Evinrude 20 viritystä taas

Iskä

No niin. Taas tämä iänikuinen virityskysymys.

Voisiko joku siltikin kertoa kuinka vm. -76 Evinrude kaksikymppisestä saisi max. hevosvoimat irti. Kaasuttimen kuristuksen poistaminen ehkä toisi viisi lisäheppaa?
Onkohan 30 ja 35 -heppaisissa jotakin muuta eroa, jolla tehoihin on päästy? Ja täytyykö potkuri vaihtaa?

Tai löytyykö linkkiä aiheeseen? Kiitos etukäteen.

26

4328

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ykä

      Mikäli kone on -76, on mahdolisudet vähäisiä. Kyseessä on silloin 360 cm3 kone josta tosin on olemassa 25 hv versio, mutta ero 20/25 on pieni. Muunnoksen tekniikkaa en tunne, jos kaasarin vaihto riittää, niin helppo. 25hv versiota on ollut markkinoilla kuitenin hyvin vähän, joten purkuosien saanti ei ole yhtä helppoa kuin 521cm3 koneeseen.
      Täälläkin paljon keskusteltu 20:sen muokkaaminen tehokkaamman version mukaiseksi koskee tuoreempaa, -77 syyskesällä markkinoille tullutta 521cm3 konetta, josta on markkinoilla ollut 25, 30 ja 35hv versiot, tosin 35 heppaisena markkinoitu ei ole tehokkaampi kuin myöhemmin 30hv myyty versio.

      • Iskä

        Koneeni on siin noin yhden vuoden liian vanha.
        Täytynee kai katsella kokonaan toista hiukan isompaa konetta. Kulutus kuitenkin ilmeisesti lisääntyy.
        Taitaa painokin olla toista luokkaa?


      • mulle
        Iskä kirjoitti:

        Koneeni on siin noin yhden vuoden liian vanha.
        Täytynee kai katsella kokonaan toista hiukan isompaa konetta. Kulutus kuitenkin ilmeisesti lisääntyy.
        Taitaa painokin olla toista luokkaa?

        tuo sopuhintaan.


      • Iskä
        mulle kirjoitti:

        tuo sopuhintaan.

        Mitäs tarjoaisit sopuhintana luotettavasta Evinrudesta?


      • heh
        Iskä kirjoitti:

        Koneeni on siin noin yhden vuoden liian vanha.
        Täytynee kai katsella kokonaan toista hiukan isompaa konetta. Kulutus kuitenkin ilmeisesti lisääntyy.
        Taitaa painokin olla toista luokkaa?

        Tehohan otetaan bensasta joten yleensä isompitehoiset moottorit vievät enemmän kuin pienet. Asia ei tosin ole noin suoraviivainen sillä tekniikka on kehittynyt jonkin verran jopa perinteisissä 2-tahtisissa ja pieni tehon nousu ei välttämättä näy ainakaan paljon kulutuksessa. Toisaalta moottorin maksimitehoakaan ei yleensä koko ajan käytetä ja ajettaessa nykyisellä veneellä tiettyä nopeutta saattaa uudella isommalla koneella kulutus jopa olla pienempi kuin nykyisellä vanhalla.


      • Iskä
        heh kirjoitti:

        Tehohan otetaan bensasta joten yleensä isompitehoiset moottorit vievät enemmän kuin pienet. Asia ei tosin ole noin suoraviivainen sillä tekniikka on kehittynyt jonkin verran jopa perinteisissä 2-tahtisissa ja pieni tehon nousu ei välttämättä näy ainakaan paljon kulutuksessa. Toisaalta moottorin maksimitehoakaan ei yleensä koko ajan käytetä ja ajettaessa nykyisellä veneellä tiettyä nopeutta saattaa uudella isommalla koneella kulutus jopa olla pienempi kuin nykyisellä vanhalla.

        Jos tuosta kaksikymppisestä Evikasta pitäisi siirtyä seuraavaan teholuokkaan, niin kuinka paljon lisäpainoa on odotettavissa?

        Nelimetrinen vene ei paljoa kärsi lisäpainoa otella.


      • Ykä
        Iskä kirjoitti:

        Jos tuosta kaksikymppisestä Evikasta pitäisi siirtyä seuraavaan teholuokkaan, niin kuinka paljon lisäpainoa on odotettavissa?

        Nelimetrinen vene ei paljoa kärsi lisäpainoa otella.

