Autotallin ilmanvaihto

"Autotalli 62m2, peruslämmin n.7 astetta, lattialämmitys, puurunko, höyrynsulku, harrastekäytössä. "

Kun on höyrynsulku niin kesällä saisi sisälämpötila olla lähempänä ulkolämpötilaa, ymmärtääkseni.

"Autoja ei pidetä tallissa, paitsi jos korjataan. "

Sama plani mulla.

"Kanavapuhallin, jonka putket (2kpl) työpisteen yläpuolella. Puhallinta pyöritetään silloin tällöin. Kesällä usein nosto-ovet auki.
Mitään tuloräppänöitä ei vielä ole.
Minhin, minkä kokoiset, virtaako kanavapuhaltimen läpi painovoimaisesti ilmaa. Tarviaako tehdä mitään, lähinnä huolestuttaa että alkaaka homehtumaan."

Hanki ilmankosteusmittari. Jos kosteus on aurinkoisellakin säällä autotallissa yli 60%, lienee ilmanvaihtoa tai kuivatusta syytä tehostaa. Homeet alkaa rellestää jos kosteus köllöttää yli 75%:ssa.

Ajattelin laittaa meille (35m2 autotalli/harrastetila, lattialämmitys, 15-17 astetta):
- tuloilmakanava 100mm seinän läpi 40cm lattiasta, pakkasen mukaan avautuva/sulkeutuva
- poistoilmakanava 125mm seinän läpi 200cm lattiasta
- kanavapuhallin 125mm poistokanavassa (käytetään tarpeen mukaan, muutoin ilma vaihtuu painovoimaisesti)
- ilmankuivain (käytetään talvisen autonpesun tai sulatuksen yhteydessä)

Kanavapuhaltimella saa talon yhteydessä olevaan autotalliin alipaineen joka estää esim maalaushajujen kulkeutumista muualle taloon.

Joskus tulevaisuudessa rakenna itse ristivirtauskennoilla LTO:n autotalliin.

ottaa huomioon:

tässä D2:n LIITE 2

Moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto-ohjeet

Näitä ohjeita sovelletaan pääasiassa paikoitukseen tarkoitettuihin moottoriajoneuvosuojiin. Jos suojien yhteydessä on huolto- ja korjaustiloja, lastaus- ja linja-autoterminaaleja tai muita tiloja,
joissa työskennellään jatkuvasti, ei näitä ohjeita voida suoraan soveltaa.

Moottoriajoneuvosuojien ilmanvaihto järjestetään siten, etteivät ilman epäpuhtaudet aiheuta terveydellistä haittaa suojien käyttäjille. Mikäli autojonojen syntyminen on mahdollista esim. pysäköintimaksu- tai liikennejärjestelyjen takia, tehostetaan näiden alueiden ilmanvaihtoa sijoittamalla lisäpoistoja ruuhkakohtiin. Tehostettu poisto voi tällöin olla epäpuhtauspitoisuuden (esimerkiksi CO-pitoisuus) mukaan ohjattu. Jos autosuojissa tai niiden yhteydessä on työpaikkoja, järjestetään ilmanvaihto työpaikkojen vaatimusten mukaisesti.

Jos moottoriajoneuvosuoja on muun rakennuksen yhteydessä sen ilmanvaihto järjestetään siten, että suoja on alipaineinen muihin tiloihin nähden.
Moottoriajoneuvosuojan tuloilma voi olla siirtoilmaa.
Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan siten, että suojan eri osien riittävä ilmanvaihto varmistuu.

Aukot sijoitetaan siten, ettei ilma pääse tarpeettomasti leviämään alueilta, joissa epäpuhtauspitoisuus on suuri. Suojaan ei myöskään saa jäädä kohtia, joissa ilman epäpuhtauspitoisuudet voivat paikallisesti ylittää sallitut arvot. Tämän estämisessä voidaan käyttää esim. paikallispoistoja tai siirtoilmapuhaltimia.

Koneellisen ilmanvaihdon poistoilmavirta on:
?
œtiloissa, joissa tapahtuu keskimäärin yksi ajo autopaikkaa kohden vuorokauden vilkkaimman
8 tunnin jakson aikana, vähintään 0,9 (dm 3 /s)/m 2 . Tällaisia ovat esimerkiksi asuintalojen paikoitustilat;

?œtiloissa, joissa ajoja on vastaavasti 2-4, vähintään 2,7 (dm 3 /s)/m 2 . Näitä ovat esimerkiksi toimisto- ja virastotilojen henkilökunnan paikoitustilat; sekä

?œtiloissa, joissa ajoja on vastaavasti useampia, on poistoilmavirran oltava vähintään n x 0,9
(dm 3 /s)/m 2 . Kaavassa n tarkoittaa ajojen lukumäärää ja sen lukuarvo on vähintään 4. Näitä
tiloja ovat esimerkiksi varsinaiset paikoitus-talot sekä toimisto-, virasto- ja liikerakennusten asiakaspaikoitustilat.

Riviautosuojissa ja enintään 60 m 2 :n moottoriajo-neuvosuojissa voidaan käyttää painovoimaista ilmanvaihtoa.
Riviautosuoja on moottoriajoneuvosuoja, jossa ei sisällä ajeta ja jonka syvyys on enintään 7 m tai 14 m silloin, kun suoja on tarkoitettu linja-autoille tai muille pitkille ajoneuvoille.
Suojan tulee olla kokonaan maanpäällä tai ilman-vaihdon kannalta tätä vastaavasti, esimerkiksi rinteessä.

Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan siten, että riittävä ilmanvaihto ja ilman kierto saa-vutetaan.
Tuloilma-aukko voidaan sijoittaa ulkoseinän tai oven alaosaan. Poistoilma-aukko sijoitetaan
yleensä seinän yläosaan tai kattoon tuloilma- aukon vastakkaiselle puolelle. Sekä tulo- että poistoilma-aukon vapaa poikkipinta-ala on vähintään 0,1 % lattiapinta-alasta, kuitenkin vähintään 150 cm 2 .

Jos lämmittämättömän moottoriajoneuvosuojan, esim. pysäköintitalon ulkoseinästä vähintään 30 % on avointa ja aukkojen pinta-ala on vähintään 10 %kunkin tason lattiapinta-alasta, ei suojassa vaa-dita erillistä ilmanvaihtoa. Tilassa ei kuitenkaan saa olla ilmankulkua huomattavasti haittaavia es-teitä kuten väliseiniä tai palkkeja.

Moottoriajoneuvosuojan ilmanvaihtoa voidaan vähentää normaalin käyttöajan ulkopuolella, kun
ilmanvaihtoa ohjataan epäpuhtauspitoisuuden mukaan ja suojaan asennetaan erillinen hälytysjärjestelmä.
Ilmanvaihto käynnistyy täydelle teholle, kun yhden anturin kohdalla epäpuhtauspitoisuus
ylittää asetetun raja-arvon (esimerkiksi CO-pitoisuus 50 ppm). Hälytys tapahtuu, kun epäpuhtaus-pitoisuus ylittää asetetun raja-arvon (esimerkiksi CO-pitoisuus 70 ppm). Ohjaus- ja hälytysantureita asennetaan suojaan vähintään 3 kpl kullekin ta-solle, yleensä ajoluiskien ja ajoreittien läheisyy-teen.
Anturien toiminta on säännöllisesti tarkastettava ja ne on kalibroitava vähintään kerran vuodessa. Kalibrointitodistus liitetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen