Kysynpä vielä tältä palstalta, josko täällä olis joku on omakohtaisesti kokenut tai muuten tietävä, miten ansiosidonnainen on vaikuttanut tulevaan eläkkeeseen.
Liitosta kysyessäni sain vastauksen, ettei työttömyysaika montakaan euroa pienennä. Itse joudun olemaan ansiosidonnaisella 3 vuotta. Palkka oli vähän vajaat 2000 euroa, jos ja kun sitä eläkettä sitten saa, niin eipä taida paljon naurattaa. Työtä tuli tehtyä kyllä pitkä putki.
Tuossa toisella palstalla tuli niin monenlaista vastausta.
Liitosta kysyessäni sain vastauksen, ettei työttömyysaika montakaan euroa pienennä. Itse joudun olemaan ansiosidonnaisella 3 vuotta. Palkka oli vähän vajaat 2000 euroa, jos ja kun sitä eläkettä sitten saa, niin eipä taida paljon naurattaa. Työtä tuli tehtyä kyllä pitkä putki.
Tuossa toisella palstalla tuli niin monenlaista vastausta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sen käsityksen että jos haluaa ennenaikais eläkkeelle niin eläke pienenee ---mutta sairas eläkkeellä ei pienene--en ole kyllä aivan varma .
Ansiosidonnainen aika ei vaikuta eläkkeeseen mitenkään.
Jouduin ansiosidonnaiselle v. 1995 ja eläkeikäni täyttyi v. 2004. Ensin olin ansiosidonnaisella 500 päivää ja sen jälkeen se muuttui työttömyyseläkkeeksi. Kun eläkeaika alkoi, pysyi saamani rahasumma aivan samana, vain nimi muuttui vanhuuseläkkeeksi.
Eläkelaskelmassa näkyy ansiosidonnainen aika ja sen jälkeinen aika eläkeikään erikseen. Kummassakin on kuitenkin sama summa, jonka perusteella eläke lasketaan, ja se summa on sama kuin viimeksi työstä maksettu palkka.
Eli työpalkka on eläkkeen perusteena, olet sitten ansiosidonnaisella tai et. Liiton vastaus tuntuu vähän oudolta, koska minulla ei ansiosidonnainen ole ainakaan vaikuttanut mitenkään.
Kysy lisää, jos jäi epäselväksi!
Millainen oli vero% ansiosidonnaisesta, verrattuna palkkaverotukseen?
Kysyisin vielä, kun ollaan anonyymeja, että miten selvisit ansiosidonnaisella, rahallisesti?
vastaan, että veroveroprosenttini aleni 15-17 yksikköä.
Ansiosidonnaisella olo ei ollut mitenkään vaikeata, kuin ei myöskään nyt eläkkeelä olo, summahan on sama. Tietysti pitää alunperin asennoutua niin, että ei ole ylimääräistä tuhlattavaa, mutta minä olen aina ollut "pihi" luonteeltani, enkä ole koskaan ollut mikään tuhlari.
Olen aina ajatellut ostoksia tehdessäni, että kenelle rahani laitan eli ketä ostoksillani rikastutan. Se kummasti auttaa hillitsemään liikoja ostohaluja.
Ruokaan emme liikoja tuhlaa, vaan syömme kahden hengen perheessämme perusruokaa. Aamulla kaurapuuroa maidon kanssa, päivällä teen tai kahvin kanssa puolikas hiivaleipää. Kumpikin saa noin viisi viipaletta, joiden päälle flooraa. Päivälliseksi teemme useimmiten jotain uuniruokaa, jossa on paljon edullisia vihanneksia, kuten porkkanoita, kaalia, sipulia, lanttua ja perunoita sekä lisänä jotain lihaa jonkin verran. Isosta vuoasta riittää useammalle päivälle. Jos laittaa jotain keittoa myös suuremman määrän, voi vuorotella uuniruokaa ja keittoa, eikä tarvitse olla aina ruokaa laittamassa. Ja ruisleipää. Iltapalaksi riittää pari lasillista yoghurttia tai pari leipäviipaletta maidon kanssa. Vitamiinit ja kivennäisaineet saamme aamu- ja ilta-aterioilla esim. raaoista porkkanoista, kaalista ja sipulista. Leikkeleitä emme osta koskaan ja tarjouksia kannattaa seurailla. Mielestäni syömme kuitenkin tarpeeksi hyvin ravinto-opillisesti ja kun molemmat olemme taipuvaisia herkästi lihomaan, emme ostele turhia kahvileipiä tai muita herkkuja.
Jo työssäollessa tein kerran kirjanpitoa, jossa vuoden mittaiselta ajalta laskin kaikki menomme eriteltyinä. Siinä oikein näki mitkä menot ovat suuria ja mitä mahdollisesti voi pienentää. Ainakin meillä auttoi karsimaan joitakin menoja "turhina". Sen jälkeen olen oppinutkin ajattelemaan, mitä mikin maksaa vuodessa, sillä eikös merikin muodostu pienistä pisaroista. Vanha mainoslausekin sanoo, että ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.
Tupakkaan ei meillä mene rahaa eikä paljon alkoholiinkaan.
Kirjoitellaan, jos vielä kysyttävää. Aina kannatta ajatella kaikesta positiivisesti.
Olipa aivan kuin minun kynästäni tämä sinun mielipiteesi ja ohjeesi. Ihan hyvin menee näin eläkkeellä, vaikka tulot putosivatkin puoleen. Enää ei tarvitse tavaroita ostella. Kaikkea irtainta on kertynyt työssäolovuosina.
