"Gustafsson liioitteli vammojaan"
26.8.2005 12:38
Tapaturmakirurgian erikoislääkärin mukaan Bodominjärven kolmoismurhasta syytetty Nils Gustafssonin vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Eero Hirvensalo oli päivän toinen todistaja perjantaina jatkuneessa oikeudenkäynnissä.
Espoon käräjäoikeudessa syyttäjät ja puolustus väänsivät perjantaina tiukasti kättä siitä, miten aitoja Nils Gustafssonin vammat olivat ja millainen hänen tajunnan tasonsa oli. Syyttäjien mukaan Gustafsson sepitti vammojaan. Puolustus katsoo, että kyseessä oli tajuttomuus ja kasvoihin kohdistuneista iskuista syntynyt aivovamma.
Tapaturmakirurgian erikoislääkäri Eero Hirvensalo kertoi oikeudessa, että kolmesta Bodominjärven surmasta syytetyn Gustafssonin vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Gustafssonin kasvojen vammoja ja leukamurtumia ei ollut aiheutettu suurella ja raskaalla esineellä. Ne syntyivät potkusta tai muutamista iskuista.
Vammoissa selvä ristiriita
Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta.
Gustafssonin tajunnan on sanottu olleen alentunut surmahetkestä noin aamukuudesta aina siihen saakka, kun hänet kirjattiin Töölön sairaalaan kello 14.
Hirvensalon mukaan Gustafssonin ilmoittamissa vammoissa on selvä ristiriita verrattuna siihen, mitä hänen vammoistaan on kirjattu ylös sairaalassa vuonna 1960 tai mitä uudet tutkimukset ovat osoittaneet.
Ei vastannut huutamiseen
Oikeudessa kuultiin myös lääkäriä, joka hoiti Gustafssonia ensimmäisenä ja ompeli tämän poskessa olleen haavan. Tuolloin opiskelijana työvuorossa ollut Ilmo Hassinen sanoi, että Gustafssonin tajunnan taso oli alentunut.
Hassisen mukaan poliisi oli yrittänyt kuulustella Gustafssonia huutamalla tämän korvaan suoraa huutoa, mutta nuori mies oli vain örissyt vastaukseksi sanoja, joista ei saanut selvää.
Gustafssonia ei pistetty puukolla
Gustafsson on kertonut poliisikuulusteluissa, että häntä puukotettiin kymmenen kertaa niskaan. Syytetty on kertonut kuulleensa puukon pistoista vanhemmiltaan ja poliisilta.
- Ei ole loogista, ettei Gustafssonilla ole omaa käsitystä asiasta, koska jokainen tuntee omat ruumiinosansa parhaiten, Hirvensalo ihmetteli oikeudessa.
- Voidaanko tästä käyttää nimitystä konfabulaatio eli satuilu? osaa omaisista edustava asianajaja Heikki Lampela kysyi.
- Ainakin se on väärää tietoa, Hirvensalo vastasi.
Puukonpistoista tai viiltohaavoista ei ole tutkimuksissa löydetty minkäänlaisia merkkejä. Gustafssonista on rekisteröity vain ruhjehaavoja.
Oli unelias sairaalassa
Puolustus vetosi oikeudessa muun muassa siihen, että Gustafsson oli sairaalassa unelias, ja hänet oli siirretty kirurgiselle osastolle.
- Vaikea aivovamma pitäisi pystyä kuitenkin jotenkin todentamaan. Nyt yksikään palikka ei sovi kuvioon, Hirvensalo sanoi Gustafssonin kuunnellessa hyvin vakavailmeisenä.
Hirvensalo oli mukana myös Gustafssonin poliisikuulusteluissa.
- Gustafsson puhui omista vammoistaan voimakkaasti. Olin paikalla, koska halusimme tuoda selväksi tutkimustulokset, että väärinkäsitys oikenisi. Tarkoitus oli korjata virheellistä tietoa.
Hirvensalon mukaan Gustafssonin tajuttomuus, jos sitä on edes ollut, oli paljon kerrottua lyhyempi.
- Hänellä olisi pitänyt olla keskivaikea tai vaikea aivovamma, jos tekoaika oli yöllä kello 4-6, koska vielä kello 14 puhuttiin alentuneesta tajunnan tasosta.
Nilsin lähtölaskenta alkaa..
10..9..8..7..6..5..4..3..2..1..
26.8.2005 12:38
Tapaturmakirurgian erikoislääkärin mukaan Bodominjärven kolmoismurhasta syytetty Nils Gustafssonin vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Eero Hirvensalo oli päivän toinen todistaja perjantaina jatkuneessa oikeudenkäynnissä.
