Kun nyt pukkaa joka tuutista lähes ilmaiseksi, noita järjestelmä kameroita, olen harkitsemassa järkkärin ostoa. esim.(Nikon D50). Minua kuitenkin vaivaa tuon järkkärin kennon pölyyntyminen. Kuinka usein tuo kenno täytyy putsata ja voiko sen tehdä itse? Haluaisin vaivattoman kameran jolla saa hyviä kuvia sisällä myös ilman salamaa, jolloin ainoastaan järkkärien kennokoot taitavat tulla kysymykseen. Eli millainen rasite tulee tuon kennon putsaus olemaan.
Järkkäriden pölyongelma
dyyni
142594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei se kennon pölyyntyminen niin iso ongelma tunnu olevan. Edellisestä Canon 10d:stä putsasin kennon kerran noin 1.5 vuoden omistajuusaikana, 20d:stä olen kennon putsannut samoin kerran reilun puolen vuoden aikana. Tuo 20d:n putsaus johtui erityisen pölyisistä olosuhteista, vieläkin näkyy hiekkapölä LDC -ruudun screenin alla.
Älä vaihtele optiikoita kovin pölyisissä olosuhteissa taitaa olla riittävä neuvo normaalikäyttöön.
Kennon voi putsata itsekkin oikeilla välineillä.
"Älä vaihtele optiikoita kovin pölyisissä olosuhteissa taitaa olla riittävä neuvo normaalikäyttöön."
Pieni lisäys tuohon:
Pitää sinänsä paikkansa, mutta mutta... objektiivin vaihtamiset likaavat kennoa luultua paljon vähemmän, eikä totaalisen puhdas tilakaan objektiivia vaihtaessa poista kennon pölyongelmaa, jos sitä nyt edes voi ongelmaksi ylipäätään edes sanoa. Tämä johtuu siitä, että varsinkin laajapolttoväliset zoomit pumppaavat ilmaa sisään ja ulos joka reiästä mihin ilma vaan ikinä kulkee.
"Kennon voi putsata itsekkin oikeilla välineillä."
Niin voi, ihan hyvin. Eikä sitä kannata funtsia etukäteen. Sehän vaan putsataan tai putsautetaan jos pöly alkaa näkymään kuvissa.
Kyllä digijärkkärikin sisäkuvauksissa salaman tarvitsee, jos kunnon kuvia käsivaralta meinaa ottaa, samat lunnonlait sitä koskevat kuin filmijärkkäriäkin.Kittizommit ovat valovoimaltaan varsin keskinkertaisia ja täydellä aukolla melkoisia pullonpohjia piirroltaan.
Kunnollinen runko, jolla saa ISO 1600:lla kuvia ilman liikaa kohinaa ja lasiksi joko joku F alle 2 tai F 2.8 vakaajalla. Kittilaseja ei ole pakko käyttää.
Sisäkuvauksessa salama on usein aivan välttämätön liian suurien valoisuuerojen tasaamiseen. Salamaa pitää opetella käyttämään tätyevalona, eikä flätkytellä kuinka sattuu.
No täytesalaman tarve on tietenkin hieman eri asia kuin "salamaa on pakko käyttää sisällä". Puhtaasti valon määrän kannalta digijärkkäreillä ei salama ole välttämättömyys. Tietty jos kuvaa yöllä ja on sähkökatko... jne..
Kuvasin tuossa viime lauantaina "kellarissa", pienimuotoisten bileiden aikana ISO1600 ja 50mm/1.4. Näillä asetuksilla ja linssillä sain 1/15 - 1/60 valotusaikoja, riippuen siitä millainen valaistus kulloinkin oli. Syväterävyys tietenkin kärsi suuresta aukosta johtuen, mutta lyhyt valotusaika olikin tärkeämpi. Minusta nämä ajat olivat aivan riittäviä käsivarakuvauksiin 50mm linssillä, kun siellä ei tosiaan sitä valoa ollut juurikaan. Tuttu kuvasi G3 digipokkarilla... yli 1s valotusajoilla.
Että siitä osviittaa tapaukseen "salamakuvauksen pakollisuus järkkärillä sisällä kuvatessa"...
