Tänään ilmestyvän rikoslehti Alibin mukaan Bodominjärven murhista syytetty Nils Gustafsson olisi tunnustanut olevansa vastuussa kolmen ystävänsä kuolemasta.
Lehti on haastatellut 40-vuotiasta terveydenhoitoalalla työskentelevää ja Riihimäen suunnalla asuvaa Virpiä, joka kertoo tavanneensa vuonna 1982 tuolloin 17-vuotiaana talouskoululaisena Gustafssonin Espoon keskuksen terminaalissa bussia odotellessaan.
Naisen mukaan Gustafsson pyysi häntä ajamaansa bussiin juttelemaan. Juttelu kääntyi Bodominjärven tapahtumiin 22 vuotta sitten, ja Gustafsson pyysi Virpiä katsomaan hänen kasvojensa arpia, Virpi kertoo lehdessä.
Virpi sanoo myös, ettei tiennyt tuolloin aluksi, että mies on ainoa eloonjäänyt.
"Muistikatkoksesta ei ollut tietoakaan, kun keskustelimme Bodomista."
Virpistä on lehdessä useita täysin tunnistettavia kuvia eikä hänelle ole lehden mukaan maksettu haastattelusta.
Gustafssonin puolustuksen mukaan väite tunnustamisesta ei pidä paikkaansa.
Nainen sanoo olevansa asiasta vakuuttunut.
"Ensinnäkin hän suhtautui koko asiaan kylmästi. Hän vaikutti suorastaan ylpeältä siitä, kuinka helppoa on tehdä sellaista niin, ettei siitä jää kiinni. Gustafsson koki huvittavaksi sen, ettei kukaan hoksannut epäillä häntä. Hän suorastaan naureskeli senaikaisille rikostutkijoille", nainen kertoo lehdessä.
Hän kertoo Gustafssonin myös sanoneen, ettei murha-asetta tulla koskaan löytämään ja että poliisien olisi pitänyt aikoinaan katsoa enemmän puiden suuntaan. Motiivina oli naisen mukaan mustasukkaisuus.
Keskusrikospoliisissa ollaan tietoisia tänään ilmestyvän Alibin kirjoituksesta, mutta sitä ei oltu nähty vielä keskiviikkoiltapäivänä krp:ssa.
"Mikäli tämäntyyppisiä henkilöitä tulee esiin, niin poliisi on ilman muuta kiinnostunut. Mutta nyt eletään sitä vaihetta, että meidän pitää yhdessä syyttäjien ja puolustuksen kanssa pohtia, mikä tällaisen henkilön kertomus on ja miten sitä tulisi käsitellä. Eli pallo on syyttäjällä", sanoo rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista.
Lehti on haastatellut 40-vuotiasta terveydenhoitoalalla työskentelevää ja Riihimäen suunnalla asuvaa Virpiä, joka kertoo tavanneensa vuonna 1982 tuolloin 17-vuotiaana talouskoululaisena Gustafssonin Espoon keskuksen terminaalissa bussia odotellessaan.
Naisen mukaan Gustafsson pyysi häntä ajamaansa bussiin juttelemaan. Juttelu kääntyi Bodominjärven tapahtumiin 22 vuotta sitten, ja Gustafsson pyysi Virpiä katsomaan hänen kasvojensa arpia, Virpi kertoo lehdessä.
Virpi sanoo myös, ettei tiennyt tuolloin aluksi, että mies on ainoa eloonjäänyt.
"Muistikatkoksesta ei ollut tietoakaan, kun keskustelimme Bodomista."
Virpistä on lehdessä useita täysin tunnistettavia kuvia eikä hänelle ole lehden mukaan maksettu haastattelusta.
Gustafssonin puolustuksen mukaan väite tunnustamisesta ei pidä paikkaansa.
Nainen sanoo olevansa asiasta vakuuttunut.
"Ensinnäkin hän suhtautui koko asiaan kylmästi. Hän vaikutti suorastaan ylpeältä siitä, kuinka helppoa on tehdä sellaista niin, ettei siitä jää kiinni. Gustafsson koki huvittavaksi sen, ettei kukaan hoksannut epäillä häntä. Hän suorastaan naureskeli senaikaisille rikostutkijoille", nainen kertoo lehdessä.
Hän kertoo Gustafssonin myös sanoneen, ettei murha-asetta tulla koskaan löytämään ja että poliisien olisi pitänyt aikoinaan katsoa enemmän puiden suuntaan. Motiivina oli naisen mukaan mustasukkaisuus.
Keskusrikospoliisissa ollaan tietoisia tänään ilmestyvän Alibin kirjoituksesta, mutta sitä ei oltu nähty vielä keskiviikkoiltapäivänä krp:ssa.
"Mikäli tämäntyyppisiä henkilöitä tulee esiin, niin poliisi on ilman muuta kiinnostunut. Mutta nyt eletään sitä vaihetta, että meidän pitää yhdessä syyttäjien ja puolustuksen kanssa pohtia, mikä tällaisen henkilön kertomus on ja miten sitä tulisi käsitellä. Eli pallo on syyttäjällä", sanoo rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Virpi kertoo, että Bodominjärven murhien motiivi oli mustasukkaisuus."
:)
Jos tuota saa pitää todistuksena niin eikö yhtä
arvokas ole se tieto ja luotettava että Kilon ase-
malta löytyi murhaaamuna kuuden aikoihin puukko
jossa oli nimikirjaimet S.B.Kumpi valehtelee,kum-
matkin ei voi olla totta tai voi olla totta mutta
Nils voi olla turhautunut välillä ja kertonut sa-
tuja.
voipi olla aivan yhtä totta, ehkäpä todempikin!
että milloin "todistajan" kertomukseen voi luottaa?
tähän asti tuntuu ainakin että todistajat hieman hakoteillä olleet. Yllätystodistaja, Koli jne...
todistaja,tavannu NG:n paikassa mitä ei edes vielä ollu rakennettu.Jaha,ja ettäkö Alibi ei oo maksanu,saanen suuresti epäillä,sillä jos todella tuo muija nyt ois ollu NG:n kanssa nokakkain ja asiasta ois ollu puhetta,voi vaan ihmetellä,miksi ei ensin menny poliisien puheille,vaan heitti heti omasta mielestään kovilla,kun Alibiin anto tarinansa.Onkohan kyseessä taas joku muija,joka ei ole saanu tarpeeksi huomiota,vaan keinolla millä hyvänsä pyrkii "suureen" tietoisuuteen?Onhan ihmeellinen muija,kun on salannu että tietää.Suoranaisesti rikoksen suosimiseen viittaava teko,ja eikös se lakikin ole rikoksen suosimisesta?No,tällähän tulee nyt sitä julkisuutta ainakin,tai sitten nolaa ittensä perinpohjin.
tekstistä puuttuu sen naisen kommentit.. oli hesarissa, suunnilleen "en katsonut tarpeelliseksi kertoa poliisille" (?!?) ja "kun juttu nousi taas esille, ajattelin että en puutu koko asiaan"
Tosi uskottavaa..?
joka tappoi kaksi poliisia muutama vuosi sitten. Se jätkähän on psykopaatti, kuulemmea monen äidin mielestä suoranainen unelmavävy. Suomalaiset naiset lähettivät tälle tansaknpojalle satoja kirjeitä. He olivat ihastuneita murhaajaan ja masturboivat tanskanpojan kuva kädessä. Sellaisia suomalaiset naiset ovat. Mitä niille pitäisi tehdä?
Tämä alibin juttu ei kuitenkaan paljon auta. Vaikka oikeudella olisi Nissen omakin tunnustus, se ei välttämättä riittäisi tuomitsemiseen. Ja nythän Nisse kiistää koko tunnustuksen. 1-1=0. Kovaa näyttöä tarvittaisiin enemmän. Valitettavasti sitä ei ole tarpeeksi vielä. Uskon itse Nissen syyllisyyteen, mutta oikeus tuomitse ketään uskomisen perusteella.