Siivosin kirjahyllyä ja löysin kuvan
jossa juokset kanssani hiekkatietä
se onkin ainoa iloinen muistoni sinusta
Sen jälkeen kun opin puhumaan ja
ilmaisemaan mielipiteeni
meillä ei olekkaan ollut mitään yhteistä
Vielä aikuisenakin kinasit vuosia kanssani
aina minun olisi pitänyt olla väärässä
tai ainakin samaa mieltä kanssasi
Niin vain kävi, että aina vihoissa silmin katsoit
kun yritin sinulle puhua
niin kauan, niin turhaan
En minä sen kummempi lapsi ollut kuin siskonikaan
en vain kulkenut valitsemaanne tietä
mutta se maksoi minulle, maksoi paljon
Viimeinen pisara meressämme myrskyisässä
oli se kun lapseni kielsit
ja äitinikin pään käänsit
Niin paljon pahoja sanoja seläntakana
niin paljon kyyneleitä vuosien varrella
sanat voivat satuttaa enemmän kuin tajuatkaan
Ja lapsenikin ovat jo niin isoja
että näkevät lävitsesi
näkevät ettet välitä pätkääkään.
Tänä vuonna, isänpäivän aamuna
ei tarvitse enää odottaa soittoa
ei meille kakkua leipoa.
Tänä vuonna, emme enää ilmesty ovellesi
laulamaan liirumlaarumia, tyhjiä sanoja
tänävuonna olemme viisaampia.
Olen vihdoin päässyt eroon kahleistasi
olen haudannut ilkeät sanasi pihan multaan
puhdistanut sieluni kirvelevällä saippualla.
Harmi että kävi näin, lasteni kannalta
toisaalta, olen nyt vapaampi kuin koskaan
ja minun on helppo hengittää.
Kun aika sinusta joskus jättää
on haudallasi vain jokunen muistaja
suurimman osan olet itse luotasi työntänyt.
Ja minua surijat eivät tule siellä näkemään.
jossa juokset kanssani hiekkatietä
se onkin ainoa iloinen muistoni sinusta
Sen jälkeen kun opin puhumaan ja
ilmaisemaan mielipiteeni
meillä ei olekkaan ollut mitään yhteistä
Vielä aikuisenakin kinasit vuosia kanssani
aina minun olisi pitänyt olla väärässä
tai ainakin samaa mieltä kanssasi
Niin vain kävi, että aina vihoissa silmin katsoit
kun yritin sinulle puhua
niin kauan, niin turhaan
En minä sen kummempi lapsi ollut kuin siskonikaan
en vain kulkenut valitsemaanne tietä
mutta se maksoi minulle, maksoi paljon
Viimeinen pisara meressämme myrskyisässä
oli se kun lapseni kielsit
ja äitinikin pään käänsit
Niin paljon pahoja sanoja seläntakana
niin paljon kyyneleitä vuosien varrella
sanat voivat satuttaa enemmän kuin tajuatkaan
Ja lapsenikin ovat jo niin isoja
että näkevät lävitsesi
näkevät ettet välitä pätkääkään.
Tänä vuonna, isänpäivän aamuna
ei tarvitse enää odottaa soittoa
ei meille kakkua leipoa.
Tänä vuonna, emme enää ilmesty ovellesi
laulamaan liirumlaarumia, tyhjiä sanoja
tänävuonna olemme viisaampia.
Olen vihdoin päässyt eroon kahleistasi
olen haudannut ilkeät sanasi pihan multaan
puhdistanut sieluni kirvelevällä saippualla.
Harmi että kävi näin, lasteni kannalta
toisaalta, olen nyt vapaampi kuin koskaan
ja minun on helppo hengittää.
Kun aika sinusta joskus jättää
on haudallasi vain jokunen muistaja
suurimman osan olet itse luotasi työntänyt.
Ja minua surijat eivät tule siellä näkemään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuitenkin, että olet erittäin herkkäluonteinen ihminen. Ei kirjoittamiasi asioita tule "luupäästä".
Tavallaanhan nuo asiat ajautuvat vuosien mittaan kriittiseen pisteeseen; eli niinkauan kuin jaksat olla asioissa myötämielinen, olet hyvä ja kuuliainen lapsi, mutta annas olla,,,,!
Tsemppiä ja iskälle terveisiä että olis korkein aika ottaa tytärtä kaulasta kiinni ja halata pitkään ja ehkäpä siinä tulis itkukin silmään,,,
Arvaan kuitenkin ettei koskaan tapahdu näin; vahinko!!!
(oletin että kerroit omaa tarinaasi??)
"Arvaan kuitenkin ettei koskaan tapahdu näin; vahinko!!!
(oletin että kerroit omaa tarinaasi??) "
Ei tapahdu.
Niin monet pettymykset kokeneena
niin paljon paskaa kuulleena
niin paljon vääristeltyjä juttuja
niin paljon mätää.
Ei tapahdu ei.
Mutta olen ohjannut energian muualle
ajatukset pois vanhemmista.
Olen varmasti katkera jonkin verran aina
mutta minulla on nyt hyvä olla.
:)
samanlainen lapsuus. Ja vaikka isäni kuolinvuoteellaan sanoi kiroavansa minut jos hänen haudalla käyn, niin kävin kuitenkin tänä kesänä ensimmäistä kertaa, enkä tuntenut mitään
Olen itsekin kirjoittanut siitä runon: Poikatyttö