Onko kenelläkään tietoa näistä pyörivistä LTO-laitteista? Katselin juuri Enervent-nimisen firman esitettä ja lupaavat siinä 85% talteenoton. Ilmeisesti nämä pyörivät systeemit ovat parempia kuin kiinteät?
Ja lisäksi mistäkähän löytäisi tietoa eri laitteiden markkinaosuukista? En nimittäin nyt yhtään tiedä mikä näistä on pieni "nakkikioski" ja mikä "kunnon" firma. Vallox lienee markkinajohtaja?
Ja lisäksi mistäkähän löytäisi tietoa eri laitteiden markkinaosuukista? En nimittäin nyt yhtään tiedä mikä näistä on pieni "nakkikioski" ja mikä "kunnon" firma. Vallox lienee markkinajohtaja?
Vastaukset 33
Vanhimmat
rakentaja.fi:stä löytyy kysely tutkimuksen tuloksia joista voinee jotain päätellä.
Vallox 30 %
Meptek 22 %
Enervent 13 %
SunAir 10 %
Haato 8 %
Parmair 7 %
Uponor Vent 11 %
IVT 4 %
Kair 3 %
muu 7 %
http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/Tutkimukset/Talotutkimus_2004.htm
Itselläni on Enervent LTR-6. Kone käy, mutta ei olla vielä muutettu sisään, niin käyttökokemuksia ei ole siltä osin.
Työmaalla kävi lämpöpumpputoimittajan edustaja, joka oli kovinkin perillä lämmityksestä, sekä ilmanvaihdosta ja hän kertoi opiskeluaikanaan heidän testanneen laboratorio-olosuhteissa iv-koneita. Sanoi, että pyöriväkennoisilla koneilla pääsee oikeasti yli 85% hyötysuhteeseen, kun muut jäävät noin 40%:in.
Nuo olivat tietty insinöörin kertomaa ja vieläpä laboratorio-olosuhteissa, mutta henkilö on kuitenkin täysin riippumaton laitevalmistajista ja hän kyllä kehui valintaani.
voi olla että se vaatii himpun verran enemmän huoltoa kuin ristivirtauskennovehkeet ja taitavat olla paljon kalliimmat, mutta hyötysuhteeltaan ja kylmien olojen luotettavuudeltaan ylivertaisia, tietääkseni.
Joo, mulla nyt pyörinyt jo yli vuoden LTR-3 ACE. Täytyy sanoa, että ihan loistava peli ja toimii talvellakin oikein hyvin. Suosittelen.
Kämppä on vanha 1½-kerroksinen RM-talo, jossa remontin yhteydessä asensin koneellisen ilmanvaihdon. Täytyy sanoa, että ilmanlaatu parani huomattavasti.
Pyöriväkennoinen on hyvä laite. Omat johtopäätökset olen myös tehnyt siitä, että muut laitemerkit mainostavat mielestäni huomattavasti enemmän kuin E-ventti. Pyöriviä kun taitaa mennä kaupaksi ilman "aivopesua" ja vakuuttelua...
Valintaani tuki oman IV-suunnittelijan suositus. Luotin ammattilaisen näkökulmaan. Hänen mielestään tuosta laitteesta kun voisi pudottaa tuon jälkilämmityksenkin pois, senverran hyvin LTO toimii... Mutta tämä on siis vain yksi mielipide muiden joukossa....
On myös LTR3, ja ilman jälkilämmitystä. Eikä ole ollut tarvetta.
Pyöriväkennoisella ei tarvittaisi myöskään takkakierrätystä, lämpö vain talteen normaalien poistojen kautta hyvällä hyötysuhteella ja sitä kautta jakeluun.
Joo, toi kierrätys on hyvä ja toimii myöskin käytännössä.
