Avioparilla on keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa leskelle annettiin elinikäinen hallintaoikeus koko pesän omaisuuteen ilman tilivelvollisuutta. Toinen avioparista kuoli, kukaan ei vaatinut lakiosuuttaan, joten pesä on jakamaton. Pesällä kolme eri tiliä pankissa, joista yksi on perikunnan nimellä ja kaksi lesken nimellä. Muutama kysymys tähän liittyen:
1. Voinko hallintaoikeustestamentilla määrätä, että leski ei ole tilivelvollinen perikunnalle liittyen perikunnan omistamaan osaan?
2. Liittyen perikunnan tiliin; onko kenellä tahansa perikuntaan kuuluvalla oikeus nähdä tilin tiliotteet? Voinko kuka tahansa mennä pankkiin ja pyytää nähdä tilin tilitapahtumat?
3. Käsittääkseni leski ei saa käyttää perikunnan omistamaa tiliä tai muuta omaisuutta, mutta esim. korot voi pitää. Onko mitään muita tilanteita, joissa leski voi käyttää perikunnan rahoja?
4. Millaisissa tilanteissa tällainen hallintaoikeus voi lakata lesken vielä eläessä?
5. Mitä tapahtuu hallintaoikeudelle, jos leski joutuu holhouksen alle terveydellisistä syistä?
1. Voinko hallintaoikeustestamentilla määrätä, että leski ei ole tilivelvollinen perikunnalle liittyen perikunnan omistamaan osaan?
2. Liittyen perikunnan tiliin; onko kenellä tahansa perikuntaan kuuluvalla oikeus nähdä tilin tiliotteet? Voinko kuka tahansa mennä pankkiin ja pyytää nähdä tilin tilitapahtumat?
3. Käsittääkseni leski ei saa käyttää perikunnan omistamaa tiliä tai muuta omaisuutta, mutta esim. korot voi pitää. Onko mitään muita tilanteita, joissa leski voi käyttää perikunnan rahoja?
4. Millaisissa tilanteissa tällainen hallintaoikeus voi lakata lesken vielä eläessä?
5. Mitä tapahtuu hallintaoikeudelle, jos leski joutuu holhouksen alle terveydellisistä syistä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
1) Kyllä voit. Ja koska pese silloin on jakamaton, ei perikunnalla itseasiassa ole eroteltavissa olevaa omaisuutta pesästä.
2) Kyllä, mutta vain kaikkien (pesän osakkaiden) suostumuksella. Pankki voi vaatia nähtäväkseen valtakirjan, jonka on allekirjoittaneet kaikki pesän osakkaat, tiliotetta pyydettäessä.
3) Hallintaoikeus ilman tilivelvollisuutta pitää sisällään käyttöoikeuden kaikkiin pesän varallisuuteen, myös tileihin.
4) Esim lesken "täysissä järjissään" tekemään kirjalliseen hallintaoikeustestamenttin purkuhakemukseen.
5) Ei tapahdu yhtään mitään eli jatkuu niin kauan kuin leskessä henki pihisee. Pesän realisointi on harvinaisen hankala lesken kuitenkin eläessä. Tuomioistuimista voi tietysti hakea purkua hyvillä dokumenteilla tai hankkia edunvalvoja lesken etua ajamaan sairauden ajaksi.
Ensinnäkin - pesän osakas saa nähdä tilit ilman muiden osakkaiden suostumusta, ja siis ilman valtakirjaa. TUlee ainoastaan osoittaa olevansa pesän osakas.
Toisekseen - hallintaoikeus ilman tilivelvollisuutta ei oikeuta leskeä käyttämään pesään kuuluvien varojen pääomaa (ilman erikseen kaikilta pesän osakkailta saatua kirjallista lupaa). Korot ja muun tuoton saa käyttää. Pääoman käyttäminen mainitun hallintaoikeuden nojalla - mikäli toimii anastustarkoituksessa (näyttökysymys sitten) - täyttää kavalluksen tunnusmerkistön.