        Arvasit oikein, yllä painoa tulee lisää. Tuo 360cm3 kone oli varsin "kevyt" eli paino noin 40kg vuosimallista vähän riippuen. 521cm3 kone lyhyenä ja potkurin yläpuolelle puhaltavana on noin 49kg ja pitkänä potkurin läpi puhaltavana noin 54kg, joten tuon verran tuppaa painoa tulemaan lisää.
        Jammun tuoreöljyvoideltu 20, josta saa helposti 25 heppasen, painaa muutaman kilon vähemmän, samoin Mercury/Mariner. 25 hepoisena kumpikin mainuttu mylly on tuntuvasti tehokkaampi kuin Wanha 360cm3 OMC.


      • Iskä
        Ykä kirjoitti:

        Arvasit oikein, yllä painoa tulee lisää. Tuo 360cm3 kone oli varsin "kevyt" eli paino noin 40kg vuosimallista vähän riippuen. 521cm3 kone lyhyenä ja potkurin yläpuolelle puhaltavana on noin 49kg ja pitkänä potkurin läpi puhaltavana noin 54kg, joten tuon verran tuppaa painoa tulemaan lisää.
        Jammun tuoreöljyvoideltu 20, josta saa helposti 25 heppasen, painaa muutaman kilon vähemmän, samoin Mercury/Mariner. 25 hepoisena kumpikin mainuttu mylly on tuntuvasti tehokkaampi kuin Wanha 360cm3 OMC.

        Koskapa tuo oma koneeni on suht. kevyt niin olisi ollut kiva sitä vähän viritellä. Ei taida potkurin vaihtamisellakaan lisää vauhtia tulla?
        No... kai siitä tehosta täytyy maksaa myös painon muodossa.
        Ilmeisesti kaksikymppisissäkin on "tehoeroja", sitten noin oikein käytännössä.


      • mulle
        Iskä kirjoitti:

        Mitäs tarjoaisit sopuhintana luotettavasta Evinrudesta?

        Lyhyt vai pitkärikinen, missä kunnossa potkuri, onko siinä kaukohallintalaitteet, ja jos ei, niin onko kuitenkin se vaihdevipu vasemmalla puolella näkyvissä, tuleeko pensatankki mukaan, ja ennenkaikkea, missäpäin suomea.


      • Iskä
        mulle kirjoitti:

        Lyhyt vai pitkärikinen, missä kunnossa potkuri, onko siinä kaukohallintalaitteet, ja jos ei, niin onko kuitenkin se vaihdevipu vasemmalla puolella näkyvissä, tuleeko pensatankki mukaan, ja ennenkaikkea, missäpäin suomea.

        Lyhyt riki, potkuri ikäisessään kunnossa, hallintalaitteet ilmeisesti jäävät käyttööni. Vaihdevipu näkyvissä ulkopuolella. Tankki ehkä voi lähteä.
        Keski-Suomessa ollaan.


      • heh
        Iskä kirjoitti:

        Koskapa tuo oma koneeni on suht. kevyt niin olisi ollut kiva sitä vähän viritellä. Ei taida potkurin vaihtamisellakaan lisää vauhtia tulla?
        No... kai siitä tehosta täytyy maksaa myös painon muodossa.
        Ilmeisesti kaksikymppisissäkin on "tehoeroja", sitten noin oikein käytännössä.

        Testien mukaan moottoreissa on tehoeroja ja muistaakseni ennen vanhaan olivat moottorit useasti jopa alitehoisia. Nykyisin 20-numeroiset pyrkivät olemaan yleensä ylitehoisia koska samat koneet myydään maailmalla tyypillisesti 25:na.

        Tärkeä juttu, josta käytännössä vaan on vaikea saada tietoa, on vääntömomentti pienillä kierroksilla. Se vaikuttaa oleellisesti veneen liukuun nousuun. Korkeaviritteinen pienitilavuuksinen 20-numeroinen vie venettä samaa huippunopeutta kuin suuritilavuuksinenkin sen jälkeen kun vene on saatu pintaan. Isolla kuormalla se ei välttämättä pienellä koneella onnistu ollenkaan.

        Tuli tämä vaan mieleen, kun mietitään perämoottorin virittämistä oikeasti.


      • Pykälää isomman
        Iskä kirjoitti:

        Koskapa tuo oma koneeni on suht. kevyt niin olisi ollut kiva sitä vähän viritellä. Ei taida potkurin vaihtamisellakaan lisää vauhtia tulla?
        No... kai siitä tehosta täytyy maksaa myös painon muodossa.
        Ilmeisesti kaksikymppisissäkin on "tehoeroja", sitten noin oikein käytännössä.

