Miksi ihmeessä pitää laittaa kallis metsäkone harvennushakkuulle,kun saatavilla on traktoreihinkin ajopäät,kourat ym.Taitaa olla selvää kalliiden metsäkoneiden työllistämistä??? Kerro sinä,oi viisas metsäinsinööri,kun maalaisjärjellä ajatteleva tallukka ei tajua!!!
Harvennus.
Räkämänty.
195593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllä se tärkein syy on tehokkuus. Mutta jos puhutaan aivan puhtaasta ensiharvennusleimikosta josta ei lähde kuin kuitupuuta ei se välttämättä järkevää olekaan. Järeämmissä harvennuksissa tukkien apteeraukset ym. sanelevat hakkuuajankohdan sekä katkottavat pituudet.
miks ihmeessä pitää laittaa kallis traktori harvennuksille, kun saatavilla on pokasahojakin? ajon vois räkämänty hoitaakin sitte vaikka hevosella.
eiks kaikista järkevintä ois sytyttää männikkö palamaan "kulottaa" niin sais hyvät pohjat kuusitaimikolle.Räkämännyllähän ei tee koskaan mitään, kuitupuunakin suunnilleen ilmaista,sit ei tarvis edes koneiden kans turhaa pelata.
Kyse on kait puhtaasta ekonomiasta. Puhtaassa ensiharvennuksessa pärjättäisiin varmasti varsin simppeleillä ja "edullisilla" koneilla. Ongelmia on kuitenkin muutamia.
Yhtiöiden taksat ensiharvennuksille ovat niin ohuet, ettei pelkillä ensiharvennuksilla taida olla mahdollisuutta pärjätä hakkuutyössä. Siis pitäisi pystyä hakkaamaan avoakin ja järeämpiä harvennuksia, jotta talous pysyisi edes jollain mallilla. Lisäksi yhtiöt asettavat kaikenlaisia vaatimuksia yrittäjän koneille (esim. tiedonsiirto jne..)
Puhtaasti maataloustraktoripohjaiset vimpaimet ovat aina kompromissejä ja niille tulee seinä vastaa aika nopeasti, kun maasto-olosuhteet käyvät vaikeammiksi.
Mites se sitten on,kun Ruotsissa ei kai se ollut,että 80% hakkuista isännät tekevät itse...miten se siellä sitten toimii?? Hakkuut ym.
Ruotsissa yhtiöt omistavat metsiä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Jotenkin siellä ajellessa tulee väkisin vaikutelma, että metsien harvennustilanne on hälyttävämpi kuin Suomessa. Harvennuksia on tekemättä ja paljon. Onko tähän syynä harvennusten kustannus?
Silti alan tapahtumissa ja messuilla ruotsalaiset tuovat aina esille pienipiirteisempää metsänkorjuuta: mönkijöitä, hevosia ja tuhannen paljon nättejä konepajojen tekemiä apulaitteita.
Jotenkin tuntuu, että Ruotsi on sen verran vauras maa, että siellä on markkinat kahdenlaiselle korjuulle: tehokorjuulle ja tälle kevyelle mallille. Kun joskus olen haastatellut näitä kevyen linjan tekijöitä, he kehuvat, että urakoita on ja paljon.
Samansuuntaisia mielikuvia on itselläkin. Eli suuria hoito- ja hakkuurästejä taitaa olla sielläkin. Muistelen myös, että Ruotsissa yhtiöt omistavat itse ne koneet joilla hakkuita myös yksityismetsissä tehdään. Mitä tulee kaikenlaisiin pikku-vimpaimiin, joita Ruotsissa messuilla esitellään, niin osa on tarkoitettu puhtaasti harrastemetsänhoitoon, jossa kyse on harrastamisesta, eikä elinkeinosta.
Varmasti Suomessakin olisi asiakkaita erilaisille kevyemmille systeemeille, jos se vaan olisi edes jotenkin taloudellisesti kannattavaa. Mönkkärivirityksillä puuta saa tietysti tienvarteen ajourattomasti, mutta saako sillä sitten rahaa lompsaan? Jos hankinta lisä on vaikkapa 13-15€/m3, niin siitä voi laskeskella millaisia paljonko puuta pitää saada tienvarteen tunnissa, että jotain jää ihan oikeasti käteen?
isolla koneella tiuhaan leveitä ajouria ja harvennus suositusten alarajalle..
lähtee ensiharvennukselta paljon puuta..
hakkuu ei tuota urakoitsijalle niin paljon tappiota..
sitten aikanaan lahonneen metsän päätehakkuu vuosikymmenten kuluttua
Ruotsalaiset ovat olleet vielä viime aikoihin asti sen verran parempia kauppamiehiä, että puulle on saatu jalostusarvoa ja korjuussakin on ollut mahdollista käyttää kalliimpia ja hienovaraisempia menetelmiä. Suomalaisen massapuun hintatasoon tätä fiininpää korjuuta ei kannata tehdä.
Sahoilla on ollut esimekriksi jo pitään valikoimissa erityinen sydänpuu -lajitelma esim. ikkunateollisuuteen. Pohjois-Ruotsin ja Jämtlannin tukille on löytynyt aivan uusia jalostusmuotoja.