Itse tosiaan huomasin, että talo lämpeää huomattavasti tasaisemmin nykyään kun IV-kone kierrättää ilman ympäri taloa. Leivinuunia pystyy lämmittämään paljon enemmän ilman että, keittiö lämpenee liikaa. Keittiössä siis poisto uunin yläpuolella. Tätä myös tukee sähkönkulutuksen lukemat (seuraan joka kuukausi lukemia). Myöskin, kun sauna lämpeää puilla, niin samalla jälkilämmöt siirtyvät mukavasti asunnon puolelle ja pyykitkin kuivuvat saunassa huomattavasti paremmin....
Onko ollut jäätymisen kanssa ongelmia? Löytyykö kiertoilma tulo? Onko ACE mallin automatiikasta käytännön hyötyä?
Sellaista ilmankierrätyspukea kuin iltossa ei enerventissä käsittääkseni ole. Talteenoton hyötysuhde on kuitenkin hyvä joten poistoilman lämpö siirtyy tuloilmaan tehokkaasti, joten tuota putkea ei tarvitakaan.
Eli ainakaan viimetalven aikana mitään ongelmia. Itse koen oikein hyväksi nuo automatiikan tuomat lisäedut. Helpottaa käyttöä mukavasti! Kone haistaa kun laittaa liesituulettimen päälle, ja säätyy sen mukaan. Lisäksi takkakytkin ja tehostustoiminta oikein kätevä. Lisäksi tuo viikkokellon ohjelmointi on hyvä juttu!
Onhan Enerventissä hyvä hyötysuhde, kun kennossa takaisin vuotava ilma lasketaan mukaan hyötysyhteeseen. Sama asia jos ristivirtauskennollisen laitteen hyötysuhteeseen laskee (takan) kiertoilman. Vastavirtakennon ei pitäisi pyöriä tasaisesti, vaan se pitää olla lohkoihin jaettu vuodon estämiseksi. Kenno pyörähtää aina lämmettyään, jolloin vuoto minimoituu. Sellaisten valmistaja löytyy Kainuun suunnalta.
Toinen systemaattinen virhe hyötysyhteen mittauksessa on se, ettei paine-eroa huomioida. Sisään menee siis kuutioina enemmän ilmaa, kuin mitä koneesta tulee ulos. Mitä suuremmaksi laitevalmistaja tuon eron saa, sitä paremmalta hyötysuhde näyttää.
kateellisten ja asiaatuntemattomien jorinoita.
Kainuun suunnalla ei pyörähdä mikään kenno vaan pelti ja kenno pysyy paikallaan. Roottorin vuoto on ongelma vain niille joilla ei roottorikojetta ole. Vuodon merkitys hyötysuhteeseen on olematon.
Hyötysuhdemittaukset tehdään tietyissä olosuhteissa ja ne on kaikille laitevalmistajille tehnyt VTT luotettavuuden säilyttämiseksi. Ilmavirtasuhde muuttaa tietenkin hyötysuhdelukemaa mutta ei totuutta. Paine-erolla ei tässä ole mitään tekemistä.
Noista tutkimuksista? Vallox esim. kyllä esitteessään jotain tietoja antaa. Mutta enervent?????????
että ovat keksineet prosenttinsa itse?!
Se olisi niin lyhytnäköistä, että moista typeryyttä voi ajatellakin vain yksinkertainen omakotitalorakentaja. Kilpailijat, ei siis asiakkaat, olisivat varmasti nostaneet pirunmoisen matakan, jos prosenteissa olisi vähänkään liikaa.
En usko että itse ovat keksineet. Mutta haluaisin silti nähdä tulokset. Hehän mainostavat vain että Talteenotto jopa 85%.
SIIS JOPA! Kysymyksellä haen vähän samaa kuin esim. ilmalämpöpumpuilla joissa valmistajat ilmoittavat yhden COP -arvon ja mainostetaan että COP jopa 5...
Valloxiltakin löytyy jotain tuloksia.
http://www.vallox.fi/documents/Esitteet/Suomenkieliset/Lto/hyotysuhteet_lto.pdf
Seuraavaksi sanotaan että "kakka haisee" koko kämpässä?