        Evarin tai Johnssonin kaasuttaja,niin,sillä tavalla kannattaa kokeilla. Saattaa helposti löytyä muutama polle lisää,ja sitten tietenkin potkurilla on suuri merkitys,ettei hepot turhaan hirnu.

        Ja moottorin korkeus perälaudassa vaikuttaa myös paljon. Kannattaa nostaa kone niin ylös,että potkuri juuri ja juuri vielä pitää pintaan nousussa.


      • Iskä
        Pykälää isomman kirjoitti:

        Evarin tai Johnssonin kaasuttaja,niin,sillä tavalla kannattaa kokeilla. Saattaa helposti löytyä muutama polle lisää,ja sitten tietenkin potkurilla on suuri merkitys,ettei hepot turhaan hirnu.

        Ja moottorin korkeus perälaudassa vaikuttaa myös paljon. Kannattaa nostaa kone niin ylös,että potkuri juuri ja juuri vielä pitää pintaan nousussa.

        Mitäpäs jos suurentaisi suutinta vakiokaasuttimessa.
        Enpä ole vielä tuota edes purkanutkaan, mutta ilmeisesti sieltä kiinteä suutin löytyy?
        Jos poraisi suuremmaksi reikää.

        Taitaa olla niitä viimeisiä virityskonsteja...


      • Iskä
        heh kirjoitti:

        Testien mukaan moottoreissa on tehoeroja ja muistaakseni ennen vanhaan olivat moottorit useasti jopa alitehoisia. Nykyisin 20-numeroiset pyrkivät olemaan yleensä ylitehoisia koska samat koneet myydään maailmalla tyypillisesti 25:na.

        Tärkeä juttu, josta käytännössä vaan on vaikea saada tietoa, on vääntömomentti pienillä kierroksilla. Se vaikuttaa oleellisesti veneen liukuun nousuun. Korkeaviritteinen pienitilavuuksinen 20-numeroinen vie venettä samaa huippunopeutta kuin suuritilavuuksinenkin sen jälkeen kun vene on saatu pintaan. Isolla kuormalla se ei välttämättä pienellä koneella onnistu ollenkaan.

        Tuli tämä vaan mieleen, kun mietitään perämoottorin virittämistä oikeasti.

        Aivan... koneen vääntöhän tietysti ratkaisee alkumetreillä.

        Entäpä kiinteät trimmitasot? Vaikuttavatko ne myös huippunopeuteen, estäen ehkä lyhyen veneen perän painumista?


      • heh
        Iskä kirjoitti:

        Mitäpäs jos suurentaisi suutinta vakiokaasuttimessa.
        Enpä ole vielä tuota edes purkanutkaan, mutta ilmeisesti sieltä kiinteä suutin löytyy?
        Jos poraisi suuremmaksi reikää.

        Taitaa olla niitä viimeisiä virityskonsteja...

        Bensa vaatii palakseen ilmaa. Suuttimen suurentaminen muuttaa ymmärtääkseni seoksen liian rikkaaksi.


      • Iskä
        heh kirjoitti:

        Bensa vaatii palakseen ilmaa. Suuttimen suurentaminen muuttaa ymmärtääkseni seoksen liian rikkaaksi.

        No jos taas vaihdan suurempitehoisen koneen kaasuttimen nykyisen paikalle, tarkoittanee se sitä, että periaatteessa bensaa ja ilmaa menee sisään enemmän. Näin, mikäli kaasuttimen kurkku on entistä suurempi halkaisijaltaan ja mikäli "imusarjassakin" on yhtä suuri halkaisija.
        Virtaus kyllä hidastuu ja tämä taas vaikuttaa alakierrosten vääntöön.

        No... kokeilemallahan sen tietäisi.


      • heh
        Iskä kirjoitti:

        No jos taas vaihdan suurempitehoisen koneen kaasuttimen nykyisen paikalle, tarkoittanee se sitä, että periaatteessa bensaa ja ilmaa menee sisään enemmän. Näin, mikäli kaasuttimen kurkku on entistä suurempi halkaisijaltaan ja mikäli "imusarjassakin" on yhtä suuri halkaisija.
        Virtaus kyllä hidastuu ja tämä taas vaikuttaa alakierrosten vääntöön.

        No... kokeilemallahan sen tietäisi.

        Vaikuttaako tuo 2-tahtisessa alavääntöön? Nelarissa kyllä mutta en muista kuulleeni 2-t-koneiden yhteydessä mitään tuollaista. Ei se tosin mitään todista.

