Millainen käytäntö teillä on elatusasioissa?
Olen huoltanut kolmea lastamme kahdeksan vuotta yksin (tosin paperilla yhteishuoltajuus). Nyt vanhin on jo täysi-ikäinen. Saan edelleen elatusmakuna kahdesta alaikäisestä yhteensä n.250/kk. Kerran laskin huvikseni, että lasten elatusmaksut riittävät juuri ja juuri kattamaan heidän osuutensa asunnon vuokrasta. Kaikki muu elatus onkin sitten yksin minun kontollani. Isä ei koskaan ole ostanut lapsille mitään, vaikka he tapaavatkin suhteellisen säännöllisesti joka toinen viikonloppu: ei vaatteita eikä leluja, ei osallistu harrastuskustannuksiin, ei ripari- eikä yo-juhlakuluihin, koulukirjakustannuksiin eikä polkupyöriin, urheiluvälineisiin, tietokoneisiin ym. hankintoihin. Elatusmaksu sisältää kuulemma kaiken. Kuitenkin hän tienaa paremmin kuin minä.
Onko tämä kuinka tavallista?
Olen huoltanut kolmea lastamme kahdeksan vuotta yksin (tosin paperilla yhteishuoltajuus). Nyt vanhin on jo täysi-ikäinen. Saan edelleen elatusmakuna kahdesta alaikäisestä yhteensä n.250/kk. Kerran laskin huvikseni, että lasten elatusmaksut riittävät juuri ja juuri kattamaan heidän osuutensa asunnon vuokrasta. Kaikki muu elatus onkin sitten yksin minun kontollani. Isä ei koskaan ole ostanut lapsille mitään, vaikka he tapaavatkin suhteellisen säännöllisesti joka toinen viikonloppu: ei vaatteita eikä leluja, ei osallistu harrastuskustannuksiin, ei ripari- eikä yo-juhlakuluihin, koulukirjakustannuksiin eikä polkupyöriin, urheiluvälineisiin, tietokoneisiin ym. hankintoihin. Elatusmaksu sisältää kuulemma kaiken. Kuitenkin hän tienaa paremmin kuin minä.
Onko tämä kuinka tavallista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
samanlaista. Erotuksella, että isä antaa kaikki synttäri-, joulu ja rippi-lahjat rahana. Eihän siinä mitään pahaa, mutta millainen joulu olisi lapsilla jos minäkin valitsisin helpoimman tavan, ja laittaisin lapsille vain kirjekuoret ;-)
Ostaa joskus jotain pientä, mutta ei koskaan omasta aloitteesta.
Meilläkin vanhin jo täysikäinen, joka hämmästeli minulle, kun käskin kysyä, josko isä ostain uuden jääkiekkomailan, "Voisko siltä pyytää?"
Enpä ole minäkään kutsunut miehen sukulaisia juhliin, mutta eipä ole ollut varjo juhliakaan, eikä senpuoleen myöskään muistamisa lapsille.
Meidän lasten isä ei kyllä edes muista lapsiaan lahjoin syntymä- eikä muina juhlapäivinä. Edes rahana.Elatusmaksu kattaa varmaan senkin.
Ja molempien vanhempien sukulaiset (joita ei isän puolelta kyllä montaa olekaan) olen kyllä kutsunut kodin juhliin, koska ovathan hekin lapsen sukulaisia ja läheisiä. Lapsihan siitä erottelusta vain kärsisi. Isä ei ikimaailmassa järjestäisi omia juhlia!
että eivät ne miehen sukulaiset (edes vanhemmat) käyneet lasten juhlissa silloinkaan, kun asuimme vielä yhdessä. Vaikka kutsuttiinkin. Isovanhemmat olivat yhden lapsen ristiäisissä, mutta kahden muun kohdalla oli sitten tärkeämpää menoa ;-) Eivätkä lapset heistä edes kysele, kävivät pienenä isänsä kanssa kylässä isovanhemmilla kerran pari vuodessa, nykyisin ei sitäkään. Kaikki asumme samalla paikkakunnalla.
