Lentopelko...mikä avuksi

...ei sille mitään mahda,putoaa/ei putoa,pelkäät tai et.Ota ihan iisisti:)

En tiedä tuosta tipahtamisesta... Yks kaks kuin kivi se sieltä tulla tipahtaa maahan, tömps. Näinkö?

Lentäminen on edelleen kaikista turvallisin matkustusmuoto. Viime aikaisista vastoinkäymisistä huolimatta on lentäminen turvallista ja siihen kannattaa myös luottaa.

Samolehdissä ja muissa medioissa on päivittäin mainittu satoja henkilövahinkoja aiheuttaneita maantieliikenteessa tapahtuneita kolareita. Rattijuoppoja, liikennesäännöistä piittaamattomia, inhimillisia erehdyksiä. Suuremmalla todennäköisyydellä joku ajaa päällesi omassa tutussa lähiympäristössäsi, kuin joudut lento-onnettomuuden uhriksi. Käveleminen, polkypyöräily, bussimatkustaminen ja junaliikenne laivaliikenteestä puhumattakaan eivät ole turvallisempia matkustusmuotoja kuin lentäminen. Päinvastoin. Nämä "turvalliset" liikennemuodot ovat todellisuusdessa sellaisia turmanloukkuja, että lentoliikenteen luvut näyttävät todella pieniltä niihin verrattuna.

Mutta jostain syystä me ihmiset miellämme nämä "normaalit" onnettomuudet jotenkin vähemmän vaarallisiksi kuin lentämisen. Lento-onnettomuuksissa ovat uhrimäärät tokiyleensä suuremmat, mutta suhteutettuna kokonaisvoluumiin, on uhri joutumisen todennäköisyys häviävän pieni. Suuremmalla todennäköisyydellä joudut kotona onnetomuuden uhriksi.

Tilastollisesti lentäminen on maailmanlaajuisesti turvallisin matkustustapa - myös laivamatkustusta turvallisempaa. Alueellisia eroja tietenkin voi olla.

Vaikka tilastot näyttäisivät millaisilta tahansa, voi se 'tilastotappio' sattua aina omalle kohdalle, eikä tilastollinen turvallisuus auta enää siinä vaiheessa. Tilastollinen turvallisuus ei varmastikaan paranna niiden ihmisten oloa, jotka ovat menettäneet läheisen lento-onnettomuudessa tai vaikka vammautuneet pysyvästi.

Oli miten oli, mielestäni tärkeintä on tajuta, että elämä voi loppua aivan milloin tahansa - vaikka keittiössä leipää leikatessa, kylvyssä loikoillessa, kaupassa käydessä, autoa ajaessa tai vaikka lentäessä.

Jos haluaa elää pitkään ja terveenä, niin kannattaa tietenkin tehdä hieman riskianalyysiä tekemistensä suhteen, mutta ymmärtää silti se fakta, että pienenkin riskin asiat voivat olla vaarallisia. Kyse on todennäköisyyksistä ja mahdollisuuksista, joissa pienetkin todennäköisyydet ja mahdollisuudet joskus toteutuvat.

Tarkastellaan asiaa hieman toisesta suunnasta: mahdollisuus päävoittoon Suomen lotossa on pienempi kuin 1/15.000.000. Silti sadattuhannet suomalaiset lottoavat joka viikko, toivoen että päävoitto osuisi juuri heille. Ennen pitkää joku sen potin kuitenkin saa, niin miksei se voisi tulla juuri minulle? Ok, asiana tässä on kyseessä positiivinen asia, joka halutaan tapahtuvaksi toisin kuin onnettomuus lentoliikenteessä, mutta nyt tarkastellaankin puhtaasti mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä, ei henkilökohtaisia mieltymyksiä... =)

Lentoliikenne on turvallista, onnettomuuden mahdollisuus ja todennäköisyys on pieni, mutta silti ennen pitkää jossain päin maailmaa putoaa kone maahan ja ihmisiä kuolee. Aivan samalla tavalla kuin ennen pitkää jossain päin maailmaa joku ajaa autolla kolarin ja ihmisiä loukkaantuu ja/tai kuolee. Tai joku jossain pudottaa vahingossa hiustenkuivaajan ammeeseen ollessaan kylvyssä ja kuolee.