        Moottori on aina tehon/alaväännön kompromissi.

        Kuutiosenttimetrit helpottaa molempia ongelmia :)


      • ajelen
        Iskä kirjoitti:

        Lyhyt riki, potkuri ikäisessään kunnossa, hallintalaitteet ilmeisesti jäävät käyttööni. Vaihdevipu näkyvissä ulkopuolella. Tankki ehkä voi lähteä.
        Keski-Suomessa ollaan.

        Viikolla 37 menen Sotkamoon, ajan varmaankin läheltä sinua koska oon eteläsuomesta...ota yhteyttä [email protected]


      • Ykä
        Iskä kirjoitti:

        No jos taas vaihdan suurempitehoisen koneen kaasuttimen nykyisen paikalle, tarkoittanee se sitä, että periaatteessa bensaa ja ilmaa menee sisään enemmän. Näin, mikäli kaasuttimen kurkku on entistä suurempi halkaisijaltaan ja mikäli "imusarjassakin" on yhtä suuri halkaisija.
        Virtaus kyllä hidastuu ja tämä taas vaikuttaa alakierrosten vääntöön.

        No... kokeilemallahan sen tietäisi.

        Olen vaihdellut isompia kaasareita sekä Merc/Marinerin 2-kymppiseen että OMC:n 20. Alavääntö on jopa parantunut, tai sitten muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut niin alhaisilla kierroksilla että kone kiekaisee ylitse tuon alueen myös siinä tilanteessa, etä liukuun ei päästä. Väittäisin että muutos ei tuota ongelmia. Jos mennään muuttamaan sylinterin aukojen ajoituksia on tilanne toinen.


      • Iskä
        Ykä kirjoitti:

        Olen vaihdellut isompia kaasareita sekä Merc/Marinerin 2-kymppiseen että OMC:n 20. Alavääntö on jopa parantunut, tai sitten muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut niin alhaisilla kierroksilla että kone kiekaisee ylitse tuon alueen myös siinä tilanteessa, etä liukuun ei päästä. Väittäisin että muutos ei tuota ongelmia. Jos mennään muuttamaan sylinterin aukojen ajoituksia on tilanne toinen.

        Mietin vain, että auttaako kaasarin vaihto myös tuohon OMC:n pienempikuutioiseen kaksikymppiseen?


      • Ykä
        Iskä kirjoitti:

        Mietin vain, että auttaako kaasarin vaihto myös tuohon OMC:n pienempikuutioiseen kaksikymppiseen?

        Niinkuin jo jossain vaiheessa totesin, niin siitä 20:stä on ollut myös 25hv versio, ainakin vuosimalleina -76 ja 77 en muista tarkasti ja en viitsi nyt lähteä penkomaan nettiä. Kuitenkin liikenteessä oli hyvin vähän näitä versioita johtuen tuosta rekisteröinti rajasta. En tunne sitä 25 hv konetta oikeastaan lainkaan eli päällisin puolin sama kone kuin 20, mutta miten ne 5 hv oli kutitettu ulos, jäi minulta selvittämättä. Jos temppu tehtiin pelkästään kaasaria kasvattaen ja vastaavasti imulevyn reikää vastaavasti avartaen, olisi muutaman lisäpollen saanti periaatteessa helppoa, mutta kone olisi joka tapauksessa kierroskone. Vääntöä ei missään tapauksessa löytyisi samalla lailla kuin 521cm3 koneesta. Tilanteesta kertoo jo koneiden vakiopotkurit. 360cm3 vakihuiska oli mitoiltaan 9 x 10" ja 521cm3 koneen 9,25 * 11" nämä siis sillä pienellä perällä, jossa pakokaasut purkautuu potkurin yläpuolelta. Välitykset olivat samat.
        Kevyessä veneesä ja kuormalla pieni kone oli aivan yhtä nopea, ellei nopeampikin, mutta kuormaa isompi kesti aivan toisella lailla siitä huolimatta että nousua oli tuuma enemmän.

