Tästä luonteesta on nyt ollut aikas paljon keskustelua ja siitä mitä se on pentuna. Olipa luonne mikä tahansa, mutta eikö tuo lie sama pentuna ja aikauisena, vai? Tähän kysymykseen ja pariin muuhun haluaisin nyt mäykyn omistajilta / varsinkin kasvattajilta vastauksia.
Meille muutti tässä vähän aikaa sitten aikuinen mäykky, ikää on jo reilut 3 vuotta. Kun koirasta tuli puhetta, omistaja toivoi ettei kyseisellä koiralla koskaan teetettäisi pentuja SEN LUONTEEN TAKIA. Koira voi olla vieraita kohtaan todella äkäinen, jopa käydä kiinni jos vieras on varomaton ja tulee uhkaavasti kohti. Muuten koira ei käy kiinni, saattaa vain hieman murista. Tutustuttuaan koira on kyllä oikein lupsakka ja ystävällinen. Muut seikat olivat ei kovin hyvä näyttelymenestys. Tottakai kunnioitan omistajan päätöstä ja jos hän pysyy tässä kannassa, en asiaa sen koomin enää kysele.
Rotumääritelmässä sanotaan, että mäyräkoiran tulisi olla ystävällinen. No, meidän koira ei ole kuin niille joihin se on saanut kunnolla tutustua.
Kuinka vakavana virheenä pidätte tätä kuvaamaani luonnetta? Onko tälle koiralle pennutuskielto ehdoton? En ole ennen omistanut mäykkyä, mutta tiedän koirien kasvatuksesta sen verran, että luonne on aina se tärkein tekijä. Tälläkin koiralla on meriittejä VERI 1, ja toivottavasti tulevan talven aikana luolavalio. Mutta tiedän, että meriitit saa heittää menemään jos luonne ei ole kohdallaan.
Nyt kysynkin teidän mielipidettänne. Mitä te tekisitte, teidän plussat ja miinukset tälle tilanteelle.
Meille muutti tässä vähän aikaa sitten aikuinen mäykky, ikää on jo reilut 3 vuotta. Kun koirasta tuli puhetta, omistaja toivoi ettei kyseisellä koiralla koskaan teetettäisi pentuja SEN LUONTEEN TAKIA. Koira voi olla vieraita kohtaan todella äkäinen, jopa käydä kiinni jos vieras on varomaton ja tulee uhkaavasti kohti. Muuten koira ei käy kiinni, saattaa vain hieman murista. Tutustuttuaan koira on kyllä oikein lupsakka ja ystävällinen. Muut seikat olivat ei kovin hyvä näyttelymenestys. Tottakai kunnioitan omistajan päätöstä ja jos hän pysyy tässä kannassa, en asiaa sen koomin enää kysele.
Rotumääritelmässä sanotaan, että mäyräkoiran tulisi olla ystävällinen. No, meidän koira ei ole kuin niille joihin se on saanut kunnolla tutustua.
Kuinka vakavana virheenä pidätte tätä kuvaamaani luonnetta? Onko tälle koiralle pennutuskielto ehdoton? En ole ennen omistanut mäykkyä, mutta tiedän koirien kasvatuksesta sen verran, että luonne on aina se tärkein tekijä. Tälläkin koiralla on meriittejä VERI 1, ja toivottavasti tulevan talven aikana luolavalio. Mutta tiedän, että meriitit saa heittää menemään jos luonne ei ole kohdallaan.
Nyt kysynkin teidän mielipidettänne. Mitä te tekisitte, teidän plussat ja miinukset tälle tilanteelle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni mäyräkoira ei saa noin käyttäytyä. En käyttäisi koiraa pentueen teettämiseen mikäli koiran luonne todella on tuollainen kuin se vaikuttaa olevan. Näyttelymenestystä pidän toiarvoisena seikkana, näyttelyissä painotetaan ja arvioidaan poikkeuksetta vääriä asioita.
Olen itsekin vähän miettinyt samoja asioita ja ollut samoilla linjoilla. Nytpähän ainakin sain vahvistusta omille aatoksilleni.
Kiitos! :)
on lupsakka ja ystävällinen, mutta vahtiessaan ja vieraiden tunkeutuessa taloon sitä mitenkään huomioimatta, se saattaa ottaa housun lahkeesta kiinni. Koskaan ei ole lujaa purrut. Nuorempi ei purrut ikinä. Haukkui vain. Kunnon vahteja.
Äiti koira tuli meikke 7kk pentuna, nuorempi edesmennyt oli äitikoiran ensimmöisestä pentueesta. Ja olemme todenneet luonteen muuttuvan, esim. jos koira on pienestä saakka samassa perheessä, niin se on todella paljon ystävällisempi ja muutenkin, kuin jos pentu tulee muualta.
Mutta luonne ei periydy kokonaan, hyvällä kasvatuksella ja esimerkillä pennuista tulee iloisia ja ystävällisiä. Itse en usko luonteen asiaan vaikuttavan, mutta ex-omistajan toivetta kunnioittaisin.
Enpä itse menisi teettämään pentuja kovin puremisintoisella koiralla. Itselläni on yksi sellainen. tuli sijoituskoirana ja kasvattaja teetti sillä pennut. Osalle pennuista luonne periytyi osalle ei. Ne jotka saivat ne hankalat pennut eivät tietenkään ole olleet kovin onnellisia. Tänä päivänä yhteiskunta haluaa koiria, jotka kaikki ovat hieman noutajien kaltaisia. Kaikille ystävällisiä. Yksi hyvä kriteeri on teettää pentuja vain sellaisella koiralla jonka itselleen uudestaankin haluaisi.
Oma mäykkyni, yksi kolmesta, vahtii todella kuin leijona ja verikin on lentänyt ennekuin opin hoitelemaan tilanteet oikein. Nykyisin sillä ei ole mitään asiaa eteiseen kun vieraat tulevat.
Kun vieraat ovat asettuneet taloksi päästän koiran tutustumaan ja yllätys yllätys, se käyttäytyy lauhkeasti kuin lammas. Siltä on poistettu ovimiehen vastuu kokonaan ja luulenpa että se on suorastaan helpottunut kun sen ei enää tarvitse huolehtia siitä kuka sisään pääsee.
Tälle koiralle ei myöskään sijoituskoiran elämä sopinut olleenkaan vaan mielstäni sen perusturvallisuuden tunne järkkyi jo siinä kun piti lähteä kasvattajan rientoihin mukaan.
Taisinpa jo eksyä aiheesta. Tosiasia on kuitenkin se että jos koiranluonne syntyessä on kovin epäluuloinen ja vahtimisvietti hyvin voimakas vaatii sen ihmisystävälliseksi opettaminen tosi paljon taitoa ja vaivaa, oman kokemukseni mukaan on lähes mahdotonta. Kaikkia koiria ei ole tarkoitettu sukua jatkamaan. Jos luonteisiin olisi todella ja aina kiinnitetty kasvatustyössä huomiota ei olisi niitä arkoja ja hankalia varsinkin pk mäyräkoiria, joita niin usein näkee. Emokoira myös opettaa omaa käyttäytymistään pennuille jo pentulaatikossa. Maailma on pullollaan pentuja kaikkien narttujen ei niitä tarvitse tehdä.