Turhauttava tilanne

Neiti78

Seksin pitäisi olla ihana ja iloinen asia, mutta omassa suhteessani se on jatkuva riitelyn ja itkun aihe.
Avomieheni ei ole erityisen innoskas seksipuuhiin, enkä edes muista, milloin hän olisi tehnyt aloitteen rakasteluun. Itse haluaisin mielellään vaikka joka päivä, mutta torjutuksi tulen melkein aina. Seksiä on siis korkeintaan kerran viikossa, mutta joskus vain pari kertaa kuussa. No ei se määrä vaan laatu...niinpä niin. Kestän vielä sen, että seksiä on harvoin, mutta silloin harvoin kun sitä on, kestää toimitus yleensä aina alle puoli minuuttia. Mieheltä siis tulee todella äkkiä. Tuokaan ei haittaisi mitään, jos edes joskus mieheni suostuisi uusintakierrokseen, mutta ei toivoakaan. Hän ilmeisesti haluaa vain hoitaa homman äkkiä pois alta ja päästä nukkumaan.
Alan olla todella turhautunut tähän tilanteeseen ja olen siitä koettanut miehelleni jutellakin, mutta hän sanoo suoraan, ettei halua puhua seksistä.
Onko tässä mitään muuta mahdollisuutta kuin itkeä ja kestää tai sitten pakata tavarat ja lopettaa suhde.
Rakastan kyllä kultaani, mutta seksi on niin iso ja tärkeä osa suhdetta, etten todellakaan tiedä, jaksanko jatkaa näin.

28

5523

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mies sinulle

      Kuulostaapa itsekkäältä ja kypsymättömältä mieheltä.
      Muutosta ei tule ehkä koskaan, jos hän ei edes halua puhua seksistä.
      Tuskin aikakaan parantaa, suosittelen katselemaan ympärillesi ja miettimään millaisen parisuhteen Sinä haluat ja mitä asiat tekevät Sinut suhteessa onnelliseksi!

    • kyllä oikean

      Anna miehesi jollekkin vertaiselleen, naiselle joka ei halua seksiä, ei saa orgasmia, eikä ole koskaan masturboinut.
      Sinä kyllä löydät uudet rakkaan, joka myös haluaa sinua

      • ristillinen moraali

        olisko seksuaalikielteinen kasvatus syynä. Mulla oli uskovainen poikakaverí jonkun aikaa, hänellä oli olevinaan seksuaaliaddiktio, josta halus eroon ja siis se näkyi seksielämässä. Niinpä seksi oli kuusi työntöä ja plöts ja sen päälle tunti sotalla pohdintaa, miten väärin on haluta seksiä ja nautttia siitä(ilman sitä ratkaisevaa papin aamentakin vielä). Tarkoitan, jotkut vaan ovat niin kovan seksuaalikielteisen kasvatuksen uhreja, etteivat osaa antaa/ottaa ja rentoutua.


      • Neiti78

        Olette aivan oikeassa. En halua jatkaa tätä enää. Ellei minun kohtaloni ole saada miestä, joka rakastaa ja haluaa minua, olen sitten mieluumin ihan yksin. Jälleen tänä iltana koin karvaan pettymyksen, kun mies käänsi sängyssä selkänsä, eikä antanut edes hyvänyönsuukkoa...sentään lauantai-ilta ja lapsikin mummolassa, joten mahdollisuudet parisuhteen hoitoon ja rakasteluun olisivat olleet mitä parhaimmat. Mutta näin se on meillä mennyt aina ennenkin ja tiedän nyt, ettei koskaan mikään tulisi muuttumaan. Mieheni ei halua minua ja tuskin rakastaakaan. Parempi, kun myönnän asian ajoissa ja tajuan erota. Meillä on varmasti 3-vuotiaan poikani kanssa parempi elämä kaksin kuin perheessä, jossa kireää ilmaa voisi veitsellä leikata.
        Kiitos teille tuestanne ja kommenteistanne. Ehkä elämällä on jotain hyvää jäljellä minuakin varten.


      • jm64
        Neiti78 kirjoitti:

        Olette aivan oikeassa. En halua jatkaa tätä enää. Ellei minun kohtaloni ole saada miestä, joka rakastaa ja haluaa minua, olen sitten mieluumin ihan yksin. Jälleen tänä iltana koin karvaan pettymyksen, kun mies käänsi sängyssä selkänsä, eikä antanut edes hyvänyönsuukkoa...sentään lauantai-ilta ja lapsikin mummolassa, joten mahdollisuudet parisuhteen hoitoon ja rakasteluun olisivat olleet mitä parhaimmat. Mutta näin se on meillä mennyt aina ennenkin ja tiedän nyt, ettei koskaan mikään tulisi muuttumaan. Mieheni ei halua minua ja tuskin rakastaakaan. Parempi, kun myönnän asian ajoissa ja tajuan erota. Meillä on varmasti 3-vuotiaan poikani kanssa parempi elämä kaksin kuin perheessä, jossa kireää ilmaa voisi veitsellä leikata.
        Kiitos teille tuestanne ja kommenteistanne. Ehkä elämällä on jotain hyvää jäljellä minuakin varten.