Elämä yksinkertaisesti on sellaista. Siitä ei selviä hengissä, vaikka istuisi koko elämänsä neljän seinän sisällä samassa vanhassa nojatuolissa. Tämän faktan ymmärtäminen ja sisäistäminen helpottaa kummasti kaikkia pelkoja...

Hei!

Ikävää että tänne on vastaillut niin moni, joka ei selvästikään ymmärrä lentopelkoa. Se on pelko siinä missä muutkin pelot, eli ei välttämättä lainkaan loogista tai "järkevää". Minusta pitäisi kunnioittaa sitä, jos joku jotain pelkää, koska varmaan kaikki pelkäävät jotain? Itse olen lentopelkoinen ja siksi kunnioitan esimerkiksi kaverini koirapelkoa, vaikken itse koiria pelkääkään.

Olen kärsinyt lentopelosta noin 20v. Lapsena lensin aika paljon, ensimmäisen kerran ilman aikuisia 4-vuotiaana kun muutimme Euroopasta Suomeen. En muista pelänneeni lainkaan lapsena. Mutta murrosikäisenä yhtäkkiä lentopelko iski :( Jälkeenpäin äitini on kertonut että ollessani 7-vuotias jouduimme kerran tekemään pakkolaskun. Kaikki meni hyvin, ei hätää, mutta ehkä siitä on jäänyt jotain alitajuntaani? Itse en tätä kokemusta muista lainkaan.

Mutta miten sitten selviytyä lentopelosta? Muutin pois Suomesta 8 vuotta sitten ja silloin asialle viimeistään oli tehtävä jotain. Koska jos matkustaisin jollain muulla konstilla, matka kotimaahan kestäisi 2 päivää. Joten aloin ottaa selvää lentämisestä. Huomasin, että mitä enemmän tiedän miten lentokone toimii, sitä parempi olo minulla on.

Olenkin todella ottanut mahdollisimman paljon selvää lentämisestä, ja se onkin yksi asia joka on todella auttanut! Tiesitkö että jopa 75% eli 3 neljästä matkustajasta kärsii jonkinasteisesta lentopelosta? Lentopelkoja on hyvin monia erilaisia. Itse pelkään eniten että putoan... Siksi en voi istua ikkunan vieressä (vaikka oikeasti en mitenkään edes mahtuisi siitä ikkunasta). Toiset pelkäävät siksi että tila on pieni (ahtaan paikan kammo) ja jotkut (yleensä miehet) taas sitä että elämä on lentäjien käsissä, he haluaisivat ajaa konetta itse.

Kuten täälläkin on sanottu, tosiasia kuitenkin on että lentäminen ON todella turvallinen matkustusmuoto. Se on fakta. Se vaan tuntuu turvattomalta, koska jos jotain sattuu, niin kerralla menee sitten yleensä monia ihmisiä. Autoilu on se ylivoimaisesti vaarallisin matkustusmuoto. Ja silti me melkein jokainen käytämme sitä edes miettimättä kuinka vaarallista se onkaan. Joka ikinen päivä hirmuinen määrä ihmisiä ympäri maailmaa kuolee tai loukkaantuu auto-onnettomuuksissa, joko autossa, jalankulkijana, pyöräilijänä tai motoristina. Mutta ne ovat yksittäisiä tapauksia eivätkä siksi tunnu niin pelottavilta.

Olen jutellut paljon erään tuttuni kanssa, joka on ammatiltaan lentäjä. Hän on sanonut että 90% maailman lentokoneonnettomuuksista tapahtuu venäläisvalmisteisilla koneilla ja/tai Venäjän ilmatilassa. Lienee selvää että minä en matkusta ko. koneilla. Joskus luin jostain että jokaista 300miljoonaa lentokilometriä kohden kuolee 0,03 ihmistä - eli mahdollisuudet siihen että juuri sinä siihen kuolisit ovat aika heikot. - Ja pitää vielä muistaa että kaikki ihmiset eivät kuole, vaikka kone tulisikin alas! Välillä ja itse asiassa aika useinkin ihmisiä pelastuu!