        Aikoinaan oli Telvan seinällä, en muista oliko Meterin vai Hägblommin toimistossa, tehokäyrästö 360cm3 koneesta, jossa oli huomion arvoista silloin, että kone antoi ylkierroksilla reippaasti yli 20hv. Tämä selittää pikkukoneen nopeuden kevyellä kuormalla.
        Kun vuonna 78 syksyllä perheeseen oltiin hankkimassa Busteria ja oli epäselvää mikä versio tulisi kyseeseen, pääsin koeajamaan kahvasta ohjattavaa BusterR:ää jossa tuo pikkukaksikyppinen perässä. Telvan kaveri ajoi mukana toisella R:llä jossa uusi isokuutioinen mylly. Pikkukone oli yksin ajaen selvästi nopeampi, mutta myös minä olin Telvan kuskia reippaasti kevyempi. Päädyimme kuitenkin vaihtamaan myös koneen jolloin tuli tuo 521cm3 kone ja ratkaisu oli oikea, koska kuormaa oli usein aika paljon. Kone muuntui 25hv myllyksi ottamalla kaasarin kurkusta pois irrallinen kuristusholkin, jolloin vauhtia tuli lisää 3kn ja tällöin koneesta tuli myös kevyellä kuormalla nopeampi kuin pikkukone koskaan olisi ollut.


      • Iskä
        Ykä kirjoitti:

        Niinkuin jo jossain vaiheessa totesin, niin siitä 20:stä on ollut myös 25hv versio, ainakin vuosimalleina -76 ja 77 en muista tarkasti ja en viitsi nyt lähteä penkomaan nettiä. Kuitenkin liikenteessä oli hyvin vähän näitä versioita johtuen tuosta rekisteröinti rajasta. En tunne sitä 25 hv konetta oikeastaan lainkaan eli päällisin puolin sama kone kuin 20, mutta miten ne 5 hv oli kutitettu ulos, jäi minulta selvittämättä. Jos temppu tehtiin pelkästään kaasaria kasvattaen ja vastaavasti imulevyn reikää vastaavasti avartaen, olisi muutaman lisäpollen saanti periaatteessa helppoa, mutta kone olisi joka tapauksessa kierroskone. Vääntöä ei missään tapauksessa löytyisi samalla lailla kuin 521cm3 koneesta. Tilanteesta kertoo jo koneiden vakiopotkurit. 360cm3 vakihuiska oli mitoiltaan 9 x 10" ja 521cm3 koneen 9,25 * 11" nämä siis sillä pienellä perällä, jossa pakokaasut purkautuu potkurin yläpuolelta. Välitykset olivat samat.
        Kevyessä veneesä ja kuormalla pieni kone oli aivan yhtä nopea, ellei nopeampikin, mutta kuormaa isompi kesti aivan toisella lailla siitä huolimatta että nousua oli tuuma enemmän.

        Aikoinaan oli Telvan seinällä, en muista oliko Meterin vai Hägblommin toimistossa, tehokäyrästö 360cm3 koneesta, jossa oli huomion arvoista silloin, että kone antoi ylkierroksilla reippaasti yli 20hv. Tämä selittää pikkukoneen nopeuden kevyellä kuormalla.
        Kun vuonna 78 syksyllä perheeseen oltiin hankkimassa Busteria ja oli epäselvää mikä versio tulisi kyseeseen, pääsin koeajamaan kahvasta ohjattavaa BusterR:ää jossa tuo pikkukaksikyppinen perässä. Telvan kaveri ajoi mukana toisella R:llä jossa uusi isokuutioinen mylly. Pikkukone oli yksin ajaen selvästi nopeampi, mutta myös minä olin Telvan kuskia reippaasti kevyempi. Päädyimme kuitenkin vaihtamaan myös koneen jolloin tuli tuo 521cm3 kone ja ratkaisu oli oikea, koska kuormaa oli usein aika paljon. Kone muuntui 25hv myllyksi ottamalla kaasarin kurkusta pois irrallinen kuristusholkin, jolloin vauhtia tuli lisää 3kn ja tällöin koneesta tuli myös kevyellä kuormalla nopeampi kuin pikkukone koskaan olisi ollut.

        Kiitos mainiosta informaatiosta.

        Omat kokemukseni puoltavat kertomiasi asioita. Veneeni ja minä olemme melko kevyitä ja tosiaankin vauhti on riittävää kahden hengen kuormallalakin.

        Täytyy nyt miettiä onko lisäkuormalle ja -voimalle tarvetta. Lisävoimaa ei ilmeisesti kuitenkaan tuosta nykyisestä moottoristani irti saa.


      • Evari 20 -73
        Iskä kirjoitti:

        Kiitos mainiosta informaatiosta.

        Omat kokemukseni puoltavat kertomiasi asioita. Veneeni ja minä olemme melko kevyitä ja tosiaankin vauhti on riittävää kahden hengen kuormallalakin.