Puolisoiden välisiä testamentteja on kahdenlaisia: hallintaoikeustestamentteja ja omistusoikeustestamentteja. Hallintaoikeustestamentilla puolisolle annetaan omistuksen sijaan käyttö- tai hallintaoikeus ensiksi kuolleen omaisuuteen. Tällöin leski voi nauttia hyväkseen omaisuuden tuoton ja koron, mutta myyntioikeutta varallisuuteen hänellä ei ole.
Omistusoikeustestamentissa (hallintaoikeus ilman tilivelvollisuutta) leski saa omaisuuteen täyden oikeuden ja maksaa myös perinnöstään veroa. Lesken kuoltua perilliset maksavat verot toistamiseen samasta omaisuudesta.
Ehkä =)
1. kyllä. hallintaoikeustestamentilla voi määrätä, että leski ei ole tilivelvollinen perikunnalle liittyen perikunnan omistamaan osaan. Siihen osaan, jonka leski omistaa itse esim. avio-oikeuden nojalla, ei tietenkään sovelleta mitään testamenttimääräystä.
2. Perikunnan jäsen voi saada tilin tiliotteet vainajan kuoleman jälkeiseltä ajalta
3. Leski saa sijoittaa rahat uudelleen ottaen huomioon omistajan edut. Hän ei saa käyttää niitä itseensä.
4. Hallintaoikeus voi lakata, jos leski siitä itse luopuu vapaaehtoisesti tai korvausta vastaan.
5. Hallintaoikeus kuuluu edunvalvojan tehtäviin. Se ei siis katoa sairastumisen vuoksi, vaan edunvalvoja hoitaa asioita.
Jos testamentissa on annettu testamentinsaajalle "hallintaoikeus ilman tilivelvollisuutta", on lähellä mahdollisuus, että kysymys ei olekaan hallintaoikeus- vaan omistusoikeustestamentista. Ratkaisevaa ei nimittäin ole sanamuoto, vaan se, mitä testamentin tekijä on todella tarkoittanut. Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan tekijän tahtoa. (PK 11:1) Jos voidaan osoittaa, että tekijä tarkoitti omistusoikeutta, vaikka käytti muuta sanamuotoa, testamentti on pantava täytäntöön tekijän tarkoituksen mukaisesti. Vrt. KKO:1992:24 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1992/19920024
Saanks mä sitten mitä
Äitini lähti kotitalostaan 90 v.sitten, rättitöppöset jalassaan piiaksi. Vanhin veljistä jäi kotitilalle ja avioitui vanhemmalla iällä. Nyt kaikki nämä sisarukset ovat kuolleet, äitini kaksi vuotta sitten. Enon kuolemasta on jo 11 vuotta. Sain tuolloin perunkirjan, josta selvisi, että Enollani ja hänen vaimollaan ei ollut rintaperillisiä, eikä avioehtoa,tai minkään laista keskinäistä testamenttia. Enon leski elää kunnan TK. ssa, kroonikko - osastolla, eikä hänen lähelleen ole asiaa, siitä pitää huolen hänen velivainajansa omaiset. Tuskinpa hän meitä, miehensä omaisia tunteekaan, siitä hän piti huolen, aktiivi -iässään, ettei meillä ollut mummon maille kyläpaikkaa. Äitini entinen kotitila on arvokaspaikka, Puulaveden rantaviivaa ja metsää noin 30 h. Minua on nyt vanhempana alkanut kiinnostaa nuo perimis kysymykset. Sain kuulla, että tämä enoni leski oli myynyt koko paikan. Äitini eli raskaan, aineellisesti hyvin köyhän elämän, eikä saanut kotitilastaan mitään.
Meille hän jätti perinnöksi lauseen: "Köyhää ei pelasta mikään muu kuin armoton työnteko. " Näinkö se menee myötyriksi, jo toisen kerran? vai, saammeko me enon lahjaa(perintöä)? Kysn vain?