        Ikävää, mutta minullakin on juuri tuollaisia viikonlopuja vaikka kuinka monta takana. Ilta josta olisi voinut tulla kiva romanttinen juttu ihan kahden kesken - päättyykin kaiken tunnelman latistavaan keskusteluun ja lopulta riitelyyn siitä mikä tässä suhteessa mättää.

        Mitäänhän et voi hävitä, jos pakotat sen äijäsi puhumaan asioista. Ei se välttämättä teidän suhdetta paranna, muuta ainakin asioista on sitten puhuttu ja edes jotain yritetty.

        Et kertonut aiemmin että teillä on jo yhteinen lapsikin. Eipä tuossa elämäntilanteesa ole helppoa sitä eropäätöstä tehdä.

        Tietysti tässä tilanteessa miehet ja naiset kokevat edessä olevan eron mahdollisuudet ja uhat vähän eri tavoin. Suomalaisen käytännön mukaan sinäkin näköjään ilman muuta oletat että lapsi jää sinulle - eli sinusta tulee "yh-äiti" ja miehestäsi "viikonloppuisä". Jos yhtään välittää lapsistaan, ja käsittää mitä on edessä, niin miehellähän on tällaisessa tilanteessa paljon suurempi menetys edessä.

        Tämän huomioon ottaen voisi kuvitella, että haluttomalla miehellä olisi suurempi "yritys" korjata asiaa, kun tekee selväksi mitä tapahtuu jos ei edes yritä. Haluton nainenhan voi käyttää lapsia jopa kiristysaseena pitääkseen miehen väkisin kotona, vaikka muuten suhteessa kaikki olisi loppu.


      • Neiti78
        jm64 kirjoitti:

        Ikävää, mutta minullakin on juuri tuollaisia viikonlopuja vaikka kuinka monta takana. Ilta josta olisi voinut tulla kiva romanttinen juttu ihan kahden kesken - päättyykin kaiken tunnelman latistavaan keskusteluun ja lopulta riitelyyn siitä mikä tässä suhteessa mättää.

        Mitäänhän et voi hävitä, jos pakotat sen äijäsi puhumaan asioista. Ei se välttämättä teidän suhdetta paranna, muuta ainakin asioista on sitten puhuttu ja edes jotain yritetty.

        Et kertonut aiemmin että teillä on jo yhteinen lapsikin. Eipä tuossa elämäntilanteesa ole helppoa sitä eropäätöstä tehdä.

        Tietysti tässä tilanteessa miehet ja naiset kokevat edessä olevan eron mahdollisuudet ja uhat vähän eri tavoin. Suomalaisen käytännön mukaan sinäkin näköjään ilman muuta oletat että lapsi jää sinulle - eli sinusta tulee "yh-äiti" ja miehestäsi "viikonloppuisä". Jos yhtään välittää lapsistaan, ja käsittää mitä on edessä, niin miehellähän on tällaisessa tilanteessa paljon suurempi menetys edessä.

        Tämän huomioon ottaen voisi kuvitella, että haluttomalla miehellä olisi suurempi "yritys" korjata asiaa, kun tekee selväksi mitä tapahtuu jos ei edes yritä. Haluton nainenhan voi käyttää lapsia jopa kiristysaseena pitääkseen miehen väkisin kotona, vaikka muuten suhteessa kaikki olisi loppu.

        Sen verran haluan tarkentaa tätä elämäntilannettani, että lapseni on edellisestä liitostani(josta pakenin väkivallan takia), eikä nykyinen avomieheni ole siis hänen biologinen isänsä. Mieheni ja lapseni suhdetta en missään nimessä halua katkaista, sillä vaikka he eivät biologisesti olekaan samaa lihaa ja verta, on avokkini kuitenkin ainoa isä, joka pojallani koskaan on ollut. Olemme olleet yhdessä noin kaksi vuotta. Missään tilanteessa en lasta käyttäisi aseena parisuhderiidoissa, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka näin käyttäytyvät. Olen jo aiemmin miehelleni sanonut, että mahdollisen eron koittaessa toivon, että hän kuitenkin pysyisi kiinteänä osana poikamme elämää ja tapaisi niin usein kuin mahdollista. Olen toki lukemattomia kertoja ajatellut, että nimenomaan lapsen takia pysyn tässä suhteessa. Kun on jo kerran perhe hajonnut, ei toista kertaa enää toivoisi tapahtuvan. Olen yrittänyt tehdä kaikkeni suhteen pelastamiseksi: olen kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja koettanut, suorastaan vaatinut, saada mieheni keskustelemaan, mutta turhaan. Olen sanonut suoraan, että hän käytöksellään ajaa minut pois luotaan, mutta hän ei reagoi sanoihini mitenkään, paitsi saattaa vain lällätellä "jäkä jäkä.." tai jotain vastaavaa.
        Yksin minä en voi parisuhdettamme pelastaa, kun toinen ei halua tulla lainkaan vastaan.