Kysyit, että onko tällainen järjestely tavallista? En osaa sanoa, kuinka tavallista tämä on, mutta minun perheessäni tilanne on juuri sama. Ex-mies maksaa elatusmaksut, mutta ei osallistu muihin kustannuksiin millään tavalla. Ostaa kyllä syntymäpäivä- ja joululahjat. Ovat pitäneet kotonaan myös "varjosynttärit". Mutta ex-miehelläni on nykyisen vaimonsa kanssa kaksi pienempää lasta ja vaimo on kodinhoitotuella. Joten uskon, että ei heillä ole "ylimääräistä" rahaa, koko perhe tulee toimeen yhden palkalla ja lapsilisällä. Luulen, että minulla on tällä hetkellä paremmat tulot, saan kuitenkin ne elaritkin.
Lapsen elatushan ensinnäkin ei ole kiinni tuloista, toki vaikutusta on; kun määritellään niitä.
Lapsen elatus muodostuu kolmesta tekijästä; Lapsilisästä, isän osuudesta ja äidin osuudesta.
Se ei ole palkkio/sakko/lapsenhoitoraha, vaan ko. summa on tarkoitettu lapsen elantoon ja vaatteisiin. Toiset pärjäävät pienemmällä summalla, toisille taasen ei tunnu riittävän mikään, kaikkihan on kiinni kulutustottumuksista ja tulojen suhtettamisesta niihin.
18-vuotias on täysi-ikäinen, vaikka opiskelisi. Kyseisen iän saavuttanut pitäisi siis itse hoitaa elatuksensa.
Ja mitä maksaa joistain pakkopullajuhlista, joihin kumminkaan ei osallistu. Olisit tehnyt tarkemman elatussopimuksen aikoinaan. Tosin voit yrittää myös muuttaa nykyisia sopimuksia lastenvalvojan luona, tai viimekädessä oikeudessa, mutta ota myös huomioon kustannukset ja mahdollinen häviäminen.
En todellakaan pidä elatusmaksua minulle kuuluvana palkkiona tms.! Tietenkin se menee lapsen elatukseen, tosin ei kyllä riitä siihenkään alkuunkaan, kun pitää asua, ostaa ruokaa ja vaatteita ja lasten vähän harrastaakin sekä käydä koulua peruskoulun jälkeen. Ei, vaikka ne kulut jakaa kahtia ja ottaisi huomioon vielä lapsilisänkin. Kulutustottumusten kohdalla tekisi melkein mieli nauraa - tyhjästä kun on paha nyhjästä.
En ole ajatellut ruveta elatussopimuksen muutosta ajamaan - yritän pärjätä lapsineni niin kuin olemme tähänkin asti pärjänneet. Kunhan kyselin, kun olen kuullut toisenkinlaisa elatusvelvollisia olevan. Välillä vaan v...aa sen verran, että olen ajatellut työntää lapset vuorostaan isälle seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi ja selviytyä vuorostani kaikesta 250 egellä. ;)
Jos oiken ymmärsin: teitä 4 kpl, ja laskujesi mukaan kahden (2) osuus riittää vuokriin, joka on luokkaa 1000e kutakuinkin sähkön kera.
Mutta oletko ajatellut muuttaa ns. huononman statuksen omaavalle alueelle tai halvemman vuokran omaavaan asuntoon??? Tai oletko huomioinut mahdollisuutesi saada esim. vuokratukea???? Unohtunut kirjoituksestasi????????????
Siis elatusta saan 125e/lapsi/kk, vuokra n.175e/hlö/kk (>tekee 87 e/vanhempi). Laskujeni mukaan isä osallistuu näin ollen kahden lapsensa muihin elantokustannuksiin kuin pelkkään asumiseen 38 e:lla kuukaudessa/nenä. Mahtava satsaus! Täysi-ikäistyneen lapsen asuminen ja muut menot ovat tietenkin kokonaisuudessaan minun hoidettavinani.
Vuokraan saan toki nimellisen asumistuen, kun satun ansaitsemaan juuri sen verran. Yhteiskunnan tuki tai rahankerjuu lasten isältä ei kuitenkaan ole se pointti, jota kysymykselläni alun alkaen tarkoitin, vaan halusin vain tietää, onko käytäntö yleinen.