Semmoiset on olleet SunAirin myyjien kommentit Enerventistä tähän mennessä (kolme tapaamaani myyjää, molemmilla samat saarnat, käyneet samoilla herätysjuhlilla??).
ei kolmea (kyse live suorituksista)
että hyötysuhde on riippuvainen ilmavirran suuruudesta ja toisaalta ilmavirtasuhteesta. Eli mitä pienemmät ilmavirrat ovat, sitä korkeampi on hyötysuhde. Vastaavasti mitä enemmän poistoilmaa suhteessa tuloilmaan kulkee sitä korkeampi on tuloilmalle laskettu lämpötilahyötysuhde.
Siksi varsinaisen yhden arvon antaminen ei ole mielekästä.
Ei tietenkään ole keksineet itse. Kaikki käyttää samaa VTT:n virheellistä mittaustapaa.
tarkoittaa mitä?
kertokoon puolestaan... löytyykö niitä?
laitevalmistajilta, ilmeisesti löytyy paremmin kuin täältä.
Lue keskustelusta aiemmin
nimimerkin "mättää" kirjoitukseen sehän on täyttä bullshitiä.
Olen ollut tosi tyytyväinen koneeseen. Ei ole koskaan jäätynyt. Ainoa huolto mitä olen koko aikana tehnyt on suodattimien vaihto. Kennoa olen katsellut joka vuosi, muttei se näytä pesua tarvitsevan.
Johtuu muuten varmaan siitä, että asensin alusta asti kunnon suodattimet (100mm:n vekatut kasetit Eu5, jotka kestävät koko vuoden.
Lämpöä se tuntuu ottavan talteen hyvin, mutten ole viitsinyt % laskeskella kuin pullosta.
-30C pakkasella tuloilma oli vielä plussan puolella, eikä mulla ole edes sitä jälkilämmitintä.
-30 asteen pakkasella tuloilma plussalla? Eli sisällä on noin 30 lämmintä tai tulo ja poistoilman suhde on todella persiillään.
Jos Enerventin hyötysuhde on 85%, niin tuloilman pitäisi kai olla plussalla vaikka ulkona olisi -50 pakkasta. Olisi kannattanut olla ainakin ne matematiikan alkeiden tunnit paikalla....
ymmärtää ne alkeet. Toki poistoilman tulee olla riittävän lämmintä, että plussalle päästään, kun ulkona on -50.
helposti, poistoilman lämpö tulee olla suurempi kuin
50/0,85 -50 = 8,8°C, jos massavirrat ovat samat.
Useinhan poistoilma on tuota lämpimämpää :-)
Itsellä noi perusteet ei kohdalla. Miten tota kaavaa pitäisi lukea? Annatko esimerkit vielä esim -70 asteesta ja -30 asteesta.
tp=poistoilman lämpötila
tu=ulkoilman lämpötila
tj=jäteilman lämpötila (lto:n jälkeen)
tt=tuloilman lämpötila (ennen jälkilämmitystä)
Lämpötilahyötysuhde tuloilmalle laskettuna
on f = (tt-tu)/(ts-tu)
Lämpötilahyötysuhde poistoilmalle laskettuna
on f = (ts-tj)/(ts-tu)
Ensinmainitusta saadaan, kun asetetaan tt nollaksi
f(ts-tu)=-tu ja edelleen
ts=tu-tu/f
esim ts= -70 -(-70)/0,85 => 12,4°C
näkyi tulleen vahingossa kaavoihin poistoilman merkinnäksi ts
Kylläpä työmatkani aikana on käyty ankaraa vääntöä.
Eli poistuva ilma on n. 21-22 C (lattialämmitys), eikä täällä etelässä tarvitse ottaa yli -30C lämpötiloja huomioon. Keskilämpötila talvella ulkona lienee n. -5C.
Mitä tulee ilmatasapainoon, on se kyllä ihan oikeasti kunnossa :) (mitattu ja tarkistettu kunnon laitteilla).