Rakas,olit hiljainen,
et sanoja kylvänny.
Mut ,kätes hellät,
ne kulki ihollani.
Lähekkäin,sylikkäin,
yhdessä iltaa vietettiin.
Kätes hellät hieroi,
hyväili,siinä oli hyvä olla.
Näin meidän viimeinenki,
yhteinen ilta.
Luin ääneen,niinkuin oli tapana.
Viimeinen muisto,kun nukahdin,
hieroit hartioitani.
Rakas,sinun hellät kätes,
ne puhui paljon ja puhuu vieläki.
Niitä itkin ,monta vuotta,
minua palelsi.
Puhuit taitavasti käsilläs,
ne ei enää kosketa minua.
et sanoja kylvänny.
Mut ,kätes hellät,
ne kulki ihollani.
Lähekkäin,sylikkäin,
yhdessä iltaa vietettiin.
Kätes hellät hieroi,
hyväili,siinä oli hyvä olla.
Näin meidän viimeinenki,
yhteinen ilta.
Luin ääneen,niinkuin oli tapana.
Viimeinen muisto,kun nukahdin,
hieroit hartioitani.
Rakas,sinun hellät kätes,
ne puhui paljon ja puhuu vieläki.
Niitä itkin ,monta vuotta,
minua palelsi.
Puhuit taitavasti käsilläs,
ne ei enää kosketa minua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinä se hämmennät lisää tätä tunteiden soppaa. Mutta anna palaa vaan. Mennään lujaa kun on mennäkseen. Taitaa olla paras kun kadutaan sitten joskus. Eletään nyt.
Olen kuin lastu laineilla?
Joskus tyynessä ja
joskus raivoavissa aalloissa.
Jatketaan elämän siivellä ollaan.
runo menetetystä rakkaudesta,mutta jäi
kauniit muistot,toivon lohduttaa:)
Sain elää hyvän liiton.
Sen menetys ,särki minut ,
tuhansiks siruiks.
Nyt ihmeen äärellä oon?
Olen siruista koottu astia?
Rakkaus tuo kantava voima,
sen voimasta ,taas hymyilen.