Aina huoltosuunnitelman jälkeen tuntuu kuin matto vedettäisiin jalkojen alta vaikka joka kerta niin toiveikkaana lähtee sinne. Otin puheeksi kotiuttamistoiveen ja sostyöntekijä sanoi ensimmäiseksi että kun ne on ollu jo niin kauan sijaisperheessä. 5 vuotta. Pitääkö siis hakea huostaanoton purkua, turha odottaa että yhteistyössä ja sossun aloitteesta alkaa mitään tapahtua. Sijari muuttui punaiseksi ja sanoi että muistutan että jos joskus purkautuu niin me ei sitten olla varalla. Ei oteta takaisin jos ei onnistu. Kun olis vaan varaa asianajajaan Tosi on ettei lapsia muuten takaisin kotiin saa ikinä.
Lapset haluaa kotiin. Oma perhe ja suku myös. Kaikilla ikävä toisiaan. Äiti toipunut, elämä ja asiat kunnossa jo vuosia. Jossain mättää. Mikään ei kummoisemmaksi voi muuttua. Huostaanoton edellytykset ovat poistuneet.Huomenna on sitten mustaa valkoisella.
Lapset haluaa kotiin. Oma perhe ja suku myös. Kaikilla ikävä toisiaan. Äiti toipunut, elämä ja asiat kunnossa jo vuosia. Jossain mättää. Mikään ei kummoisemmaksi voi muuttua. Huostaanoton edellytykset ovat poistuneet.Huomenna on sitten mustaa valkoisella.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä äiti! Älä nyt luovuta, jos olet asiasi kuntoon saanut. Nyt rupeat puuhaamaan huostaanoton purkua. Asianajajanhan sinä saat oikeusaputoimiston kautta maksuttomasti. Älä suostu allekirjoittamaan enää mitään papereita ja huoltosuunnitelmia. Ilmoitat vaan huomenna, että laitat pyörät pyörimään ja yrität huostaanoton purkua. Täälä palstoillahan on ollut noita osoitteita, mistä saat tukea ja neuvoja prosessiin. Ole nyt vahva ja kerro miten huomenna meni.
Jos sinulla on oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiin, voit itse valita haluatko käyttää oikeusaputoimiston juristia vai yksityistä asianajajaa.
Meillä on hyviä yksityisiä asianajajia. Muista tämäkin.
Tärkeää on, että lapset haluavat kotiin. Otat heiltä avoimet asianajovaltakirjat, jolloin asianajaja on teillä yhteinen ja esim kaikki todistajat voi laittaa lasten piikkiin.
Hoida asia mahdollisimman pitkälle, ennen kuin kerrot sossuille. Muutoin he ottavat lapset ja hommaavat heille eri asianajajan. Vaadi lasten kuulemiseen vieraat ihmiset esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitosta etteivät samat sossut, jotka yleensäkin hoitavat lastesi asioita järjestävät itse kuulemisen.
Oletko tietoinen, että jollet aikanaan valittanut huostaanotosta hallinto-oikeuteen, et voi tehdä sitä nytkään. Tietenkin voit käyttää asianajajaa myös sossujen kanssa neuvoteltaessa, mutta sen joutuu aina maksamaan itse.
haimme purkua kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla jatkoimme vaatimusta hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.Minulla on se käsitys, että lautakunnan päätöksestä voi aina valittaa eteenpäin. Ensimmäisellä kerralla teimme kaikki valitukset itse, toisella kertaa meillä oli yksityinen asianajaja(joka oli meille ilmainen varattomuudestamme johtuen).Mielestäni yksityinen lakimies on parempi, koska oikeusaputoimistojen lakimiehet ovat käsittääkseni kuntien ja kaupunkien palkkalistoilla ja siten "sidoksissa" työnantajaansa. Näin olen ymmärtänyt.
Kyllä ne samaa köyttä varmaan vetää sossu ja yleinen oikeusaputoimisto. Onnistuiko purku toisella kerralla vai onko vielä työn alla?
Teitkö itse huostaanoton purku hakemuksen vai tekikö sen asianajaja. Mahtaako olla väliä siinä kuka sen tekee. Eniten huolettaa oikeudenkäynti se varmaan on repivää kun kaikki vanhatkin asiat pengotaan, niitä on kyllä kerennyt käsitellä ihan tarpeeksi ja läpikäydä. Parempi olisi keskittyä tähän päivään ja niihin vahvuuksiin millä nyt mennään eteenpäin. Mutta eihän se vielä ole ajankohtaista. Ehkä se alkaa sillä vanhemmuuden ja muun tutkimisella.