      • jm64
        Neiti78 kirjoitti:

        Sen verran haluan tarkentaa tätä elämäntilannettani, että lapseni on edellisestä liitostani(josta pakenin väkivallan takia), eikä nykyinen avomieheni ole siis hänen biologinen isänsä. Mieheni ja lapseni suhdetta en missään nimessä halua katkaista, sillä vaikka he eivät biologisesti olekaan samaa lihaa ja verta, on avokkini kuitenkin ainoa isä, joka pojallani koskaan on ollut. Olemme olleet yhdessä noin kaksi vuotta. Missään tilanteessa en lasta käyttäisi aseena parisuhderiidoissa, enkä ymmärrä ihmisiä, jotka näin käyttäytyvät. Olen jo aiemmin miehelleni sanonut, että mahdollisen eron koittaessa toivon, että hän kuitenkin pysyisi kiinteänä osana poikamme elämää ja tapaisi niin usein kuin mahdollista. Olen toki lukemattomia kertoja ajatellut, että nimenomaan lapsen takia pysyn tässä suhteessa. Kun on jo kerran perhe hajonnut, ei toista kertaa enää toivoisi tapahtuvan. Olen yrittänyt tehdä kaikkeni suhteen pelastamiseksi: olen kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja koettanut, suorastaan vaatinut, saada mieheni keskustelemaan, mutta turhaan. Olen sanonut suoraan, että hän käytöksellään ajaa minut pois luotaan, mutta hän ei reagoi sanoihini mitenkään, paitsi saattaa vain lällätellä "jäkä jäkä.." tai jotain vastaavaa.
        Yksin minä en voi parisuhdettamme pelastaa, kun toinen ei halua tulla lainkaan vastaan.

        No jos tuo on tilanne, niin enpä voi muuta suositella kuin lähtemistä.
        Jos ei toinen osapuoli halua tehdä asian eteen mitään, ei se siitä mihinkään muutu.

        Minkätakia itse luulet, että hän on tässä suhteessa? Mitä hän siitä saa?


      • Neiti78
        jm64 kirjoitti:

        No jos tuo on tilanne, niin enpä voi muuta suositella kuin lähtemistä.
        Jos ei toinen osapuoli halua tehdä asian eteen mitään, ei se siitä mihinkään muutu.

        Minkätakia itse luulet, että hän on tässä suhteessa? Mitä hän siitä saa?

        Varmasti suurimmat syyt, miksi mies on tässä suhteessa ovat: täysi jääkaappi, pestyt pyykit, siivottu kämppä, maksetut laskut ja bensa- ynnä muuta rahaa tarpeen tullen, kun oma tili tuhlattu. Eli tämä on varmasti ollut miehelleni lähinnä mukavuusliitto.


      • jm64
        Neiti78 kirjoitti:

        Varmasti suurimmat syyt, miksi mies on tässä suhteessa ovat: täysi jääkaappi, pestyt pyykit, siivottu kämppä, maksetut laskut ja bensa- ynnä muuta rahaa tarpeen tullen, kun oma tili tuhlattu. Eli tämä on varmasti ollut miehelleni lähinnä mukavuusliitto.

        Jos tuossa on oikeasti ne ainoat syyt olla yhdessä, ja koet tunnepuolella suhteen täysin yksipuoliseksi, niin eihän tuossa ole mitään tulevaisuutta. Varsinkin kun toinen ei ole halukas tekemään mitään töitä suhteen eteen.

        Jos jatkat tuossa, niin vuosi vuoden jälkeen tulet vain ahdistuneemmaksi, ehkä lopulta sairastut masennukseen ja joudut popsimaan mielialalääkkeitä selviytyäksesi edes arjesta.


      • SaraLee
        Neiti78 kirjoitti:

        Olette aivan oikeassa. En halua jatkaa tätä enää. Ellei minun kohtaloni ole saada miestä, joka rakastaa ja haluaa minua, olen sitten mieluumin ihan yksin. Jälleen tänä iltana koin karvaan pettymyksen, kun mies käänsi sängyssä selkänsä, eikä antanut edes hyvänyönsuukkoa...sentään lauantai-ilta ja lapsikin mummolassa, joten mahdollisuudet parisuhteen hoitoon ja rakasteluun olisivat olleet mitä parhaimmat. Mutta näin se on meillä mennyt aina ennenkin ja tiedän nyt, ettei koskaan mikään tulisi muuttumaan. Mieheni ei halua minua ja tuskin rakastaakaan. Parempi, kun myönnän asian ajoissa ja tajuan erota. Meillä on varmasti 3-vuotiaan poikani kanssa parempi elämä kaksin kuin perheessä, jossa kireää ilmaa voisi veitsellä leikata.
        Kiitos teille tuestanne ja kommenteistanne. Ehkä elämällä on jotain hyvää jäljellä minuakin varten.

        Sun teksti on kuin suoraan mun omaani! Kiinnostaisiko meilien vaihto tilanteesta.

        Meilla seksia on ehka kerran per 3kk. Niista suurin osa on etta mies laukeaa alle minuutissa. Han ei myoskaan halua puhua asiasta. Tiedan varmuudella etta kyse ei ole toisesta naisesta yms tai rakkauden puutteesta. Miestani ei vain seksi kiinnosta. Laheisyytta on - halauksia ja pusuja mutta ei sen enempaa. Tata on kestanyt jos 3 vuotta!!!

        Olisi todella kiva kuulla kokemuksiasi ja mihin olet paatynyt.