Lopuksi vielä käytännön vinkki joka on ainakin allekirjoittanutta auttanut todella paljon! Vaikka myönnänkin että ihan hullulta kuulostaa. Eräs lääkäri sanoi kerran minulle, että yksi syy miksi lentokoneessa on sellainen epämiellyttävä olo, siis pelon lisäksi, on että emme etukäteen näe koska kone joutuu ilmakuoppiin tai vaikkapa kääntyy. Sen vaan sitten tuntee ja vatsanpohjassa tuntuu :( Tiesitkö että autossa matkustaessa tuntemukset olisivat hyvin samat, mikäli emme näkisi autosta ulos? Kun näemme edessä olevan tien/kadun, aivomme reagoivat automaattisesti ja siksi autolla ajelu ei tunnu (monelle) fyysisesti pahalta.

Tämän kuultuani tein testin. Kun istuin bussissa, laitoin silmät kiinni ja "päätin", kuvittelin olevani lentokoneessa. Tein useita kertoja viikossa noin tunnin matkan bussilla ja joka kerta päätin että nyt olen lentokoneessa. Sitten kun seuraavan kerran menin lentokoneella, laitoin taas silmät kiinni ja kuvittelin olevani bussissa. Kuulostaa ihan hullulta, mutta tiedätkö? Se toimii!! Olen sittemmin tehnyt tätä paljon ja kertonut tästä myös esim. lentoemännille, jotka mielellään tietysti ottavat hyviksi havaittuja vinkkejä lentopelkoisilta matkustajilta.

Tässä vinkkini:
- Ota selvää mahdollisimman paljon lentämisestä. Mitä enemmän tiedät faktoja, sitä vähemmän pelottaa. Tieto lisää valtaa. Finnair järjestää lentopelkokursseja ja ne ovat kyllä aika kalliita mutta muuten olen kuullut niistä vain pelkkää hyvää.

- Kun menet lentokoneeseen, kerro lentoemännille että pelkäät lentämistä. Heille on hyvä tietää etukäteen jos joku mahdollisesti saa esim. hysteerisen huutokohtauksen (on sattunut minulle) ja toisaalta saat heiltä erityishuomiota ja tukea jos esim. tulee turbulenssiä. Muistan kerran kun olin tulossa Suomeen ja oli kova lumimyrsky päällä. Olin sanonut lentoemännille koneeseen tullessani että minä sitten pelkään ja he sanoivat että se oli hyvä että sanoin, että meillä onkin Suomen päässä jonkinlainen myrsky vastaanottamassa mutta että kyllä kaikki hyvin menee. Laskeutuessamme (ja 20 minuuttia sitä ennen) kone heilui todella inhottavasti sivusuunnassa ja minua PELOTTI. Kyyneleet vaan valuivat poskiltani ja luin kaikki rukoukset mitä osaan. (enkä ole uskonnollinen yhtään.) Lopulta en enää kestänyt vaan käännyin katsomaan koneen takaosaan, jonne lentoemännät oli kapteenin käskystä menneet istumaan. En ikinä unohda sen naisen iloista ystävällistä ja KUULUVAA ääntä, kun hän sieltä HYMYILLEN kajautti: Ei ole kuule mitään hätää! Tää nyt vähän hyttyyttää, mutta kaikki on ihan kunnossa!

- Kannattaa kokeilla tuota "nyt istun bussissa" suggestiota!

Tsemppiä kaikille muillekin lentopelkoisille!

minulla on ollut lentopelko mut sain sen sillä pois kun ajattelin että lentäminen on paljon turvallisempaa kuin esim autolla ajaminen o: vaikka sitä on vaikea uskoa kannattaa uskoa silti !!: ) minua myös auttoi mielen rauhoittaminen ja ajattelin että sitten kuolee jos kuolee ja jos ei kuole niin sitten ei kuole ! minulta näillä neuvoilla se on lähetenyt : ) nykyyään jo tykkäänkin lentää: ))

Eivät onnettomuudet vaikuta omaan halukkuuteeni matkustaa lentämällä yhtään sen enempää, kuin mitä maantiellä sattuvat liikenneonnettomuudet vaikuttavat halukkuuteeni ajaa autolla. Toki riski on aina olemassa, mutta se kuuluu elämään eikä sitä pysty välttämään. Joidenkin tilastojen mukaan oma koti on vaarallisimpia paikkoja maailmassa, sillä useimmat kuolemaan johtaneet tapaturmat tapahtuvat kotona.

