä 2 kuukauden päästä palasin Eurooppaan hänen kotimaansa kautta ja vietin jälleen ihanat 3 viikkoa hänen kanssaan.

      Tällä hetkellä hajottaa kovasti, kun ei ole rahaa mennä takaisin. Todennäköisesti on muutto edessä kuitenkin tänä vuonna. On kova ikävä.

      • Mies...

        Onko se vaan niin, että suomalaiset naiset löytää ennemminkin miehen ulkomailta kuin suomalainen mies naisen ulkomailta???
        Ainakin siltä tuntuu... Miehet kanssa kommenttia... Täälläkin suurin osa on kirjoittanut tyyliin "mies ulkomailta".
        Itse löysin helmen Saksasta joten välimatkakaan ei ole kovin pitkä. Lauantaina matkaan Saksaan ja viivyn n. puolitoista viikkoa...


      • nainen
        Mies... kirjoitti:

        Onko se vaan niin, että suomalaiset naiset löytää ennemminkin miehen ulkomailta kuin suomalainen mies naisen ulkomailta???
        Ainakin siltä tuntuu... Miehet kanssa kommenttia... Täälläkin suurin osa on kirjoittanut tyyliin "mies ulkomailta".
        Itse löysin helmen Saksasta joten välimatkakaan ei ole kovin pitkä. Lauantaina matkaan Saksaan ja viivyn n. puolitoista viikkoa...

        on niin kranttu että hän etsii sitä "unelman prinssiä" Hälle ei käy kuka tahansa. Suomalainen mies ei ole niin kranttu, vaan hänelle käy vähän "huonompi" laatuinen nainen.Suomalainen nainen näköjään ei halua olutpulloja jää kaappiin,ja sikaa sohvalle vaan jotain muuta.Ottaa nyt suomalaisesta naisesta selvää.


      • noin....
        nainen kirjoitti:

        on niin kranttu että hän etsii sitä "unelman prinssiä" Hälle ei käy kuka tahansa. Suomalainen mies ei ole niin kranttu, vaan hänelle käy vähän "huonompi" laatuinen nainen.Suomalainen nainen näköjään ei halua olutpulloja jää kaappiin,ja sikaa sohvalle vaan jotain muuta.Ottaa nyt suomalaisesta naisesta selvää.

        Suomalaiset naiset vaan ovat vielä niin suloisen juntteja, että heidän mielestään kuka tahansa takatukka-Helmut on hyvä saalis. Suomitytöllähän on oikein maine tästä, Suomea pidettiin Saksassa vielä pari vuotta sitten Länsi-Euroopan Filippiineinä.


      • todellakaan!
        nainen kirjoitti:

        on niin kranttu että hän etsii sitä "unelman prinssiä" Hälle ei käy kuka tahansa. Suomalainen mies ei ole niin kranttu, vaan hänelle käy vähän "huonompi" laatuinen nainen.Suomalainen nainen näköjään ei halua olutpulloja jää kaappiin,ja sikaa sohvalle vaan jotain muuta.Ottaa nyt suomalaisesta naisesta selvää.

        "olutpulloja jääkaappiin ja sikaa sohvalle" -siinä taisit jo tiivistää syyt, joiden vuoksi suomalainen nainen katsoo mieluummin aidan/meren toiselle puolelle....


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      46
      3118
    2. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      46
      2921
    3. Iso poliisioperaatio Lapualla

      Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo
      Lapua
      53
      2634
    4. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      51
      2535
    5. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      32
      2116
    6. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      58
      1870
    7. Oletko nähnyt hänet ilman...

      Vaatteita!?
      Ikävä
      45
      1789
    8. Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys

      Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä
      Maailman menoa
      44
      1645
    9. Oon niin surullinen

      Ettei meistä tullut sitä mitä toivoin
      Ikävä
      48
      1592
    10. Mitä sitten odotat

      Jos seurailet vain tekemisiäni
      Ikävä
      27
      1399
    Aihe