Se on tietenkin kiinni siitä mihin tyyttyy kuvan laadussa. On totta, että valvoimaisella obtiikalla se jollain tavoin onnistuu, mutta syvyysterävyys kärsii ja tuota 50/1.4 objektiivia kun ei ihan joka hemmolla ole.Omat kokemukset ainakin puoltavat salaman käyttöä nk. täytesalamasysteemillä eli juuri sen verran valoa, kuin kohde vaatii, tulee varsin fantastisia muotokuvia, joista ei edes huomaa, että salamaa on käytetty. Myös ulkokäytössä, vaikka valo riittäsikin, salamasta on suuri hyöty kuvanlaadun parantajana.Jos yleensä järkkärin hankkii, niin ehdoton varuste on kyllä kunnon salamalaite, jääköön sitten vaikka yksi kakkula hankkimatta.
...minä kans otan kuvaan vallitsevaa valoa tilanteen mukaan, ja täytevaloa salamalla lisäksi.
Usein sisätiloissa sekavalosta tulee semmonen värilämpötilan sekamelska että on hyvä ottaa pääaihe salamalla talteen suunnilleen oikean värisenä. Salaman valoa muutan värikalvoilla vallitsevaan valoon sopivaksi.
En kanskaan voisi ajatella lähteä kuvaamaan ilman salamaa.
Kiitoksia kaikille vastauksista, vaikka itse asiaan puututtiinkin lähinnä tuossa toisessa ketjussa.
Sen verran kuitenkin omasta kuvaamisesta, että omissa kuvissani haluan yleensä tallentaa mahdollisimman aidosti vallitsevan valaistuksen, enkä pyri varjojen poistoon salamalla.
Ehkä paremmalla kameralla ja salamalla saatan alkaa kuvat a myös salaman kanssa. Nyt se on minusta lähinnä, joskus välttämätön paha. 50 1.4 lasithan eivät maksa juuri mitään, muut lasit sen sijaan maksavat.
Täytesalaman tarkoitus ei olekkaan poistaa luonnollisia varjoja, vaan sillä tasataan valoisuuserot filmin/kennon toistovaran mukaisiksi.
Usein joudun kuvaamaan tilanteissa, missä vallitsevat valot ovat niin huonot (vääränväriset ja väärästä suunnasta ym.), että on yksinkertaisesti parasta käyttää kameran salamaa päävalona, ja sovittaa se vallitsevan valon kanssa sopivaksi.
Kaipatuo täytesalamasysteemi pitää jokikisen itse kokeilla ja vertailla tulosta ilman salamaa otettuun, niin sen jälkeen salamasta tulee kameran vakiovaruste. Itselläni Nikonin järkkäri(filkkajärkkäri F80) ja siinä Sigma EF-500 dg super(sopii myös Nikonin digijärkkäreihin) ja kyllä olen iloisesti yllätynyt salamasysteemin toimivuudesta, ei puhkipalaneita kasvoja vaan ihan luonnollisia kuvia, joista tosiaan ei oikein edes huomaa salaman käyttöä.Jopa ihon värisävyt tulevat luonnollisemmiksi kuin vallitsevalla valolla otetut.Taaksejäänyttä elämää ovat luonnottomat salamakuvat, joita vanhalla salamallani sain. Ennen tosiaan salama suorastaan pilasi kuvan.
Tekisi kyllä mieli ostaa esim. SB600 tai SB800. Nyt kun olen kameran omalla salamalla kuvaillu(Nikon D70s) niin olen ihaillut salaman tehoa verrattuna vanhaan pokkarin salamaan(suolesta). Kummiskin se tekee sellasta jälkeä mm. naamoista, että jos on vähäkään rasvane tai hikini naama ni joha kiiltää. Samoin monet muut pinnat. Eli onko totta että lisäsalamaan saa jonkinlaisen pehmennyksen vielä salaman eteen niin tulee vielä tasasempia valotuksia?
Mulla oli aikoinaan Nikonin SB-80 salama D 100:ssa Niksussa. Siinä tuli vakiona valkoinen hajotinkupu jonka avulla valoa pystyi hajottamaan sekä suoraan kohteeseen että heijastavien pintojen kautta pehmeänä valona. Yleisin tapa on heijastaa esim. valkoisen katon ja/tai seinän kautta. Myös erillaisia heijastimia saa valmiina tai niitä voi värkätä itse.
Lisäsalama on mun mielestä ehdoton varuste, heti objektiivin ja muistikorin jälkeen....