Lentoliikenne on hyvin kontrolloitua sekä koneiden huollot sekä lentäjien koulutus tarkkaan säädeltyä ja valvottua. Jos esimerkiksi välttää EU:n mustalla listalla olevia lentoyhtiöitä, niin sillä on jo minimoinut lentomatkustukseen liittyvät riskit kohtalaisen tehokkaasti.

Eräs lentäjä totesi haastattelussa, että hän pelkää eniten joka-aamuista työmatkaa kotoa lentokentälle. Autolla ajaessaan hän on aina toisten armoilla, joku kahjo voi ajaa muista piittaamatta vaikka itse ajaisi niin varovasti kuin pystyy. Ilmassa sen sijaan hän kertoi olevansa aina ammattilaisten ympäröivänä ja tietäen, että jokaisen muun ilmassa olevan koneen ohjaimissa on koulutettu ammattilainen, joka noudattaa määräyksiä ja lennonjohdon ohjeita.

Olisikohan lentosimulaattoripeleistä (kuten FSX) apua lentopelkoisille? :) Eihän nuo tietenkään ole rinnastettavissa oikeisiin koneisiin, mutta voisi auttaa ymmärtämään lentokoneen toimintaa ja ominaisuuksia. Tieto ei varmaankaan lisää tuskaa tässä tapauksessa.

Kärisin lentopelosta teini-ikäisestä alkaen useampia vuosia ja lentomatkat jäivät sen vuoksi tekemättä, erilaisen tekosyiden perusteella. Lopulta erään tuttavan suosituksesta varasin ajan yksityiseltä psykiatrilta ja sain lääkityksen. Kokeilin kahta lääkettä, ensimmäisen nimeä en enää muista, se ei toiminut mutta toinen lääke tehosi heti. Kyseessä oli siis diapami eli rauhoittava lääke, aika voimakkaalla annostuksella.

Lentopelkoni on/oli niin voimakas eivätkä lääkkeet eivät saa minua mitenkään "onnelliseksi", "nousuhumalaan" tms. Pikemminkin parhaimmillaan lääkkeiden kanssa on ihan normaali olo, sellainen mitä kuuluukin olla. Jos on univajetta, lääkkeet saattavat väsyttää. Sivuoireita ei ole ollut, ellei tuota satunnaista väsymistä lasketa sellaiseksi.

Sen jälkeen kun sain oikeat lääkkeet, olen matkustellut paljon eri puolella maailmaa. Minua ärsyttää kovasti ihmiset jotka vastustavat lentopelon lääkkeellistä hoitoa. Ilman tätä lääkettä minulta olisi jäänyt monta upeaa matkaa tekemättä, monta hienoa kokemusta saamatta. Suosittelen siis lentopelosta kärsiviä kysymään psykiatrilta lääkehoidon mahdollisuudesta. Ihan turha on jättää matkoja tekemättä tai pilata matkaa pelon tai paniikin vuoksi. On myös hyvä erottaa pieni lentämiseen liittyvä epämukavuus ja varsinainen lentofobia/paniikki. Pienen epämukavuuden pystyy ehkä jotenkin sietämään tai psyykkaamaan itsestään pois mutta varsinainen paniikkikohtaus, jossa on kamalan tuskainen olo koko lennon ajan, on eri asia.

Nyt kun olen lentänyt lääkkeiden kanssa lukemattomia lentoja, olen jopa alkanut miettimään että uskaltaisinkohan seuraavalle lennolleni ottaa vain lääkkeet mukaan mutta en niellä niitä. Ts. on myös mahdollista, että lääkkeiden avulla lentopelko voi lopulta poistua kun lentokilometrejä on takana niin paljon. Mutta toisaalta ei minua haittaa lentää lääkkeiden kanssakaan. Ei lentopelossa ole mitään hävettävää. Itse olen pikemminkin ylpeä siitä että olen saanut sen lääkkeillä hyvin hallintaan ja uskalsin aikanaan hakea apua ongelmaani. Monet nimittäin vähättelevät lentopelkoa tyyliin "en mäkään kauheesti tykkää lentämisestä kun korvat menee lukkoon mutta lennänpä silti" tai "hei, lentäminenhän on tosi turvallista, vertaa vaikka autoiluun". Ei lentopelkoinen kaipaa ylimielistä lässytystä vaan toimivia hoitokeinoja. Minulle auttoi lääkeet, joillekin ehkä Finnairin lentopelkokurssit jne.

