Miten kertoa vaimolle?

Älä hyvä mies mene pilaamaan avioliittoasi moisella kertomisella.

Kyllähän sen ymmärtää, jos syyllisyys
todellisesta minästä painaa. Rohkea ja avoin
mies kertoo, mutta kukapa meistä on niin rohkea.

...tilanteesi on melkoisen hankala. Ensiksi kehottaisin sinua ottamaan kautta rantain selvää siitä mitä vaimosi ajattelee biseksuaaleista. Ja ennen kaikkea miespuolisista sellaisista. Ellet siis tiedä sitä jo ennestään.
Jos vaimosi suhtautuu siihen positiivisella tavalla, niin askel lähemmäs on otettu, ja on ehkä vähän helpompaa edetä kohti paljastusta.
Itse olen bisse, naimisissa, ja mieheni tietää bisseydestäni, tiesi suhteemme alkuvaiheesta lähtien, joten sen suhteen meillä ei ole koskaan ollut ongelmia.
Aluksi mieheni tosin luuli mun "valehtelevan", koska olin siihen asti kieltänyt itsestäni tällaisen puolen todella raivokkaasti... "enhän minä VOI mitenkään olla toisen naisen kanssa" ym.
Mutta uskoisin, että tilanne meidän naispuolisten biseksuaalien kannalta on paljonkin helpompi, sillä aika monen miehen fantasiassa kaksi naista rakastelee keskenään -tai mies saa olla kahden naisen kanssa.
Kun taas puolestaan tilanne toisin päin voi olla melkeinpä täysin toisenlainen.
Omalla kohdallani kertominen otti kuitenkin lujille, vaikka tiesinkin etukäteen jo jotakin siitä miten mieheni siihen suhtautuisi. Hänen kohdallaan kuitenkin homofobia oli aikamoisen vahvaa, ja itse rinnastin itseni jollakin tavalla homoseksuaaleihin, ehkä heterouden ollessa niin kaukana itsestä.
Itse olisin melkeinpä onnellinen (ei sillä etteikö mieheni kelpaisi minulle heterona), jos mieheni paljastaisi olevansa bisse, koska olen itsekin ja näitä asioita olisi ihana jakaa parisuhteessakin sellaisen ihmisen kanssa, joka tietäisi miltä minusta itsestäni tuntuu.
Mutta jos olisin hetero... vaikea sanoa mitä ajattelisin siinä tapauksessa!
Toivon, että saat asian kuntoon. Kertominen... itse en jaksaisi enää elää "valheessa", peittäen itsestäni niinkin ison osan persoonaani.
Mutta... jokainen tekee omat ratkaisunsa. Ja toisaalta ajattelen sillä tavalla, että eihän se sinulta ole pois, jos vaimosi ei asiaa hyväksy. Vaikka onhan se tietysti, mutta kyllä jokainen ansaitsee tulla hyväksytyksi omana itsenään.
Ja toisaalta... eihän se sinun bisseytesi katoa mihinkään sillä, että jätät asian kertomatta. Sama ihminenhän sinä olet joka tapauksessa, toivottavasti vaimosikin osaa ajatella asiaa tältä kannalta.
Kaikki eivät osaa, joten varaudu siihen negatiiviseenkin vastaanottoon.
Toivon sinulle niin rohkeutta kuin voimiakin ottaa asia esille, sillä todennäköisesti tulet tarvitsemaan niitä molempia. Muista kuitenkin, että olet arvokas ihminen tapahtui mitä tapahtui. Ja kuka tietää, vaikka teidän suhteenne paranisi entisestään, kun saat kerrottua! Onhan tuo salaaminenkin aika rankkaa elämää... ja ehkä juuri sinun vaimosi osaa arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että uskallat kohdata hänet aidosti omana itsenäsi.

Kannatan keromista. Kerroin itse ja kaikki on mennyt sen jälkee yllättävän hyvin. Helpotti suunnattomasti. Jos se tulee aivan täytenä yllätyksenä vaimollesi, saatta reaktiot olla aikamoiset mutta jos vaimosi hyväksyy sinut senkin jälkeen, on hyvä kertomisen jälkeen sopia keskenään ne rajat missä voit liikkua. Totta, sen jälkeen vaimosi punnitsee jokaisen sinun kaverisi ja miettii missä mielessä tapailet samaa sukupuolta olevia. Huolehdi sitten hänestä ettei hän joudu kantamaan sitä taakka puolestaan jota itse kannat salailullasi.

...vaimosi rakastaa sinua ja arvostaa rehellisyyttä, uskon, että biseksuaalisuutesi nieleminen ei olisi hänelle mikään paha pala. Ei olisi ainakaan minulle. Jos suhteenne menee poikki moisesta, se ei koskaan mikään hyvä ole ollutkaan. Rohkeasti vaan, vaikka se saattaakin vähän hankalalta tuntua :)

Itse kamppailin asian kanssa varmaan useamman vuoden ennekuin usklalsin edes ajatella kertovani hänelle. Sitten aloin vuokraamaan P-filmejä missä aina oli yhtenä osa lesbotyttöjen akteja. (Vaimoni nimittäin nauttii katsella seksiaiheisia filmejä, ja se ehkä minun osaltani helpotti asiaa).
Muutaman filmin jälkeen aloin aina huokumaan: ooh eikö tunnu ihanalta tuollainen. Kun vaimoni ei liikaa vastustanut, ymmärsin, että hänkin nautti lesbokohtauksista. Rakastelumme oli todella rajua aina filmin jälkeen, tai sen aikana. Sitten aloin pikkuhiljaa hivuttamaan ajatusta: "Ajattele, jos sinä olisit siinä" jne. kun huomasin vaimoni enemmän ja enemmän pyörittävät pyllyään näiden juttuje aikana, aloin suunnittelemaan seuraavaa vaihetta. Vuokrasin filmin, missä kaikki oli unisex-juttuja, miehet miesten kanssa ja naíset nasten kanssa. Huomasin vaimoni olevan todella kiimainen. Ja kun tulo kohtaus missä miehet imivät toisiaa, vaimoni kysyi, pidänkö siitä?
Tästä alkoi yhteinen B-el'ämämme. Vaimollani oli joskus naisvieraita ja minulla poikia. Joskus olimme yhdessä pariskunnan kanssa missä minä olin miehen kanssa ja vaimoni oli naiosen kanssa.

Siitä olemme nauttineet. On vain uskallettava ottaa asia esiin.Itse kadun kun viivyttelin niin kauan. Nyt nautimme elämästä.

Että onnea vaan. Suunnittele asia ensin.