Luettuani eilen päivän ruokalistasi, tuli ensimmäisenä mieleeni, että tuskinpa sopeutuisin noin ankaraan tarkan markan talouteen, vaikka pienituloinen eläkeläinen olenkin. Mutta sen verran siitä jäi mielen pohjalle kytemään, että tänään kauppareissulla jätin kinkkuleikkele pakkauksen ja parit muut herkut ostamatta! Kotona oli sen verran pussin pohjalla perunoita, että ostamalla porkkanat, sipulia ja kevytnakkeja paketin, sain keitettyä lihaliemikuutioilla höystettyä makkarasoppaa kattilallisen. Siitä riittää pariksi seuraavaksikin päiväksi.
Eniten eläkettä pudottaa tulonvähennykset. Työeläke maksetaan verotettavista tuloista vaikka pidätetäänkin bruttotuloista. Eli jos on paljon korko-, lapsi-, työmatka- yms. vähennyksiä, ne vaikuttavat eläkkeeseen. Itse esim. saan todellisuudessa 42% eläkettä palkastani, vaikka laskennallinen eläke on 60%. Ennakkoveroprosentti pysyi samana vaikka tulot putosivat noinkin paljon.
TEL-eläkkeen perusteena oleva palkka eli eläkepalkka lasketaan aina bruttopalkasta, eli ei siitä mitään kirjoittamisia vähennyksiä tehdä. (Paitsi v. 1996 jälkeen alkaneet työsuhteet, jolloin ansioista vähennetään työeläkemaksua vastaava osuus.)
Ennen v. 1996 päättyneistä työsuhteista eläkepalkka lasketaan jokaisesta työsuhteesta erikseen, jolloin vuosia sitten olleiden työsuhteiden palkat tarkistetaan indeksillä työsuhteen päättymisvuoden tasoon ja neljästä viimeisestä vuosiansioista valitaan ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä vuosiansiota, joiden keskiarvo otetaan eläkepalkan perusteeksi.
Jos taas työsuhteet ovat päättyneet v. 1966 jälkeen, eläkepalkka lasketaan kymmenen viimeisen ansiovuoden keskiarvona ja kustakin vuodesta vähennetään aikaisemmin suluissa mainitsemani työeläkemaksu. Vuosiansiot on ensin tarkistettu indeksillä työsuhteen päättymisvuoden tasoon ja kustakin vuodesta on erikseen vähennetty työeläkemaksua vastaava osuus.
Eläkeprosentti saadaan siten, että palvelusvuosien luvulla kerrotaan karttumisprosentti eli eläke = karttumisprosentti x palvelusaika x eläkepalkka. Eläke voi olla enintään 60% palkasta.
Edellä oleva siis suurinpiirtein noin, poikkeuksena ovat esim. lyhyet työsuhteet.
Ennakkoveroprosentti on myös aina vain ennakko, lopullinen veroprosentti selviää vasta lopullisen verotuksen jälkeen. Prosenttisi voi myös olla sama, jos et ole ilmoittanut verovirastoon pienennettyä ansiota = eläkettä.
Jäikö paljon kysyttävää?
Työeläkettä laskettaessa, ei aina lasketa työhistorian tuottama tulo.
Vaikka olisit ollut samassa työsuhteessa vuosikymmeniä mutta, esim kolme viimeistä vuotta uuden työnantajan palveluksessa ja olisit jäämässä työkyvyttömyys eläkkeelle, lasketaan eläkkeesi näiden viimeisten kolmen vuoden tuloista. Kunhan ne ovat samantasoisia suuruudeltaan nykyhetken laskennallisiin lukuihin, joita verrataan keskiansioosi.
Eläketulosi siis näiltäosin rakentuu tältäosin edelläkuvatun lailla.
Tietoa omasta eläkkeestäsi, tai tulevasta saa Eläkeyhtiöstä johon työnantajasi eläkerahojasi kartuttaa.
Etpä saanut yksiselitteistä vastausta täältäkään.
Tosiasia on se, että työttömyyskorvauspäivät pienentävät aina tulevaa eläkettä.
Sinun ansiotasollasi muutos ei ole kovin suuri koska työttömyyskorvauksesi ansituloon nähden on suteellisen 'hyvä'.
Itse siirryin työttömyyseläkkeelle 2004 tammikuun alussa joten minuun sovelletaan 'vanhoja' laskentaperusteita jotka ovat hieman nykyisiä edullisempia, koskien tulevan ajan eläkettä.
Minulla työttömyyskorvauksen laskennan pohjana oleva palkka oli sikamaisen pieni joten minä menetin aikamoisen paljon.
Poikkeus lienee, että johtuen aiemmista kohtuullisen hyvistä ansioista, työttömyyseläkkeeni nousi huomattavasti verrattuna työttömyyskorvaukseen mutta siitä huolimatta työttömyysaika pienensi sitä aikalailla.
kaikki riippuu palkkojen suhteista ja muutoksista.
Sinulla tuskin kuitenkaan syytä huoleen alussa mainitsemistani syistä.
Sitten siellä on joku 75%:n sääntö josta en tiedä mitään koska se ei koske minua.
Eiköhän tässä pärjäillä, kun tarkkailee tuota kulutuspuolta. Hyvää jatkoa kaikille!
Kerropa vielä miten työttömyyskorvauspäivät vähensivät työttömyyseläkettä.
- Vaikuttivatko ne karttumisprosenttiin, joko työssäoloajalta tai tulevalta ajalta laskettuna.
- Vai vaikuttivatko ne eläkkeen perusteena olevaan palvelusaikaan.
- Tai vaikuttivatko ne eläkkeen perusteena olevaan palkkaan.
Itselläni kun ei työttömyysaika vaikuttanut mitenkään tulevaan eläkkeeseen, kuulun myös ns, vanhojen laskentaperusteiden joukkoon. Saadusta eläkelaskelmasta nämä näkyvät.