Espoon käräjäoikeudessa syyttäjät ja puolustus väänsivät perjantaina tiukasti kättä siitä, miten aitoja Nils Gustafssonin vammat olivat ja millainen hänen tajunnan tasonsa oli. Syyttäjien mukaan Gustafsson sepitti vammojaan. Puolustus katsoo, että kyseessä oli tajuttomuus ja kasvoihin kohdistuneista iskuista syntynyt aivovamma.
Tapaturmakirurgian erikoislääkäri Eero Hirvensalo kertoi oikeudessa, että kolmesta Bodominjärven surmasta syytetyn Gustafssonin vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Gustafssonin kasvojen vammoja ja leukamurtumia ei ollut aiheutettu suurella ja raskaalla esineellä. Ne syntyivät potkusta tai muutamista iskuista.
Vammoissa selvä ristiriita
Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta.
Gustafssonin tajunnan on sanottu olleen alentunut surmahetkestä noin aamukuudesta aina siihen saakka, kun hänet kirjattiin Töölön sairaalaan kello 14.
Hirvensalon mukaan Gustafssonin ilmoittamissa vammoissa on selvä ristiriita verrattuna siihen, mitä hänen vammoistaan on kirjattu ylös sairaalassa vuonna 1960 tai mitä uudet tutkimukset ovat osoittaneet.
Ei vastannut huutamiseen
Oikeudessa kuultiin myös lääkäriä, joka hoiti Gustafssonia ensimmäisenä ja ompeli tämän poskessa olleen haavan. Tuolloin opiskelijana työvuorossa ollut Ilmo Hassinen sanoi, että Gustafssonin tajunnan taso oli alentunut.
Hassisen mukaan poliisi oli yrittänyt kuulustella Gustafssonia huutamalla tämän korvaan suoraa huutoa, mutta nuori mies oli vain örissyt vastaukseksi sanoja, joista ei saanut selvää.
Gustafssonia ei pistetty puukolla
Gustafsson on kertonut poliisikuulusteluissa, että häntä puukotettiin kymmenen kertaa niskaan. Syytetty on kertonut kuulleensa puukon pistoista vanhemmiltaan ja poliisilta.
- Ei ole loogista, ettei Gustafssonilla ole omaa käsitystä asiasta, koska jokainen tuntee omat ruumiinosansa parhaiten, Hirvensalo ihmetteli oikeudessa.
- Voidaanko tästä käyttää nimitystä konfabulaatio eli satuilu? osaa omaisista edustava asianajaja Heikki Lampela kysyi.
- Ainakin se on väärää tietoa, Hirvensalo vastasi.
Puukonpistoista tai viiltohaavoista ei ole tutkimuksissa löydetty minkäänlaisia merkkejä. Gustafssonista on rekisteröity vain ruhjehaavoja.
Oli unelias sairaalassa
Puolustus vetosi oikeudessa muun muassa siihen, että Gustafsson oli sairaalassa unelias, ja hänet oli siirretty kirurgiselle osastolle.
- Vaikea aivovamma pitäisi pystyä kuitenkin jotenkin todentamaan. Nyt yksikään palikka ei sovi kuvioon, Hirvensalo sanoi Gustafssonin kuunnellessa hyvin vakavailmeisenä.
Hirvensalo oli mukana myös Gustafssonin poliisikuulusteluissa.
- Gustafsson puhui omista vammoistaan voimakkaasti. Olin paikalla, koska halusimme tuoda selväksi tutkimustulokset, että väärinkäsitys oikenisi. Tarkoitus oli korjata virheellistä tietoa.
Hirvensalon mukaan Gustafssonin tajuttomuus, jos sitä on edes ollut, oli paljon kerrottua lyhyempi.
- Hänellä olisi pitänyt olla keskivaikea tai vaikea aivovamma, jos tekoaika oli yöllä kello 4-6, koska vielä kello 14 puhuttiin alentuneesta tajunnan tasosta.
Nilsin lähtölaskenta alkaa..
10..9..8..7..6..5..4..3..2..1..
Vastaukset 17
Vanhimmat
konitohtorin lausuma, jolla ei ole mitään arvoa!
ennakkoasenteinen idiootin lausuma, jolla ei ole mitään painoarvoa.
kai olen idiootti, olenhan insinööri. En tiedä miten lääketiede määrittelee "matalaenergisen vamman". Jos se aidosti liittyy edes jotenkin vamman aiheuttaman esineen tai "raajan" liike-energian määrään, noudattaen muutenkin liikemäärän säilymisestä ja törmäyksestä olevia fysiikan määritelmiä, niin näkemättä vammaa tämä kyseinen tohtori ei voi tietää, mikä sen on aiheuttanut.
yhtä hyvin voitaisiin häneltä kysyä (kun on niin varma asiasta)vaikkapa näin. Ihmistä lyödään metrisellä koivuhalolla, joka on halkaisijaltaan 10 cm ja aisattu, kaksi kuukautta pinossa kuivunut. Halossa on pieniä pahkuroita, niinkuin koivuhalossa on. Oletetaan, että lyödessä halon liikerata on ympyrä ja halon uloimmaisen pään kehänopeus on 20 m/s. Uloimmasta päästä 13 cm;n päässä on pahkura (kohouma). Tämä pahkura osuu edestäpäin katsottuna henkilön leukaluuhun siten että halko ja leukaluu muodostavat 30 asteen kulman keskenään. Osumispiste on leuan kärjestä 4cm leukaniveleen päin. KYSYMYS: millainen murtuma syntyy, montako milliä on siirtymä?
Huomiotakoon tehtävän helpottamiseksi, että kyseessä on täysin kimmoton törmäys ja pään (johon halko osuu) massa on 6kg ja henkilön kokonaismassa on 80kg. Ettei menisi liian vaikeaksi, niin todettakoon vielä, ettei ko "uhri" ehdi reagoida, elikkä jäykistää niskalihaksiaan!
Jos kyseinen tohtori pystyisi tämän tehtävän ratkaisemaan, niin minäkin alan uskoa hänen "itsevarmoihin" teorioihinsa vammojen synnystä!
kun näkee, tai tietää vamman, miten paljon voimaa on tarvittu sen tuottamiseen, mistä suunnasta ja kulmasta isku on tullut jne. Esim mustelma: syntyy yleisimmin nyrkiniskusta. Sopivasti silmäkulmaan osuessaan mustelman syntymiseen riittää silmäkulman huitaisu tai läppäisy avokämmenellä. Mustelmaan syntymiseen ei tarvita puukoniskua. Vastaavasti pisto-,ampumis-,tai palohaavaa ei synny nyrkiniskusta tai avokämmenellä lyömisestä. Johan sen sanoo järkikin.
Nilsiä hoitaneiden lääkäreiden lausunnon mukaan Nilsin vammat eivät olleet hengenvaarallisia. Aivokuvauksissa ei havaittu aivoruhjetta.
Matalaenerginen tarkoittaa sitä että esim esineen massa ja/tai liike on suhteellisen pientä.
Esim alas leijaileva lumihiutale.
Korkeaenerginen tarkoittaa sitä että esim esineen massa ja/tai nopeus on suuri
Esim pikajuna
Luulisihan insinöörin tuon ymmärtävän.
Jos edes oikeasti olet insinööri?
Antamastasi tehtävästä:
Lääkärille tuo on helppo nakki. Eli osaa arvioida. Vallan mainiosti
ylitä rajasi, tuommoisia ei lääkäri VARMUUDELLA tiedä, ainahan voi olettaa. Eihän voida sulkea varmuudella muita vamman aiheuttajia pois?
Yritätkö piikitellä, jos noin vähin perustein todella mmääritellään matalaenergia ja korkeaenergia lääketieteessä, niin siitä ei pitäisi edes lääkärien puhua!
Tuo antamani tehtävä, vaikkakin helpotin sitä olettamuksin, ei ratkea sinulta eikä keneltäkään muulta ilman lisäolettamuksia. Siinä on useita alueita, joihin joudutaan ottamaan oletuksia/oletusarvoja. Samalla tavalla kuin syyttäjä lähtee oletuksista liikkeelle. Joten esitäpä nyt jonkilainen vastaus ( jos on helppo nakki)?
olisiko näin?
Miten aikuinen mies ja lääketieteen tohtori edes viitsii munata itsensä ja mennä antamaan lausuntoja tapahtumista, jolloin hän itse oli vielä lapsi. Luultavasti poliisin käyttämä "asiantuntijalääkäri" muissakin tapauksissa. No...eiköhän Karman laki jyrää hänetkin loppupeleissä.
Miten aikuinen mies ja lääketieteen tohtori edes viitsii munata itsensä ja mennä antamaan lausuntoja tapahtumista, joiden tutkimíseen hänellä ei ole mitään ammattitaitoa tai koulutusta.
Palo nolaa vain itsensä.
Ei muuta.
Kyseisellä lääkärillä on sentään ammattitaitoa ja tietämystä vammoista jonka perusteella hänen todistuksellaan on painoarvoa. Juuri siksi hän oli oikeudessa toditajana, etkä sinä. Sinun sanomisillasi ei ole minkäälaista painoarvoa, eikä mielipiteesi kiinnosta kiviäkään.
"Kyseisellä lääkärillä on sentään ammattitaitoa ja tietämystä vammoista jonka perusteella hänen todistuksellaan on painoarvoa. ."
Kyseinen lääkäri on tapaturmakirurgi, jonka asiantuntemus tajuttumuustilojen kriteerien suhteen ei välttämättä ole yhtään kummempi kuin kenen hyvänsä yleislääkärin.
Sen lisäksi jokainen hoitohenkilö on hyvin tietoinen tajuttomuudentilan ulkoisista tunnusmerkeistä ja tarkistamismenetelmistä, joista yksinkertaisin on silmien tarkkaileminen.
(Elokuvista meille kaikille on tuttua miten esmes jonhkun pyörtymisen aitoutta epäiltäessä avataan sormella tämän silmäluomea. Jos hän panee vastaan on se selvä merkki teeskentelystä. Se perustuu siihen että kun pitää tietoisesti silmiään kiinni niin siihen on pakko käyttää lihasvoimaa. nukkuessa ja tajuttomuudessa silmät sulkeutuvat.)
Maallikkojärjellä ajatellen olettaisin, että jos sairaalaan tuodaan tajuttomalta näyttävä potilas, hänen silmänsä ovat hoitohenkilökunnan jatkuvan tietoisen mielenkiinnon kohteina kunes hän herää.
Tuo silmien väkisin kiinnipitäminen nimittäin ilmenee aika-ajoin myös värinänä joka on selvästi havaittavissa muutaman metrin etäisyydeltä, esmes sairaalahuoneen ovelta...
Mitä kerron ei ole mitään lääketiedettä, kyseessä on asia jota lapset leikkiessäänkin tulevat usein kokeilleeksi. Ja kuka hyvänsä voi milloin hyvänsä kokeilla miltä omissa silmissä tuntuu kun yrittää teeskennellä nukkuvaa :)
Niinpä pidän selviönä että NGtäkin hoitanut henkilökunta oli asian suhteen varhain jalkeilla, ilman että siitä tarvitsisi olla erillistä mainintaa sairaskertomuksessa :(
Vaikka Palon puheet onkin otettu osin vinosti hymyillen vastaan, kantsii silti tutustua esmes siihen, miten hänen tiiminsä lähes samoihin aikoihin totesi alta aikayksikön erään toisen potilaan teeskennelleen tajutonta, ilman että heillä oli mitään ERITYISTÄ syytä epäillä sen aitoutta :)
traumoista kyllä 1000 kertaa enemmän kuin sinä. Tiedäkö edes mitä trauma tarkoittaa puhuttaessa fyysisistä vammoista?
Hyvänen aika, yritin vain osoittaa että potilaan vuoteen läheisyydessä on varmalla häärinyt useampikin henkilö joka tietää tajuttomuudesta enemmän kuin minä, muttei välttämättä vähemmän kuin nyt puheena oleva tapaturmakirurgi...huomioiden senkin, että heillä oli potilaaseen suora kontakti itse tapahtumahetkellä kun taas tämä asiantuntija esittää puhtaasti toisen käden tietoihin perustuvan spekulaation.
Kiitos vastauksesta, se on hyvä että tota huumoriakin tulee aina väliin sopivina annoksina :)
Syyttäjä ei olisi näin jälkeenpäin kiinnostunut tapaturmakirurgin lausunnosta, ellei sillä olisi merkitystä. Kirurgin lausunto nojaa ensihoitajan ja muiden asiantuntijoiden ensikäden lausuntoihin sekä nyt jäljempänä tehtyihin Gustafssonin vammojen tutkimuksiin. Kyllä kirurgin pitää pystyä dokumentoimaan kaikki väitteensä. Nissen ei tietenkään tarvitse dokumentoida mitään koska syytetyn asema on toisenlainen, eikä hän siihen kyllä pystykään.
Et tullut tehneeksi neuvomaani tajuttomuudenteeskentelykoetta, kun yhä vielä jaksat uskoa pojan teeskennelleen tajuttmouutta vrk-kaupalla?
Kannattee hakea kosketuskohtia todellisuuteen kun rupeaa arvioimaan vuoskymmenten takaisia tapahtumia, sensijaan että sokeasti luottaa oppiarvoihin.
Tuohon aikaan sairaaloissa oli varmaankin hoitajina ja lääkäreinä hyvin paljon sodan aikana rintamalla lääkintätehtävissä tai kenttäsairaaloissa olleita. Olihan sodan päättymisestä vain noin 16 vuotta, ja vammautuneita kuoli vielä sodan jälkeenkin sairaaloissa. Ensi käden kokemusta mitä erilaisimmista väkivaltavammoista ja tajuttomuustiloista oli siis runsaasti. Ei siis pidä liikaa väheksyä heidän arviointikykyään, vaikka tekniset välineet (röntgen, EEG ym.) ovatkin sen jälkeen paljon kehittyneet.
Monelle potilaalle lääkäri on sanonut, että olette terve ja potilas on kuollut muutaman päivän sisällä, esim. Tapio Rautavaara ja satoja muita, aina ei kannata luottaa lääkäriin.
Hirvensalo ei ole asiallinen lääkäri.
Hänhän olisi jo kuollut!!