        Täytyy nyt miettiä onko lisäkuormalle ja -voimalle tarvetta. Lisävoimaa ei ilmeisesti kuitenkaan tuosta nykyisestä moottoristani irti saa.

        Ei sulta/teiltä satu löytymään ohjekirjaa tuohon koneeseen? Siis tuo -73 taitaa olla aika lailla sama kuin sinun koneesi. Ja tietysti myös muu materiaali kiinnostaa kuten varaosa- /räjäytyskuvat ja huolto-ohjeet.

        Joko kopio tai skannatut kuvat / PDF:t, ja toki pientä korvaustakin voit pyytää :-)

        Onkohan muuten millainen askare lisätä tuohon masiinaan sähköstartti?


      • Ykä
        Evari 20 -73 kirjoitti:

        Ei sulta/teiltä satu löytymään ohjekirjaa tuohon koneeseen? Siis tuo -73 taitaa olla aika lailla sama kuin sinun koneesi. Ja tietysti myös muu materiaali kiinnostaa kuten varaosa- /räjäytyskuvat ja huolto-ohjeet.

        Joko kopio tai skannatut kuvat / PDF:t, ja toki pientä korvaustakin voit pyytää :-)

        Onkohan muuten millainen askare lisätä tuohon masiinaan sähköstartti?

        Vielä pari viikkoa sitten toimi BRP:n sivuilla oleva
        http://www.evinrude.com/en-CA/
        Engine Diagrams -haku systeemi, jossa hajoituskuvat vielä vähän vanhemmistakin koneista. Nyt näyttäisi olevan jotain häikkiä. Rupeaa varmaan taas jossain vaiheessa toimimaan, tai sitten mun selain ryppyilee...


      • Evikka 20
        Ykä kirjoitti:

        Vielä pari viikkoa sitten toimi BRP:n sivuilla oleva
        http://www.evinrude.com/en-CA/
        Engine Diagrams -haku systeemi, jossa hajoituskuvat vielä vähän vanhemmistakin koneista. Nyt näyttäisi olevan jotain häikkiä. Rupeaa varmaan taas jossain vaiheessa toimimaan, tai sitten mun selain ryppyilee...

        Tuo oli tosi hieno vinkki!!! Hyvin toimii, kiitoksia vaan.

        Ainoa että siellä ei ollut ollenkaan noita 20 -heppasia koneita, mutta lienevät hyvin lähelle samoja kuin nuo 18 heppaset samalta vuosiluvulta. Lieneekö jotain eri maanosien mallieroja...


      • Iskä
        Evari 20 -73 kirjoitti:

        Ei sulta/teiltä satu löytymään ohjekirjaa tuohon koneeseen? Siis tuo -73 taitaa olla aika lailla sama kuin sinun koneesi. Ja tietysti myös muu materiaali kiinnostaa kuten varaosa- /räjäytyskuvat ja huolto-ohjeet.

        Joko kopio tai skannatut kuvat / PDF:t, ja toki pientä korvaustakin voit pyytää :-)

        Onkohan muuten millainen askare lisätä tuohon masiinaan sähköstartti?

        Eipä ole ohjekirjasia minullakaan.

        Täältä olen katsellut räjäytyskuvia koneesta:
        http://ishopmarine.com/ishop/jsp/AsplIsmHomeCcat.jsp?reqFor=29&req4Browse=1&lvlCode=1&pCode=A0000021&path=BMC~A0000021
        (ohoh... tulipas pitkä linkkiteksti, siis: http://ishopmarine.com)

        Olen itsekin miettinyt konen sähköistämistä. Starttimoottori, tasasuuntaaja, piuhat ja akku.
        (sähköinen ryyppy vielä lisäksi, ei välttämätön)

        Käytetyn starttimoottorin löytäminen taitaa olla se vaikeampi homma, mutta kyllä niitäkin purkaamoista voisi löytyä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      35
      2740
    2. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      12
      2527
    3. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      37
      2248
    4. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      19
      1850
    5. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      49
      1504
    6. Iso poliisioperaatio Lapualla

      Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo
      Lapua
      35
      1498
    7. Oletko nähnyt hänet ilman...

      Vaatteita!?
      Ikävä
      38
      1453
    8. Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys

      Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä
      Maailman menoa
      24
      1341
    9. Oon niin surullinen

      Ettei meistä tullut sitä mitä toivoin
      Ikävä
      24
      1128
    10. Mitä sitten odotat

      Jos seurailet vain tekemisiäni
      Ikävä
      18
      1063
    Aihe