    • nainen

      Mulla on sama tilanne. Poikaystävä oli suhteen alussa himorakastelija, ties kunka monissa eri asennoissa paneskeltiin ja niin kiihkeästi. Hän on hyvä rakastelija...
      Nyt saan kerran puolessa vuodessa. Ollaan oltu yhdessä 4 vuotta. En saa kosketella häntä (hän sanoo olevansa herkkä ja se että räpellän ei ole mukvaa...), en saa pussailla korvaa ja niskaa (jotka olivat ennen kivoja). En edes peppua. Alastomuutensa kanssa hän on sinut. Käymme aina yhdessä suihkussa. Siinä se sitten onkin.
      Tulen kohta sekopääksi. Muuten suhde on mainio, mutta seksiä KAIPAAN. Noh, onhan mulla kädet mutta kohta alkaa jo sekin kyllästyttää...

      • Neiti78

        No ei kieltämättä hyvin mene sinullakaan, jos ei itsellänikään. Suostuuko sinun miehesi puhumaan asiasta, eli oletko saanut selitystä sille, miksi seksielämä on hipunut, vaikka se kuitenkin suhteen alussa oli aktiivista? Minusta on todella väärin "hylätä" kumppani sängyssä ilman selityksiä, sillä seksi on kuitenkin erittäin olennainen osa parisuhdetta. Juuri seksihän on se tärkeä tekijä, joka erottaa parisuhteen tavallisesta kaverisuhteesta.
        Ja ainahan voi toki omia käsiä käyttää, kuten sanoit, mutta ei se korvaa kahden ihmisen välistä rakastelua ja toisen kosketusta. Käytän itsekin hieromasauvaa lähes päivittäin, mutta ei se ole sama asia. Hassuinta on, että kun tyydytän itseäni, mieheni makaa vieressä selin minuun päin, eikä ole huomaavinaankaan.
        Jokatapauksessa parempaa toivon sinulle jatkossa, sillä olet sen ansainnut. Tsemppiä!


      • neitokainen

        Kuullostaa taas niin pirun tutulta. Aluksi tosiaan seksi luisti, mutta nyt yli puoli vuotta jo mennyt. En myöskään saa kosketella, kutitan muka ja räpellys ei ole mukavaa eikä saa pussailla ja halailla kuin suunnilleen luvalla. Ennen saatoimme jopa kävellä käsikädessä ja istua sohvalla lähekkäin. Nyt ei samalla sohvalla voi istua kuin ehkä vahingossa kylässä.
        Ei auta edes omat yrityksen "lähennellä" aina tulee pakit ja sanonta ei saa. Ihan kuin pelkäisi että oikeesti haluaisikin kuin oikein virittäisin.
        Kaipaa todellakin seksiä, sillä tämä seksittömyys etäännyttää.


      • jm64
        neitokainen kirjoitti:

        Kuullostaa taas niin pirun tutulta. Aluksi tosiaan seksi luisti, mutta nyt yli puoli vuotta jo mennyt. En myöskään saa kosketella, kutitan muka ja räpellys ei ole mukavaa eikä saa pussailla ja halailla kuin suunnilleen luvalla. Ennen saatoimme jopa kävellä käsikädessä ja istua sohvalla lähekkäin. Nyt ei samalla sohvalla voi istua kuin ehkä vahingossa kylässä.
        Ei auta edes omat yrityksen "lähennellä" aina tulee pakit ja sanonta ei saa. Ihan kuin pelkäisi että oikeesti haluaisikin kuin oikein virittäisin.
        Kaipaa todellakin seksiä, sillä tämä seksittömyys etäännyttää.

        Paitsi että seksi ei luista, siihen liittyy myös fyysinen kylmyys ja etäisyys? Sinä haluaisit jatkuvasti ja spontaanoisti osoittaa tunteita, hellyyttä ja sitä että tykkäät toisesta? Toinen taas jatkuvasti torjuu sinut? Toinen ei koskaan itse oma-alotteisesti osoita mitään fyysistä hellyyttä, ei halaa eikä pussaa? Koet että se toinen on kylmä ja etäinen, kuin muuri jonka yli ei pääse?

        Jos tämä kuulostaa tutulta, et todellakaan ole ainoa ja yksin. Näin voi kokea suhteessa sekä mies että nainen. Se kylmä ja torjuva osapuoli voi ihan yhtä hyvin olla mies tai nainen.

        Minusta tuossa tilanteessa on kyse perimmiltään sittä, että toinen osapuoli oikeasti kokee sinut alitajuisesti vastenmieliseksi tai luotaantyöntäväksi - osaamatta kuitenkaan edes itselleen selittää kaikkia syitä siihen. Suhteen alussa on ollut jotain toimivaa kemiaa, jonka vuoksi on onnistuttu pääsemään yhteen. Sitten suhteen edetessä jotkin ihan arkipäivän asiat eivät "synkkaa". Toiselle tulee ikäänkuin mitta täyteen negatiivisia kokemuksia ja tuntemuksia. Ne ovat ikäänkuin omien tunteiden lukkoja; lukkoja joita toisen osapuolen tekemiset ja tekemättä jättämiset avaavat ja sulkevat.