Ymmärtääkseni lautakunnan päätöksestä voi aina valittaa hallinto-oikeuteen.
Mielestäni ongelma tulee silloin, jos suostut sossujen pyyntöön huostaanotosta etkä valita. Tällöin päätös on sovittu sossujen kanssa ja sen purustakin pitäisi sopia sossujen kanssa.
Jos taas valitat ensimmäisellä kerralla hallinto-oikeuteen, joka vahvistaa huostaanoton, voit valittaa asiasta aina vain uudelleen ja uudelleen sen perusteella, etteivät huostaanoton edellytykset enää täyty ja sossujen on vietävä asiaa eteenpäin.
teimme kaiken itse ja yksin aivan Strasbourgiin asti, toisella kerralla lakimies teki kaiken paperityön ja vei myös asian uudelleen ihmisoikeustuomioistuimeen. Asia on vieläkin kesken.--Valitusoikeuksista kannattaa kysyä lakimieheltä, he tietävät tarkasti lait ja oikeudet.
Niinpä niin. Äidin rakkautta ei päihitä tuetut sijaisäidit.
Jos lapset haluaa kotiin ja sinulla on mahdollisuus ottaa heidät: OTA IHMEESSÄ. Eivät he ole kiintyneet sijaisperheeseen eikä ympäristöön. Et kadu tekoasi koskaan!
>Sijari muuttui punaiseksi ja sanoi että >muistutan että jos joskus purkautuu niin me ei >sitten olla varalla. Ei oteta takaisin jos ei >onnistu.
Tuo yllä oleva lainaus kertoo taas siitä yhdestä asiasta: Sijaisvanhempia ei kiinnosta perheen tukeminen. Väittävät rakastavansa sijoitettuja lapsia, mutta kun pitäisi vanhemmuutta tukea tai lapsista välittää sijoituksen jälkeen (vaikka lasten aikuistuttua) niin eipä enää kiinnostakaan...
Tähän olisi kiva saada jonkun sijaisvanhemman kommentti? Miksi se on näin, että pitää saada kaikki tai ei mitään?
Kyllä meillä tuetaan biovanhempia. On aina tuettu (yli 20 vuotta). Ollaan reissattu matkoilla Etelä-Eurooppaa myöten lasten kanssa ja tehty mm. Tallinnan matka (sijaisäiti eli minä ja 5 sijaislasten äitiä lapsineen), kylpyläreissu ja mukavaa on ollut. Vanhempia olen kuskannut mieheni kanssa niin lääkäreissä kuin sukulaisvierailuissa heidän kyytiä pyytäessään. Usein tulevat meille vaan ihan ystävinä kahville ja viettämään aikaa. Ja aina jaksamme kuunnella jos heillä on murheita. Ehkä meilläkin on ollut onni myöden kun lapsilla on niin hyvin suhtautuvat vanhemmat. Lapset ovat kaikki ns. pitkä-aikais sijoitettuja.
Huoltosuunnitelma paperilla ei minkäänlaista mainintaa äidin toiveesta lasten kotiuttamisesta.
Huostaanotonpurusta. Palaverissa kysyttiin onko äidillä vielä asioita joita haluaisi ottaa esille mutta niitä ei noteerata mitenkään eikä edes kirjata ylös. Joskus minulla ollut tukihenkilö mukana silloin suhtautuminen kohtuullisen asiallista. Tukihenkilö alansa ammattilainen ja hänen sanansa tulee painamaan kun lausuntoja aletaan haalimaan. Joskus olenkin sanonut sostyöntekijöille että eikö olisi sama lähettää postissa tapaamisajat ja lomat koska vanhempien esittämät asiat ja ehdotukset, vaatimukset sivuutetaan ja mitätöidään joka kerta kylmiltään. Meidän läsnäolo tuntuu olevan turhaa siellä. Myös se että viiden vuoden aikana on vaihtunut työntekijä ainakin viisi kertaa ei paranna asioita. Aina joku virkaintoinen tulee kehään pätemään. Eikö näille tosiaan mahda mitään...
toiveita kuunnella.Täysin mielivaltaista toimintaa.