Ruotsissa on ollut pidempään yhtiöillä omia koneita, mutta tilanne on tasoittunut Suomeen verrattuna. Aivan samalla lailla siellä entreprenöörit hakkaavat kuten Suomessa.
Niin, miksi mennä ensiharvennuksille kalliilla ja isoilla koneilla tai huonosti maastossa kulkevalla maataloustraktorilla ? Vaihtoehtokin löytyy, nimittäin Harveri, joka on varta vasten tehty ensiharvennuksille. Ajourat vähintään 40 metrin välein ja jäävä puusto yli 1000 runkoa hehtaarille. Kannattavaa yrittäjälle ja isännälle.
Eli se että harverilla joutuu ajamaan puuston seassa hakatessa,eikö vaan?
Ja ketjut pyörissä,jolloin juuristoon tullee vaurioita...sellaisia jotka ei näy maanpäälle.Isommilla koneilla kun ei tarvitse seikkailla pitemmän nosturin vuoksi uralta pois on juuristovauriot pienempiä,osaava kuski ajaa vain tasaisesti vekslailematta eteenpäin eteen karsittujen oksien päällä...
Suurimmat vauriot tekee kuitenkin ajokone,ja onhan ne harverinkin puut sieltä uran varresta jollain pois ajettava?
Aikoinaan kun Farmitrac tuli kehuttiin kuinka kevyesti se menee,mutta kun joutui ajamaan kolme-neljä kertaa useammin uraa tahtoi se jauhaantua velliksi telojen alla...
Ettekö te enään muuta keksi, kyllä juuristovauriot jäävät minimaaliseksi Harverilla, konehan painaa viisi kertaa vähemmän kuin isommat jolloin maahan ei jää edes painaumaa koneen jäljiltä ja Harverillahan puidaan puut edestä kyytiin, jolloin koneen eteen tulee automaattisesti risumatto, joten miettikää mitä kirjoitatte. Ja ajokonehan kulkee nyt 40 metrin välein, jolloin sekin rikkoo juuria vähemmän.
Ihan omaa pohdiskelua tuo on,reilun 15 vuoden kokemuksella metsätöistä koneen hytistä ja sahankin äärestä.
Sanahan on vapaa enkä harverikuskeja erikseen moiti,käypänen laite tiettyihin olosuhteisiin mutta ei jokapaikkaan.
Onpa sellaisenkin nuoren ensiharvennuskuusikon nähnyt missä 90% puista oli maannouseman lahottamia,syynä se että alueella laidunnettu lehmiä-painavat vielä harveriakin vähemmän.
Kaikki ylimääräinen liikkuminen aiheuttaa vaurioriskin juuristolle,harverin nosturin ulottuvuus taitaa olla jotain 4-5m luokkaa,jolloin myös sen kulku-uria tulee n.10m välein poikki varsinaisten 40m välein olevien ajourien?
Niinpä, mutta oletko tullut ajatelleksi että lehmän sorkka painuu huomattavasti syvämmälle kuin Harverin rengas = Harverissa on pienempi pintapaine. Lehmät koluavat joka juurakon, mutta Harverilla voit ajaa sellaisista kohdista jossa juuret eivät ole pinnassa. Onpa metsätehon miehet ihmetelleet kun ei peltoon istutetussa kuusikossa ollut juuristovaurioita, vaikka se oli hakattu Harverilla syyssateilla ja juuret olivat aivan pinnassa. Mitenkäs se pitkällä puomilla kymmenen metrin päästä oksineen vedetty puu muuten käyttäytyy noiden pinnassa olevien juurien kanssa, ettei vaan kuorisi niitä ?
Siis renkaista ei ole jäänyt mitään jälkiä juuriin?,kuullostaa mielenkiintoiselta.
Jos vaikka ajan kuusikossa vaikka kevyellä (3500kg) nelivetomaataloustraktorilla niin taatusti juuriin tulee jälkiä.Ei kai harveri sentään leiju ilmassa?
Ja eikös harverin kourapäällä yhtälailla runko tule maata pitkin kuin isommillakin koneilla?,tämän jälkeen puut puidaan kyytiin(lisää painoa päälle) ja siirrytään uran varteen.
No,kukin tekee millä tekee.
No, olisit lukenut tarkemmin. Juurien päältä ei ole pakko ajaa ja koneen eteen tule puidessa oksamatto, joka ehkäisee sekin vaurioita.Ja tulee se latva maata pitkin, mutta huomattavasti lyhyemmän matkan. Poikkee joskus ihmettelemään. Hyvää syksyn jatkoa.
leijuisit ...
onhan sinulla kantokäsittelylaitteet koneessa ja ne käytössä...
muuten kiireesti pois metsästä odottelemaan pakkasia...
muuten rakennat melkoista aikapommia tietämättömien metsiin..
sama koskee moottorisahalla kesällä puita kaatavia...
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/heanns-n.htm
Kukahan ensiharvennuksilla muuten käsittelee ne raivauskannot???????????????
Uus Venäläinen moottorisaha Ural,siinä on kuulema kantokäsittely.