        Nuo negatiivisesti vaikuttavat asiat - tunteiden lukot - saattavat olla aivan pieniä ja yksittäin mitättömiltä tuntuvia juttuja. Eikä niitä kumpikaan osaa kunnolla edes tiedostaa ja käsitellä. Kahden kesken noita ei pysty mitenkään purkamaan, tarvitaan puolueeton kolmas osapuoli näyttämään ja avaamaan ne lukot. Eikä niiden aukaiseminen sittenkään välttämättä onnistu, parhaassakin tapauksessa tarvitaan paljon työtä ja sitoutumista - molempien pitää kasvaa, oppia ja muuttua.

        Jos puolin tai toisin kokee, että suhde ei sittenkään ole kaiken sen vaivannäön arvoinen, niin ei siinä auta kuin lyödä hanskat tiskiin vaan. Lapsiperheessä tosin niitä hanskoja ei viitsi löydä suoraan tiskiin, vaan pitää riisua ne varovasti ja asetella ne nätisti.

        Voipa tosin olla, että samat käsittelemättömät ongelmat toistuvat suhteesta toiseen - mitä ne sitten ovatkaan.


    • jm64

      Voisin antaa oman vaimoni sun miehelle, he tulisivat varmaan hyvin toimeen keskenään ;-)
      Vaimoni tosin antaisi ehkä vain joka toinen kuukausi, ja toisaalta ehkä hänellekään ei puolen minuutin suoritus kelpaisi.

      Minulta saisit vaikka monta kertaa päivässä uusintakierroksineen; ja toimituksen pituus on todellakin jotain muuta kuin puoli minuuttia.
      Tällaista minulle sopivaa seksielämää olen 10 vuoden avioliittomme aikana joutunut harrastamaan muiden naisten kuin vaimoni kanssa - valitettavasti. Vieraissa käyminen ja salasuhteiden harrastaminen ei ole mikään kestävä ratkaisu. En olisi koskaan pettänyt vaimoani, jos seksielämämme olisi ollut kunnossa, tai jos olisin kokenut että se joskus paranee.

      Eron olisin ottanut jo kauan aikaa sitten, mutta lasten vuoksi olen sinnitellyt. Joku päivä se ero kuitenkin väistämättä tulee.

      Vaimoni kanssa olen kylläkin puhunut asiasta kyllästymiseen saakka, eikä puhuminen ole sinänsä ongelmaa poistanut. Olen vain oppinut ymmärtämäään että seksin suhteen tarpeemme ovat täysin erilaiset, ja seksuaalisessa mielessä emme sovi yhteen. Haluttomuuden syyt ovat syvällä ja vain ihme poistaa ne lukot. Toista ihmistä ei voi muuttaa, eikä odottamalla asiat parane.

      Jos miehesi ei edes suostu keskustelemaan asiasta, niin asiat eivät aivan varmasti korjaannu ikinä. Ne kun eivät välttämättä parane edes vuosikausien avoimen ja jatkuvan keskustelun jälkeenkään.
      Te todennäköisesti vain olette seksuaalisesti täysin vastakkaisen luonteisia ihmisiä, ettekä sovi toisillenne.
      Kokemuksesta voin sanoa, että tuollaisessa suhteessa tulet vain onnettomaksi, etkä pidemmän päälle kestä sitä. Ne ihmiset joille seksi on tärkeää, on parissuhde ilman kunnollista seksielämää yhtä kidutusta. Ne joita seksi ei kiinnosta, väittävät muuta.

      Jos erehdytte vielä lapsia tekemään yhdessä, niin elämä menee entistä vaikeammaksi. Voihan tosin olla, että parin lapsen jälkeen sinultakin menee halut.

      • hts

        Totta puhut. jos asioista ei voi edes keskustella niin ei ne ainakaan parane.Itse oon ollu kohta 16 v naimisissa ja oon yrittäny keskustella ja osittain jopa pakottanu keskustelemaan näistä asioista mutta ei siitä tuu mitään.Ainoa ratkaisu on ehkä aloittaa uusi elämä .Onneks lapset on jo isoja.Pettänyt en oo vielä kertaakaan - oonkohan kuitenkaan ihan normaali?


      • jm64
        hts kirjoitti:

        Totta puhut. jos asioista ei voi edes keskustella niin ei ne ainakaan parane.Itse oon ollu kohta 16 v naimisissa ja oon yrittäny keskustella ja osittain jopa pakottanu keskustelemaan näistä asioista mutta ei siitä tuu mitään.Ainoa ratkaisu on ehkä aloittaa uusi elämä .Onneks lapset on jo isoja.Pettänyt en oo vielä kertaakaan - oonkohan kuitenkaan ihan normaali?

        Vieraissa käynti tietyllä tavalla vähän helpottaa omaa oloa huonossa suhteessa, mutta mikään kestävä ratkaisuhan se ei voi olla. Ja harvoinpa se kolmas osapuoli on tyytyväinen omaan osaansa.

        Jos on kuitenkin viittä vaille valmis eroon muutenkin, niin tavallaan mitään hävittävääkään ei enää ole. Kun kokee kunnollista seksiä jonkun muun kuin pihailevan puolisonsa kanssa, niin kyllä se avaa silmät näkemään asioita aivan uudeessa valossa.


      • marika
        jm64 kirjoitti:

        Vieraissa käynti tietyllä tavalla vähän helpottaa omaa oloa huonossa suhteessa, mutta mikään kestävä ratkaisuhan se ei voi olla. Ja harvoinpa se kolmas osapuoli on tyytyväinen omaan osaansa.

