Voiko pitkäaikaistyötön enää opiskella?

Olen tiedostanut seikan, joka on silmiinpistävää työttömyyden alaisen henkilön mahdollisuuksista kehittää itseään työmarkkinoille yrittämällä opiskella työttömyyden aikana. Kyseessä on täysin käsittämätän mysteeri tai sanokaamme yhtälö, jossa mikään ei tunnu täsmäävän, jotta päädyttäisiin kansantaloudellisesti kestävälle perustalle.

Ensiksi on terävöitettävä käsite "työtön". Työttömäksi jäädään joko tuotannollisista ja taloudellisista syistä työmarkkinoilla. Se on markkinakapitalismin ja työmarkkinapolitiikan aikaansaannosta. Toiseksi työttömäksi voidaan päätyä myös opiskelujen kautta -yllättävästi. Kolmanneksi työttömäksi päädytään, kun ei ole ihmissuhdeverkostoa apuna, jossa nykyään työtkin jaetaan. Neljänneksi työtä ilman jää, jos ei ole tarpeeksi rahaa sellaiseen koulutukseen, jonka ammattitutkinto tai oppipätevyys takaa mahdollisuuden korkean tason ammattiin. Ja työttömäksi voi joutua myös terveydellisistä syistä. Ja syrjinnän vuoksi, jolloin voi olla kyseessä ikä, -sukupuoli, -politiikka tai jokin muu rasismi.

TYÖVOIMAPOLITIIKKA
Työvoimatoimistoilla on tiukat säädökset siitä, mitä työtön saa tehdä. Mikäli työvoimatoimisto ei ole kyennyt järjestämään työttömälle palkkatöitä, hänestä tulee siis pitkäaikatyötön. Tällöin hän saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea. Kun sitten pitkäaikatyötön havaitsee, että aika alkaa käydä hänen ohitseen siinä mielessä, että työmarkkinat vaativat yhä enemmän erilaista osaamista, tällöin ko. työtön miettii lähtemistä koulutukseen, jossa hänen kannaltaan voisi olla mieltä.

Nyt tulee eteen taloudelliset prinsiipit. Työttömällä pitää olla itsellään rahaa opiskelun ajaksi, koska työttömyyskorvaukset vaihtuvat tavalliseen opintotukeen. Työmarkkinatuki poistuu ja kyseinen rahamäärä puolittuu opintorahaksi. Samoin käy asumistuen kanssa, jonka nimeksi tulee asumislisä. Toimeentulotuki poistuu ja sen tilalle edellytetään otettavaksi valtion korkotakaamaa opintolainaa, mikäli Kela myötää luvan. Jokin liikepankki sitten myöntää tuon lainan, jonka suuruus lienee noin 2000 euroa. Opintotuki maksetaan opintokuukausilta, jolloin opiskellaan.

Tarvitaan arkirealismia, kun pitkäaikatyötön menee anomaan opintolainaa siitä huolimatta, että hän voi olla hyvin monta vuotta ollut työttömänä työnhakijana ja tällöinhän hänen maksukykyisyytensä on heikohko.

Oletetaan, että pitkäaikaistyötön lähtee vaikkapa kymmenen työttömyysvuoden jälkeen viralliseen opiskeluun. Hän valmistuu kerran uuteen ammattiin. Ja oletetaan, että hän todistuksen käteensaamisen jälkeen jää työttömäksi työnhakijaksi. Samaan aikaan hänen työtön kanssatoverinsa on nostanut täydet työttömyyskorvaukset ja siten voi hyvin, kun taas opiskellut vasta aloittelee entistä taivaltaan työttömänä työnhakijana. Järkevää -vai mitä?

PITKÄAIKATYÖTTÖMÄN OPISKELU TYÖTTÖMYYSKORVAUKSIN

Esitänkin edellä mainitun tapauksen johdosta Suomen hallitukselle, että pitkäaikatyötöntä kannustetaan toteuttamaan opiskelusuunnitelmansa, mutta laaditaan laki, jolla turvataan nimenomaan pitkäaikatyöttömän talouden vakaus siten, että hän saisi saman täysimääräisen korvauksen kuin työttömänäkin. Tämä on kansantaloudellisesti erittäin tärkeä aspekti ja aikaa myöten varmasti vähentää todella järkevällä tavalla työttömien määrää, kun työttömät voivat päästä uusiin töihin uusin koulutuksin. Toki ns. työvoimakoulutusta on, mutta siitä ei ole saatu sijoitettuihin rahoihin nähden todellista pysyvää hyötyä työttömyyden nujertamisessa.
4977
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

pitkäaikaistyötön, vai pitkäveteinen suunsoittaja?
Työvoimakoulutuksessa saa tasan ihan samat etuudet
kuin työttömänäkin.

Äänestä
  • Työvoimakoulutukseen on hyvin vaikea päästä ja koulutusta on tarjolla useimmiten lyhyisiin ammatillisiin koulutuksiin.
    Eli vain duunareille löytyy hyvin koulutusta sieltä.

    Äänestä

Tiesitkö, että 10v työhistorian omaava henkilö voi 4kk työttömänä oltuaan saada koulutuspäivärahaa. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Koulutuspäiväraha on ansiosidonnaisen päivärahan suuruinen. Sitä saa maksimissaan 500 päivää. (Tuosta tietysti vähennetään tämä 4kk) Tiedän tämän, sillä puolisoni saa tätä tukimuotoa ja saa käteen 1200 euroa kuussa. Se auttaa todella paljon verrattuna opintotukeen.
Eli on sitä jo olemassa tämänkaltaisia tukia, joita ehdotit. Kirjoituksesi oli erittäin synkkä ja pessimistinen, mutta työttömyys lamaannuttaa ja vie itseluottamuksen. Pidemmän aikaa työttömänä ollut henkilö alkaa näyttääkin pitkäaikaistyöttömältä. Usein mukaan tulevat myös muut ongelmat. Eli kannattaa vaan yrittää työllistyä vaikka aluksi sellaisiinkin työtehtäviin, jotka ei ihan täysillä kiinnosta tai yrittää saada töitä kauempaa ja haeskella sitten töitä lähempää. Onnea matkaan.

Äänestä
  • Tuota koulutusrahaa minullekin ehdotettiin. Keskusteltiin opintovaihtoehdoista ja kerroin aivan selvästi, että ajattelemani koulutus olisi erään alan yliopistokoulutusta.
    Saatuani opiskelupaikan työvoimatoimistossa sanottiin, että koulutusrahaa ei saakaan yliopistoon. Tätä ei sanottu silloin, kun koulutusalasta keskusteltiin, eikä tätä mainita missään niistä eistteistä, jotka sain. Se siitä tuesta.

    Alanpa nyt sitten opiskella 3 vuoden tutkintoa 15 kk:n opintotuella...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hardboy kirjoitti:

Olen tiedostanut seikan, joka on silmiinpistävää työttömyyden alaisen henkilön mahdollisuuksista kehittää itseään työmarkkinoille yrittämällä opiskella työttömyyden aikana. Kyseessä on täysin käsittämätän mysteeri tai sanokaamme yhtälö, jossa mikään ei tunnu täsmäävän, jotta päädyttäisiin kansantaloudellisesti kestävälle perustalle.

Ensiksi on terävöitettävä käsite "työtön". Työttömäksi jäädään joko tuotannollisista ja taloudellisista syistä työmarkkinoilla. Se on markkinakapitalismin ja työmarkkinapolitiikan aikaansaannosta. Toiseksi työttömäksi voidaan päätyä myös opiskelujen kautta -yllättävästi. Kolmanneksi työttömäksi päädytään, kun ei ole ihmissuhdeverkostoa apuna, jossa nykyään työtkin jaetaan. Neljänneksi työtä ilman jää, jos ei ole tarpeeksi rahaa sellaiseen koulutukseen, jonka ammattitutkinto tai oppipätevyys takaa mahdollisuuden korkean tason ammattiin. Ja työttömäksi voi joutua myös terveydellisistä syistä. Ja syrjinnän vuoksi, jolloin voi olla kyseessä ikä, -sukupuoli, -politiikka tai jokin muu rasismi.

TYÖVOIMAPOLITIIKKA
Työvoimatoimistoilla on tiukat säädökset siitä, mitä työtön saa tehdä. Mikäli työvoimatoimisto ei ole kyennyt järjestämään työttömälle palkkatöitä, hänestä tulee siis pitkäaikatyötön. Tällöin hän saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea. Kun sitten pitkäaikatyötön havaitsee, että aika alkaa käydä hänen ohitseen siinä mielessä, että työmarkkinat vaativat yhä enemmän erilaista osaamista, tällöin ko. työtön miettii lähtemistä koulutukseen, jossa hänen kannaltaan voisi olla mieltä.

Nyt tulee eteen taloudelliset prinsiipit. Työttömällä pitää olla itsellään rahaa opiskelun ajaksi, koska työttömyyskorvaukset vaihtuvat tavalliseen opintotukeen. Työmarkkinatuki poistuu ja kyseinen rahamäärä puolittuu opintorahaksi. Samoin käy asumistuen kanssa, jonka nimeksi tulee asumislisä. Toimeentulotuki poistuu ja sen tilalle edellytetään otettavaksi valtion korkotakaamaa opintolainaa, mikäli Kela myötää luvan. Jokin liikepankki sitten myöntää tuon lainan, jonka suuruus lienee noin 2000 euroa. Opintotuki maksetaan opintokuukausilta, jolloin opiskellaan.

Tarvitaan arkirealismia, kun pitkäaikatyötön menee anomaan opintolainaa siitä huolimatta, että hän voi olla hyvin monta vuotta ollut työttömänä työnhakijana ja tällöinhän hänen maksukykyisyytensä on heikohko.

Oletetaan, että pitkäaikaistyötön lähtee vaikkapa kymmenen työttömyysvuoden jälkeen viralliseen opiskeluun. Hän valmistuu kerran uuteen ammattiin. Ja oletetaan, että hän todistuksen käteensaamisen jälkeen jää työttömäksi työnhakijaksi. Samaan aikaan hänen työtön kanssatoverinsa on nostanut täydet työttömyyskorvaukset ja siten voi hyvin, kun taas opiskellut vasta aloittelee entistä taivaltaan työttömänä työnhakijana. Järkevää -vai mitä?

PITKÄAIKATYÖTTÖMÄN OPISKELU TYÖTTÖMYYSKORVAUKSIN

Esitänkin edellä mainitun tapauksen johdosta Suomen hallitukselle, että pitkäaikatyötöntä kannustetaan toteuttamaan opiskelusuunnitelmansa, mutta laaditaan laki, jolla turvataan nimenomaan pitkäaikatyöttömän talouden vakaus siten, että hän saisi saman täysimääräisen korvauksen kuin työttömänäkin. Tämä on kansantaloudellisesti erittäin tärkeä aspekti ja aikaa myöten varmasti vähentää todella järkevällä tavalla työttömien määrää, kun työttömät voivat päästä uusiin töihin uusin koulutuksin. Toki ns. työvoimakoulutusta on, mutta siitä ei ole saatu sijoitettuihin rahoihin nähden todellista pysyvää hyötyä työttömyyden nujertamisessa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu