Joskus isoisoäidinaikaan

On syyskuinen hämärä ilta. Mimmi on saanut esikoisensa nukkumaan.Hän silittää tytön hiuksia ja korjaa peitettä paremmin.Mimmi kerää vauvanvaatteet ja pesee ne. Kaksi nuortamietä pysähtyy mökin luo.Keittiöstä näkyy valoa. Kalle ja Ville tuijottavat ikkunaan.-Jussi ei taida olla kotona,Kalle sanoo.-Ei ookkaan,sill on niitä apurihommia iltasin.Mää näin ku se lähti.Ville selvittää.-Muistatko, kun Jussi sano ,ettei Mimmi pelkää?-Niinhän se sano.-Kokeillaanko?-Mitä sää meinaat?Tuus tänne nyt! -Mihin sää meet? -Älä huura,ettei Mimmi kuule.Puhu hiljaa. -Mitä sää sitä ikkunalautaa tuijotat?Älä kiipee sinne,sehän näkee sut.-Ei näy köökissä.Äkkiä ny toimeen.Sulla on sitä pikilankaa,annas tänne se.Vihellä jos näät Mimmin,no ny on kii.-Pirunviuluako meinaat! -Niin,niin. Äkkiä tohon puskaa. -Jessus meinasin tohon oksaan kompastua-Sul on kammpa anna mulle Kalle pyytä. -Mikä ihmeen ääni toi on inhoittava ääni,Mimmi pysähtyy ikkunan eteen.Tuijottaa edessä olevaa puskaa.Hän avaa ikkunan,tarttuu likaämpäriin ja huiskauttaa vedet puskaan.--ÄÄ,ÄÄ helkkari...per...tää ei oo ainakaan sarevettä.Haiseekin..Voi helvetti minkä teki. -Vieläkö tuutte pelotteleen avutonta naisparkaa???Miehet juoksevat pää kolmantena kohti järvenrantaa. -Tais tulla saunareissu miehille Mimmi nauraa.,tais unohtua vinkutuskin.--Jatkuuko juttu vie Lempi kysyy? --No,kerron Myöhemmin.Kohta mennään yöpuulle hyvää yötä.