        Jos on kuitenkin viittä vaille valmis eroon muutenkin, niin tavallaan mitään hävittävääkään ei enää ole. Kun kokee kunnollista seksiä jonkun muun kuin pihailevan puolisonsa kanssa, niin kyllä se avaa silmät näkemään asioita aivan uudeessa valossa.

        Minun mielestäni jos ihminen on haluton seksiin, se ei tarkoita että hän pihtailee. Olisiko kivaa sekstailla kun tiedät että toinen ei oikeasti halua. Pihtailee se joka itsekin haluaisi mutta jostain syystä kiusaa toista sillä asialla ( jotkut sanoo vallan käytöksi )


      • että ei sekstaile
        marika kirjoitti:

        Minun mielestäni jos ihminen on haluton seksiin, se ei tarkoita että hän pihtailee. Olisiko kivaa sekstailla kun tiedät että toinen ei oikeasti halua. Pihtailee se joka itsekin haluaisi mutta jostain syystä kiusaa toista sillä asialla ( jotkut sanoo vallan käytöksi )

        ja uskottelee rakastavansa jne... jos rakastaa toista niin kai sitä pystyy olemaan toisen kaveri sen verran että sekstailee vaikkei itellä just oo kauheita haluja. Moni haluton ei näytä haluavan haluta. Kun ei haluta niin pärjää hyvin ilmankin, niinpä. Toisen ongelma on pienempi niin kauan kun se ei petä. Mutta jos erehtyy pettämään niin sanoo että olisit puhunu, ja ongelma on heti niin iso että tulee ero.


    • monta puolta

      Itselläni on 17 vuoden avioliitto, josta mies on ollut kohtalaisen haluton viimeiset viitisen vuotta. Muuten asiat tuntuvat sujuvan, paitsi tämä seksi. Erilaisia keskusteluja, houkutteluja ja riitoja on asian ympärillä käyty - ilman tulosta. Ei suostu lääkäriin, ei terapiaan eikä muuhunkaan asiantuntija-apuun. Kerran sitten yhden kiivaan keskustelun päätteeksi karjaisi minulle, että hän pelkää ettei pysty tyydyttämään minua! Jäin todella haavi auki ja miettimään, että mitä tässä oikein pitäisi osata tehdä tai sanoa. Eikö nainen saakaan ilmaista haluaan, olla avoimen seksuaalinen, eroottinen ja aktiivinen oman miehensä kanssa?

    • Pasi

      Olen samanlaisessa tilanteessa kuin jm64 jonka juttuja olen lukenut pari vuotta näillä palstoilla, joten en viitsi toistaa samankaltaista tarinaa. Täällä voi antaa jyrkempia neuvoja kuin mihin itse tohtii tai kykenee mutta realiteetti on kuitenkin se että valitettavasti et tule saamaan tarpeeksi seksiä mieheltäsi ikinä. Vaimoni olisi ikionnellinen jos saisi sinun miehesi tapaisen elämän kumppanin. Minä taas kaipaan pitkiä rakasteluaamuja jossa saa antaa kaikkensa niin että hiki on pinnasa ja tuntuu että on laihtunut ainakin kilon, jonka jälkeen saa tehdä naiselleen raikkaan ruokaisan brussnin.

    • meillä

      Olemme seurustelleet 6-v. Olen alusta asti ollut aktiivisempi osapuoli. Mieheni ei ole niin innokas kuin minä, koskaan. No mitä nyt ensi kertaa kun olimme "silleen". Silloin meillä olikin heti 7 kerran maraton. Ajattelin silloin, että kas, tässäpä mies makuuni.

      Paljastui kuitenkin pikku hiljaa, että olen paljon halukkaampi osapuoli. Mieheni haluaa vain kerran viikossa. Välillä unohtuu seksi kahdeksikkin viikoksi. Minä voisin tehdä sitä vaikkapa n.3 kertaa viikossa ja kenties vieläkin useammin, jos ei olisi muuta tekemistä ;D

      Olemme puhuneet asiasta paljonkin. Mieheni on paljastanut, mm. että omaa huonon itsetunnon ja minä olen paljon parempi pedissä.

      Ikäväksi asian tekee se, että kun kerrankin saan, joudun pidättelemään innostustani, sillä muutoin mieheni laukeaa heti enkä minä ehdi tulla. Välillä olen tullut myös pessimistiseksi asiasta, sillä ei ole kivaa ensin odottaa viikkoa parin minuutin panon tähden. Omakin halu on välillä laantunut. Toisaalta olen ajatellut, että mieheni pitää minua niin kiihottavana, että ei kestä kovinkaa kauaa. Hän on myös sanonut minulle näin.

      Mieheni on kuitenkin yrittänyt pitkittää parhaansa mukaan ja olen myös lukenut ennenaikaisesta/nopeasta tulemisesta ja yrittänyt auttaa osaltani asiaa. Minun tilanteeni ei kuitenkaan ole ihan noin paha. En jätä miestäni asian vuoksi, sillä hän on mielestäni erittäin kiihottava.

      Äkkiseltään tulee mieleeni, että kenties miehesi pitää seksiä jotenkin saastaisena. Onko suhde pelastamisen arvoinen. Miten olisi joku ulkopuolinen apu, siis terapeutti tms?

      • SaraLee

        Tahan kysysmykseen tormaa yha useammin - suhteessa toinen ei halua lainkaan ja toinen haluaa. Kaikki naista suhteista joista mina olen kuullut ja itse kokenut ovat alkaneet ns hyvin. Minakin luulin miehestani etta kerrankin loysin kumppanin jonka kanssa seksi luistaa. Olin valmis jopa tinkimaan muista asioista koska seksuaaliset haluni tulivat tyydytetyksi. En kuitenkaan ole mikaan nymfis mutta kerran per 3kk on aivan liian vahan - kuten talla hetkella. Olen keskustellut usean vastaavassa tilanteessa olevan kanssa ja nama kaikki ovat kokeneet saman. Miksi helvetissa jos ihmista ei seksi kiinnosta taman pitaa huijata halukkaampi osapuoli mukaan?! Se on kait alussa sita toisen miellyttamista. Suhteen arkipaivaistyttya ei tarvitse enaa miellyttaa. Pitas kait lyottaytya yhteen jonkun miehen kanssa joka on suhteessa ja jonka seksielama ei toimi. Siina ei tulisi pettyneita kolmansia pyoria. Ehka sen jalkeen pystyisi myos kotona olemaan paremmin kun muuten perhe-elama sujuu ja parisuhde ja hakisi seksin muualta. En tieda. Viimeksi asiasta riideltiin viikonloppuna ja nyt mies on suuttunut. Mutta ma en voi jatkaa tata. Olen kaikkea yrittanyt. Mika mies ei kiihotu jos nainen ehdottaa suuseksia tai hyvailee itseaan taman katsellessa? Mika mies ei kiihotu pornoleffoista tai seksikkaista alusasuista? Minun mieheni kuittaa ne vain pusulla ja rakkauden tunnustuksella. Pitaisi kai olla hyvillaan mutta pelkaa ajautuvani tilanteeseen jossa houkutus puutteessa tulee liian kovaksi. Pelkaan menna tyttojen kanssa ulos jos joudun tilanteeseen jossa mahdollisuus irtoseksiin tulee. En siis ole mikaan muodoton housewife vaan ottajia olisi paljon muitakin. Ystavi sanoo etta tuhlaan aikaani ja tiedan saavani samoja vastauksia taallakin. Mutta lahteminen ei ole vain niin helppoa - kun rakastaa. Ja kun mina kuitenkin haluan juuri miestani. Jos lahteminen olisi AINA vain helppoa niin miksi niin monet parit elavat ns huonossa ja ei-tyydyttavassa suhteessa. Se on helppo sanoa toiselle etta ota ja lahde mutta kun lahtemis paatos on itsella niin helppoa se ei ole!


      • Spacek
        SaraLee kirjoitti:

        Tahan kysysmykseen tormaa yha useammin - suhteessa toinen ei halua lainkaan ja toinen haluaa. Kaikki naista suhteista joista mina olen kuullut ja itse kokenut ovat alkaneet ns hyvin. Minakin luulin miehestani etta kerrankin loysin kumppanin jonka kanssa seksi luistaa. Olin valmis jopa tinkimaan muista asioista koska seksuaaliset haluni tulivat tyydytetyksi. En kuitenkaan ole mikaan nymfis mutta kerran per 3kk on aivan liian vahan - kuten talla hetkella. Olen keskustellut usean vastaavassa tilanteessa olevan kanssa ja nama kaikki ovat kokeneet saman. Miksi helvetissa jos ihmista ei seksi kiinnosta taman pitaa huijata halukkaampi osapuoli mukaan?! Se on kait alussa sita toisen miellyttamista. Suhteen arkipaivaistyttya ei tarvitse enaa miellyttaa. Pitas kait lyottaytya yhteen jonkun miehen kanssa joka on suhteessa ja jonka seksielama ei toimi. Siina ei tulisi pettyneita kolmansia pyoria. Ehka sen jalkeen pystyisi myos kotona olemaan paremmin kun muuten perhe-elama sujuu ja parisuhde ja hakisi seksin muualta. En tieda. Viimeksi asiasta riideltiin viikonloppuna ja nyt mies on suuttunut. Mutta ma en voi jatkaa tata. Olen kaikkea yrittanyt. Mika mies ei kiihotu jos nainen ehdottaa suuseksia tai hyvailee itseaan taman katsellessa? Mika mies ei kiihotu pornoleffoista tai seksikkaista alusasuista? Minun mieheni kuittaa ne vain pusulla ja rakkauden tunnustuksella. Pitaisi kai olla hyvillaan mutta pelkaa ajautuvani tilanteeseen jossa houkutus puutteessa tulee liian kovaksi. Pelkaan menna tyttojen kanssa ulos jos joudun tilanteeseen jossa mahdollisuus irtoseksiin tulee. En siis ole mikaan muodoton housewife vaan ottajia olisi paljon muitakin. Ystavi sanoo etta tuhlaan aikaani ja tiedan saavani samoja vastauksia taallakin. Mutta lahteminen ei ole vain niin helppoa - kun rakastaa. Ja kun mina kuitenkin haluan juuri miestani. Jos lahteminen olisi AINA vain helppoa niin miksi niin monet parit elavat ns huonossa ja ei-tyydyttavassa suhteessa. Se on helppo sanoa toiselle etta ota ja lahde mutta kun lahtemis paatos on itsella niin helppoa se ei ole!