Lentopelosta voi päästä hämmästyttävän helposti eroon! Suosittelen tätä: http://wwww.hpaconsulting.fi/index.php?page=eroon-lentopelosta

Inhottaa nämä monet ihmiset jotka eivät ymmärrä että paha lentokammo voi oikeasti hallita elämää ja estää matkustamisen kokonaan.
Itse kärsin kohtalaisen pahasta lentokammosta. Pienenä rakastin lentämistä, mutta noin 14-15 vuotiaana tajuton lentokammo iski. Jännitän monia kk ennen lentämistä ja lietsoan pelko entisestään pahemmaksi pääni sisällä. Jos lento on tasainen, niin silloin fiilikset on ihan ok, mutta pienikin ääni tai töissy niin siinä sitä sitten ollaan hysteerinen koko loppu lennon ajan :D Itse lennän noin 6 kertaa vuodessa 16h lentoja Californiaan jossa on toinen kotini ja pakko sanoa että ilman pameja en pärjäisi lentoja. Mitä itse teen selvitäkseni pitkästä lennosta:
1) en nuku edellisenä yönä, jossa saisin nukuttua lentokoneessa, mutta harvemminhan se toimii sillä adrenaliinia on sen verran veressä
2) syön rauhoittavia lääkkeitä (pamit)
3) en istu ikkunan vieressä
4) katson jotain todella hyvää leffaa
näillä keinoilla ainakin vielä ollaan selvitty hengissä :)

Jos pelkää lentämistä, niin kannattaa ajatella kaikkia niitä henkilöitä, jotka töikseen siellä lentokoneessa ovat. Kaikilla heillä on omat perheensä ja rakkaansa, joten sitä työtä tuskin tulisi tehtyä, jos sen mieltäisi vaaralliseksi...

Itse kärsin ennen lievästi lentopelosta.. Nousun aikana tuli aina tunne että ei tää tästä nouse ja sitten kun ollaan ilmassa ja moottorit ei käy enää niin lujalla niin tulee tunne että kone tippuu, muuten lentämistä en ole pelännyt. Mitä enemmän tuolla ilmassa on tullut oltua sitä lievemmäksi pelko on pienentynyt, vielä vähän nousu jännittää mutta ei mitenkään enempää tarvii stressata/pelätä sitä.
Itseä on myös auttanut oikeasti noi tulokset yms "autolla ajaminen on vaarallisempaa kuin lentäminen".. Suuria lentokoneonnettomuuksia ei ole tapahtunut pitkään aikaan ja suurinosa onnettomuuksista tapahtuu ns. köyhillä alueilla, joten pelättävää ei ole. Suomessa ollaan todella tarkkoja lentoturvallisuudesta ja lentoon ei lähdetä jos on vähänkään vikaa koneessa

Mua rasittaaa ihan kamalasti, asia lentäminen. Olen aina pelännyt nopeutta, esimerkiksi: autoissa ja junissa pelkään kai kuolla tai jotain. Olen lentänyt finnairin lentokoneilla, ensimmäinen matka oli suomesta-italiaan ja toinen matka suomesta tanskaan japelkäsin ihan kamalasti. Mitä molempien lentojen aikana olen yrittänyt tehdä, olen yrittänyt nukkua, olen yrittänyt katsoa turvallisuus ohjeita, olen yrittänyt jutella, se ei vaan oikein auta mua. Toisaalta olen elossa joten... en mä tiedä.. Sitten vaan sitä katseltiin lento onnettomuus videoita, telkkarista ja taas pelättiin.. en ymmärrä itsekkään itseäni, miksi edes katsoin noita kauheita ohjelmia telkkarista, ja sen jälkeen aloin etsiä tietoja netistä eri lentoyhtiöistä. Läheiseni kertovat että käyttäydyn näin koska olen utelias, sillä itseassiassa olen tavallaan kiinnostunut lentokoneista, ja haluaisin tietää enemmän niistä ja miten niillä lennetään. Lyhyeesti ihmisille, siis että tarkoitan olevani kiiinostunut lentokoneista, mutta tavallaan pelkään niitä IHAN hirveästi, HULLUKO OLEN vai mitä?

Onneks meillä on finnair