Menin lukioon, koska en tiennyt, minkä ammattikouluista olisin valinnut eli en tiennyt mikä minusta "tulisi isona" Nyt en edelleenkään tiedä. (olen tosin vasta lukion ekalla) Kun valitsen syventäviä ja soveltavia kursseja, en todellakaan tiedä mitä kannattaisi valita! Olin yläasteella "yleishyvä", joten sekään ei paljoa asiaan auta. Onko kenelläkään ratkaisua vaativaan onkelmaani? Tai vastaavia kokemuksia?
Vaikeat valinnat
Elämä on...
6727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olet vasta ensimmäisellä luokalla siis? Kuules niin monella muulla on tuo aivan sama ongelma taakkana, mutta ei kannata vielä panikoida.
Sinulla on vielä aikaa, ja parin vuoden kuluttua saatat jo tietää mitä haluat tehdä.
Älä lopeta lukioa, kun et kerran tiedä mitä haluat, vaan käys se loppuun ja ole reilusti edellenkin "yleishyvä" kaikissa aineissa. Ei ne lukion kurssit vielä niin vaikeita ole.
Voit yo-kirjoitusten jälkeen vaikka vasta viiden vuoden päästä hakea jatko-opiskelemaan, ja niissä opinnoissa lukiopohja on erittäin hyvä.
Kolmannella, enkä vieläkään tiiä, mihin menis. Että onnea vaan munki rööriin.
Minäkin olin yläasteella yleishyvä. Samoin lukiossa. En todellakaan lukion ensimmäisellä tiennyt, mikä minusta tulee isona, enkä yhtään osannut päätellä mitä aineita kannattaisi lukea.
Kirjoitin viime keväänä ylioppilaaksi, enkä vielä silloinkaan varmasti tiennyt minne haluaisin jatkaa. En kuit Pääsin lukemaan kätilötyötä. AMK:sta on nyt takana ensimmäinen viikko.
Keväällä kun mietiskelin mahdollisia koulupaikkoja, huomasi, että suureen osaan tarvitaan kemiaa, fysiikkaa ja pitkää matikkaa. En ole koskaan ollut järin kiinnostunut kemiasta ja fysiikasta, mutta nyt kadun kovasti, etten niitä lukenut. Niitä tarvitaan sellaisillakin aloilla, joista ei heti tulisi mieleen, että niitä voisi tarvita. Itse asiassa yleensä tuo tarpeellisuus tulee esiin vain pääsykokeessa, ei niinkään itse koulutuksessa. Mutta koulutusta ei luonnollisestikaan pääse aloittamaan, jos ei loista pääsykokeessa, joten niistä todellakin on hyötyä.
Kannattaa siis lukea niitä. Muista aineista ei ole läheskään niin paljon hyötyä. Muuta en osaa sanoa.
Suurin osa lukion vasta aloittaneista ei yleensä tiedäkään, mitä aineita pitäisi lukea millekin alalle.
Tilanne on tavallaan huolestuttava, koska ei varmasti ole mukava huomata yo-kirjoitukset takanapäin, että olisiko sittenkin pitänyt valita se pitkä matematiikka. Asia huolestuttaa siinäkin mielessä, koska mielestäni opot eivät neuvo tällaisia asioita heti ensimmäisellä luokalla, jolloin tiedot olisivat jo tarpeellisia.
Muistan ollessani 1. luokalla, eivät monet edes tienneet, mikä ero on AMK:lla ja yliopistolla ja miksi niistä laitoksista valmistutaan.
Kerronpa tässä muutaman faktan tulevaisuutta silmällä pitäen.
Jos mikä tahansa teknillinen ala kiinnostaa, kannattaa lukea se pitkä matematiikka, laaja fysiikka ja kemia, koska teknillisten alojen pääsykoe rakentuu näiden aineiden ympärille. Yliopistossa pääsykoe laaditaan lukion pitkän matematiikan pohjalta, lisäksi on osallistuttava joko fysiikan tai kemian kokeeseen.
Tekniikan pääsykoe AMK:ssa sisältää myös pääasiassa matikkaa, mutta myös vähän fysiikkaa ja kemiaa. AMK-tason pääsykoe laaditaan kuitenkin lyhyen matikan pohjalta, ja lukion käyvilla on siinä mielessä usein etu ammattikoulun käyneisiin.