        Hyvät hyssykät, mitatkaa nyt ensinnäkin katseellanne kumppania valitessanne ehdokkaanne ylähuulivaon eli kansanomaisemmin sanottuna "räkärännin" leveys ennen jatkotoimenpiteitä. Mitä leveämpi harjanteiden väli on leveimmästä kohdastaan, sitä suurempiin seksuaalisiin tarpeisiin se viittaa. Jotta edellinen lause tulisi paremmin toteennäytetyksi, toivoisin ihmisten ilmoittavan tänne, pitääkö asia heidän oman parisuhteensa osalta paikkansa.

        Eli katsokaa kummalla teistä on leveämpi ylähuulivako, ja kertokaa sen jälkeen kumman seksuaaliset tarpeet ovat osoittautuneet voimakkaammiksi. Jonkinlaisena viitearvona mainittakoon, että leveyden ollessa yli 8mm henkilön libido keskimääräistä suurempi, ja vastaavasti sen ollessa alle 8mm, henkilön libido on keskimääräistä pienempi.

        Pitäkää tämä mielessänne kumppanin valinnassa.


      • mittasin itseltäni...
        Spacek kirjoitti:

        Hyvät hyssykät, mitatkaa nyt ensinnäkin katseellanne kumppania valitessanne ehdokkaanne ylähuulivaon eli kansanomaisemmin sanottuna "räkärännin" leveys ennen jatkotoimenpiteitä. Mitä leveämpi harjanteiden väli on leveimmästä kohdastaan, sitä suurempiin seksuaalisiin tarpeisiin se viittaa. Jotta edellinen lause tulisi paremmin toteennäytetyksi, toivoisin ihmisten ilmoittavan tänne, pitääkö asia heidän oman parisuhteensa osalta paikkansa.

        Eli katsokaa kummalla teistä on leveämpi ylähuulivako, ja kertokaa sen jälkeen kumman seksuaaliset tarpeet ovat osoittautuneet voimakkaammiksi. Jonkinlaisena viitearvona mainittakoon, että leveyden ollessa yli 8mm henkilön libido keskimääräistä suurempi, ja vastaavasti sen ollessa alle 8mm, henkilön libido on keskimääräistä pienempi.

        Pitäkää tämä mielessänne kumppanin valinnassa.

        olen mies 34v ja oli niin naurettava väite tuo ylähuulivako että piti mitata itseltäni. Tulokseksi sain 12mm eikä minua seksi kumminkaan kiinnosta.
        Väite on siis täyttä huuhaata.


    • jköo

      ahahahhahaaahhahhahahaaa .... And you thought you were special :0)))))

    • on herkkä

      asia miehelle, laukeaa liian nopeasti...... Kannattaisi vaan keskustella, yrittää parhaansa hakea apua asiaan ja jos ei auta, mieti sitten eroa. Entä koskettelu, suuseksi, tehkää jotain muuta kuin yhdyntää, pidentäkää asiaa....Nykyaika on aika seksikeskeistä, mistä tässä kukaan määrittelee mikä on normaali määrä viikossa? Kaikilla on ongelmia jossain elämänvaiheessa, halutaan mutta ei jakseta, ja toisaalta joka pitkässä suhteessa "kyllästytään" toiseen jossain vaiheessa.Sama naama vuodesta toiseen. Silloin olisi hyvä tuulettaa tunteita ja lähteä kaksin vaikka treffeille.....taitolaji tämä elämä. Ja muistaa että missään suhteessa alkuhuuma si kestä ikuisesti.
      Mulla naisena ongelma on etten helposti saa ( juuri koskaan) yhdynnässä, muuten kyllä - siis seksiiin tarvitaan koskettelua ja muutakin kuin panemista...uskon että useimmat naiset eivät vain tunnusta sitä. Ja miehet- teissä on eroja. Asiaa ei ratkaise kalun koko vaan taito kosketella naista !

    • jeeeeeeee

      Edellisessä seurustelu suhteessa minä olin kans haluttomampi osa puoli ja syy siihen oli että silloinen kumppani ei enää seksuaalisesti kiinnostanut sillalailla miten ois pitänyt...suhde ajan myötä päättyi sitten. Tänä päivänä olen naisen kanssa joka kiinnostaa seksuaalisestikki minua paljon..jopa runkatessa ajattelen häntä mut meillä on taas se ongelma että hänellä ei oikeen seksi kiinnosta joka kiristää suhdetta...torjutuksi tuleminen on toistuvasti erittäin hermojen päälle käyvää hommaa...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies kateissa Lapualla

      Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla
      Lapua
      116
      6010
    2. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      32
      4107
    3. Olenko joka hetki

      Ajatuksissasi?
      Ikävä
      82
      3362
    4. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      18
      2996
    5. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      252
      2064
    6. Joo nyt mä sen tajuan

      Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?
      Ikävä
      88
      2004
    7. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      43
      1817
    8. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      143
      1795
    9. Olipa ihana rakas

      ❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau
      Ikävä
      8
      1696
    10. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1569
    Aihe