Angien pilvistä (katselen niitä kyllä minäkin!) tuli mieleen eräs juttu: äitimuoriska, siis tiinamuoriskan äiti, aina kokeili pasianssilla, kannattaako tehdä tärkeä päätös suuntaan tai toiseen. Jos ei osannut päättää, otti korttipakan ja sanoi että "jos seitsenkielinen harppu menee läpi, niin silloin me muutetaan Seinäjoelle" Ja jos ei mennyt läpi, saattoi sanoa että "no yksi kolmesta" ja kokeili uudelleen.
Haemmekohan mekin jotenkin vastaavalla tavalla tukea niille päätöksille, joita on tehtävä? Itse joskus olen kokeillut tuota äidin "reseptiä", vaan sitten kuitenkin loppuviimein päättänyt ihan itse.
Vaan ehkä ajatus, että antaa korttien päättää, voikin olla vain keino löytää se itselle tärkein vaihtoehto, ja ongelmaan oma, henkilökohtainen ratkaisu.
Muita ennusmerkkejä kuin pilvet ja kortit?
Haemmekohan mekin jotenkin vastaavalla tavalla tukea niille päätöksille, joita on tehtävä? Itse joskus olen kokeillut tuota äidin "reseptiä", vaan sitten kuitenkin loppuviimein päättänyt ihan itse.
Vaan ehkä ajatus, että antaa korttien päättää, voikin olla vain keino löytää se itselle tärkein vaihtoehto, ja ongelmaan oma, henkilökohtainen ratkaisu.
Muita ennusmerkkejä kuin pilvet ja kortit?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kaffenporot?
kuten kolikon heitto, lippalakin heitto....
Eräs muurari perjantaina töitten jälkeen
heitteli lippalakkia, jos lippa
näyttää kotia päin niin kotia on meno,
jos lippa näyttää viinakauppaan niin
sinne sitten. Muutaman kerran
heitettyään näytti lippa aina kotia
kohti niin tempaisi mies lakin päähänsä
sanoen, mitäs lakki vit...let
viinakauppaan tässä kuitenkin
mennään, eli ennusmerkeistä
huolimatta mies teki itsenäisen
päätöksen.
Vaan eikös olekin mielenkintoista, miten monella tapaa ja usein ihminen hakee vahvistusta omille päätöksilleen! Tai ei välttämättä vahvistusta, vaan hyväksyntää. Se lienee oikea sana.
Voihan sitä leikkiä, että kortit "määräävät", mutta hän luultavasti käytti pasianssin pelaamisessa aikaa miettimiseen ja harkitsemiseen. Pasianssin voi halutessaan myös hävitä. Ei kai nyt kukaan oikeasti usko korttien kertovan totuutta?
Minulla oli lapsena kirja, jonka nimi oli "Persialais-Kaldealainen Unikirja". Siinä opetettiin mm. "Mamselli Arvidssonin kortistakatsontamenetelmä". Se oli niin tylsä, että tein siitä oman, monimutkaisemman version. Ikimaailmassa ei tullut edes mieleen, että korteista ja unikirjasta voisi oikeasti päätellä jotakin. Vitsihän se oli alusta loppuun. Samaa luulen äitisi ajatelleen. Kunhan nyt sanoi: "Annetaan kotin määrätä."
No, muututteko Seinäjoelle?
kotona asuttiin, kunnekka valtatien tekivät tontillemme. Ostivat sitten äiskä ja iskä kaupunkiasunnon: meikäläinen oli jo muuttanut siinä vaiheessa oman pesään.
muutaman vuoden takainen merkkipäiväjuttu jossain lehdessä.Juhlakalu oli,sattumoisin,itsekin lehtimies.
Hän muisteli uransa alkua jonkun pikkulehden kesätoimittajana.
Tehtäväkuvaan kuului mm.kahvinkeitto ja horoskooppien teko.
Että sellainen tapaus :)
ennusmerkkeihin. Jos jompi kumpi joutuu tekemään vaikean päätöksen niin saa hän tukea toiselta ja siitä keskustellaan yhdessä. Sillä tavalla pääsemme hyvään ratkaisuun tapauksessa kuin tapauksessa. Ennusmerkit, kortit, horokoopit, ym ovat hölynpölyä. Ihmisen järki on se joka päättää ja kantaa vastuun tehdyistä päätöksistä.