Mikäli yliopistotason lääketiede kiinnostaa, on lähes väistämättä luettava pitkä matikka, fysiikka, kemia ja myös biologia, koska lääketieteen pääsykokeessa on erityisesti paljon sovellettavaa fysiikkaa ja matikkaa.
Jos oikeustiede kiinnostaa, on yo-todistuksesi arvosanat melkein sama mitä ne ovat, koska luettava on monta kirjaa, ja ne on todella osattava lähes kannesta kanteen ulkoa. Mikään lukioaine ei suoraan tue oikeustieteen luku-urakkaa, mutta kannattaisi lukea yhteiskuntaopin ja historian kaikki kurssit.
Jos kauppatieteet kiinnostavat, riittää lyhytkin matematiikka. Pääsykoekirjoja on yleensä 5 kpl, ja ne on osattava kohtuullisen hyvin kaikki. Mukana on myös yksi matemaattinen teos, mutta kyseisen kirjan laskutehtävät eivät ole niin korkeaa matematiikkaa, että pitkä matematiikka olisi välttämätön. Myöskään mikään lukion aine ei suoranaisesti tue kauppatieteitä, joten kannattaa vain oikeasti olla "yleishyvä" kaikessa.
Jos luonnontieteet kiinnostavat, niin heille voin kertoa, että pitkä matikka on lähes välttämätön. Muutenkin esim. fysiikkaa tai matematiikkaa lukemaan pääsee monesti suoraan pitkän matematiikan laudaturilla tai eximialla, joten siihen kannattaa panostaa aivan erityisesti.
Mikäli taas aiot hakea historiaa opiskelemaan, lienee sanomattakin selvää, että historian kurssit on hyvä lukea, mutta myös mielellään yhteiskuntaopin kurssit. Pääskokeessa on osattava jonkin tietyn ajanjakson yleinen historia, tai sitten pääsykokeeseen pitää lukea aivan erityinen pääsykoekirja. Joka tapauksessa kannattaa jo tässä vaiheessa olla kiinnostunut historiasta siinä määrin, että jaksat esimerkiksi mennä kirjastoon ja lainata ja lukea omatoimisesti lukion kurssien ulkopuolista historian tietoa. Lukion historian kursseissa tietoa on yksinkertaisesti liian vähän. Pääsykokeessa on osattava paljon muutakin, joten kannattaa lukea niitä historiallisia teoksia jo nyt.
Biologiasta kiinnostuneiden kannattaa biologian kaikkien kurssien lisäksi lukea myös pitkä matikka (tai vähintäänkin lyhyt kunnolla) ja erityisesti kemia, koska pääsykoe rakentuu niiden ympärille.
Valtiotieteistä tai yhteiskuntatieteistä kiinnostuneen kannattaa lukea historian ja yht.kuntaopin kurssit, mutta pääsykokeeseen on lähes poikkeuksetta oma pääsykoekirjallisuutensa, joka on luonnollisesti opeteltava ulkoa.
Yleensäkin se lukion aine, mitä on hankalin opetella jälkikäteen on juuri tuuo pitkä matikka, sekä myös fysiikka ja kemia. Kuten jo mainittiinkin, pitkää matematiikkaa tarvitaan todella yllättävilläkin aloilla, vaikkeivat alat kuulloostaisi etukäteen yhtään matemaattisilta. Lukekaa matikka pitkänä, mikäli matikka ei tuota aivan erityisiä vaikeuksia.
Lähes kaikille aloille otetaan sisään tietty määrä opiskelijoita myös pelkän pääsykokeen perusteella, joten huonoillakin yo-papereilla voi päästä yliopistoon (ja AMK:honkin), kunhan vain satsaa pääsykokirjallisuuden ulkoalukemiseen.
Kiitti tosi paljon! Näin kattavaa tietopakettia en ole varmaankaan koskaan saanut... Eiköhän se lukio ala siitä nyt sitten sujua. Oli vaan niin kamalaa alottaa, kun ei tiennyt yhtään mitä aineita kannattais valita. No, nyt mulla on ainakin pitkä matikka, laaja fysiikka ja kemia. Eiköhän niillä päästä alkuun... Kiitti nyt vielä kerran!
-Elämä on...-
Eiköhän se lukio ala siitä nyt sitten sujua. Oli vaan niin kamalaa alottaa, kun ei tiennyt yhtään mitä aineita kannattais valita. No, nyt mulla on ainakin pitkä matikka, laaja fysiikka ja kemia. Eiköhän niillä päästä alkuun... Kiitti!
-Elämä on...-